Eristetty puolue
Saksan äärioikeistopuoluetta AfD:ta vihataan niin paljon, että se varoittaa uusia työntekijöitä ikävästä CV-merkinnästä. Iltalehti matkusti Saksaan selvittämään, miksi puolueen kannattajat pysyvät piilossa.
UUTISETULKOMAAT
Tänään klo 12:48
MARIKKI NYKÄNEN
[email protected]
Yhdeksänkymmentä vuotta sitten
Adolf Hitler kehui natsipuolueen menestystä Thüringenin osavaltiossa Saksassa.
– Suurimman menestyksen saimme Thüringenissä, hän kirjoitti vuonna 1930 kirjeessään tukijoilleen Yhdysvalloissa.
8. joulukuuta 1929 natsit olivat kolminkertaistaneet äänisaaliinsa. He pääsivät konservatiivien avulla Thüringenin osavaltion hallitukseen, koska konservatiivit halusivat syöstä vasemmiston vallasta.
Helmikuussa 2020 Saksan äärioikeistopuolue AfD onnistui saamaan haluamansa ehdokkaan Thüringenin osavaltion johtoon. Se yllätti muut puolueet tukemalla yhtäkkiä samaa ehdokasta kuin
Angela Merkelin CDU.
Vasemmiston
Bodo Ramelow teki yllä olevan natsivertauksen Twitterissä hävittyään vaalit.
Kumpikin ”vallankaappaus” tosin epäonnistui. Natsipuolueen ministeri
Wilhelm Frick joutui eroamaan 14 kuukauden jälkeen luottamuspulan takia. Hitlerin läpimurto tuli vasta neljä vuotta myöhemmin, kertoo
Spiegel.
AfD:n äänillä valittu liberaalien
Thomas Kemmerich erosi jo seuraavana päivänä sen jälkeen, kun liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin. Merkel
sanoi, että vaalien tulos piti ”perua”.
Muut puolueet eivät nimittäin tee minkäänlaista yhteistyötä AfD:n kanssa. Piste.
Iltalehti matkusti Thüringenin pääkaupunkiin Erfurtiin selvittämään, millaista eristetyn puolueen sisällä on, ja mitä puolueen tukijat poliittisesta kriisistä ajattelevat.
THÜRINGENIN AFD-SOTKU
Saksassa syntyi raju poliittinen kriisi, kun Thüringenin osavaltion pääministeri valittiin äärioikeistopuolue AfD:n tuella helmikuussa. Ehdokasta äänesti myös Angela Merkelin CDU.
AfD yllätti muut puolueet äänestämällä liberaalipuolueen
Thomas Kemmerichiä, vaikka puolueella oli ehdolla myös oman puolueen ehdokas.
Muut puolueet ovat kieltäneet kaiken yhteistyön AfD:n kanssa, koska se on ollut muun muassa rasismikohujen kohteena.
Liittokansleri
Angela Merkel sanoi puheessa Etelä-Afrikassa, että vaalien tulos pitää perua, ja että siihen johtanut prosessi oli ”anteeksiantamaton”.
Kemmerich erosi heti seuraavana päivänä. Painostusta tuli omasta puolueesta.
Maaliskuussa osavaltion johtoon
nousi jälleen vasemmiston
Bodo Ramelow. AfD pitää tulosta demokratian vastaisena.
Lähteet: Spiegel
Iltalehti vieraili Thüringenin parlamenttitalolla Erfurtin kaupungissa. MARIKKI NYKÄNEN
Kannattajat kateissa
Erfurtissa AfD:n kannatus on 24 prosentissa, eli lähes joka neljäs on äänestänyt puoluetta. Se on osavaltion suurin oppositiopuolue.
Silti puolueen kannattajia on vaikea löytää. Iltalehti lähestyy kaupungilla lähemmäs kahtakymmentä paikallista. Kukaan ei myönnä kannattavansa puoluetta. Tässä vaiheessa ei ole edes vielä kysytty nimiä tai kuvia.
Osa kieltäytyy kokonaan kommentoimasta asiaa tai ylipäätään viimeaikaisia poliittisia kohuja.
Iltalehden haastattelemat paikalliset kertovat sen sijaan mielellään, miksi he eivät pidä AfD:n politiikasta. Osa suostuu kommentoimaan jopa nimellä ja kuvalla.
Läheisessä Nordhausenin kaupungissa asuvat Chantal, 19, (vas.) ja Lea, 20, (oik.) ovat tulleet Erfurtiin shoppailemaan. ”Huomaa kyllä, että he eivät aja hyviä näkemyksiä”, naiset sanovat AfD:sta. MARIKKI NYKÄNEN
Moni kertoo myös sukulaisesta tai tuttavasta, joka kannattaa AfD:tä. Tätä he eivät voi ymmärtää. Kannattajat eivät edes sovi siihen mielikuvaan, joka heillä itsellään on AfD:n äänestäjistä.
Tähän on selkeä syy, jos kysytään AfD:n lehdistöpäällikkö
Klaus-Peter Kaschkelta. Jos kerran ilmoittaa kannattavansa puoluetta, ei ole enää paluuta takaisin.
– On vanhoja ystäviä, jotka eivät puhu kanssani enää sanaakaan. Meillä on työntekijöitä, jotka eivät enää ole tekemisissä vanhempiensa kanssa.
Tiedottaja Klaus-Peter Kaschke on naimisissa kuubalaisen naisen kanssa. MARIKKI NYKÄNEN
Kaschke sanoo varoittavansa aina puolueen uusia työntekijöitä, että työstä puolueessa voi jäädä tahra CV:hen. Se ei ole ”normaali työ”.
– Jotkut saattavat haluta myöhemmin palata takaisin.
Kaschke ottaa Iltalehden vastaan puolueen toimistolla Thüringenin parlamentissa. Hän on luvannut kertoa, miksi itse kannattaa puoluetta ja jopa työskentelee sen hyväksi.
Parlamenttitalon eteen kaartaa rivi mustia bemareita. Joku tulee töihin polkupyörällä. Lippusalossa liehuu kolme lippua: Saksan puna-musta-kulta, Thüringenin osavaltion leijona ja sinisellä pohjalla EU:n kultaiset tähdet.
Kaschke irtisanottiin vuonna 2016 puolueen työpestistä Wiesbadenissa lähellä Frankfurtia vain kahden työviikon jälkeen. Syynä olivat rasistiseksi tulkitut Facebook-viestit. Facebook-päivityksissä hän muun muassa kutsui Angela Merkeliä ”eläimeksi” ja pakolaisia ”päänirtileikkaajiksi”, ”huumediilereiksi” ja ”lääppijöiksi”, kirjoittaa
Wiesbadener Kurier. Iltalehdelle Kaschke ei halua kommentoida asiaa.
Lippusalot Thüringenin parlamentin edessä. MARIKKI NYKÄNEN
Iltalehden kysyessä, mikä on hänen suurin syynsä tukea puoluetta, Kaschke mainitsee ensin pakolaiskriisin ja alkaa sitten puhua islamista.
– En ole islamin vihaaja, kuten minut välillä mediassa halutaan esittää. Mutta en ole myöskään sen ystävä, se täytyy ihan rehellisesti myöntää, Kaschke kertoo Iltalehdelle parlamentin kahviossa.
Islamilla ei puolueen mukaan ole paikkaa Saksassa, mutta muut maat saavat toki tehdä, mitä haluavat.
Kaschke on entinen toimittaja, mutta se maailma on hänen mukaansa ”nähty”.
Islam-kritiikkiä
Kaschke sanoo olleensa Saksan puolustusvoimien matkassa toimittajana muun muassa Afganistanissa ja asuneensa muslimimaissa paikallisten kanssa. Lisäksi hän sanoo tutustuneensa islamiin Berliinissä, jossa paikalliset muslimit pitivät häntä ”yhtenä heistä” ja kertoivat siksi asioita uskostaan, joita islamista ei virallisesti tiedoteta.
Kaschke ei halua toistaa keskusteluja, koska ne eivät hänen mukaansa ole painokelpoisia. Mutta nämä koskivat hänen mukaansa muun muassa sitä, mitä henkilöt ajattelivat naisista.
Kaschke viittaa islamissa käytössä olevaan ”
taqiyyaan”, jonka mukaan uskosta ei tarvitse kertoa, jos kokee sen olevan itselle vaaraksi.
Iltalehti soitti Kaschken väitteisiin liittyen islamintutkija
Jaakko Hämeen-Anttilalle, joka työskentelee nykyisin Edinburghin yliopistolla Skotlannissa. Hämeen-Anttilan mukaan Kaschken väitteissä on useita virheitä tai väärinymmärryksiä.
Taqiyya-termi on ainoastaan shiiamuslimien käytössä ja sillä viitataan tilanteeseen, jossa shiiamuslimi voi salata uskontonsa ja tarvittaessa esiintyä sunnimuslimina, jos hän pelkää uskonnollista vainoa.
– Se on pohjimmiltaan islamin sisäinen juttu ja koskee vain potentiaalisen vainon tilannetta, Hämeen-Anttila sanoo.
Islam on korkealla AfD:n agendalla. Se on julkaissut jopa oman islam-oppaan verkkosivuillaan.
– Politiikan ja uskonnon välillä ei islamissa voi tehdä eroa, Kaschke väittää.
Hämeen-Anttilan mukaan väite on yksiselitteisen virheellinen. Väite pätee kylläkin ääri-islamilaisiin liikkeisiin, joissa uskonto sääntelee koko politiikkaa. Nämä ovat vähemmistö.
– Valtaosa muslimeista katsoo, että maassa eletään maan lakien mukaan ja uskontoa harjoitetaan yksityisasiana.
Hämeen-Anttila ottaa kantaa myös ajatukseen, että muslimit kaunistelisivat uskoaan ulos päin. Kyse on hänen mukaansa ”yleisinhimillisestä” asiasta, joka näkyy esimerkiksi puoluepolitiikassa puolueeseen katsomatta.
– Monet ongelmalliset asiat jätetään julkisuudessa sanomatta ja mietitään kulissien takana, että kuinka tämä asia käytännössä hoidellaan.
– Varmasti he mieluummin kertovat asioista, jotka on lännessä helpompi hyväksyä, ja jos on vaikeita asioita, niitä tuskin hirveästi tuuletetaan.
Tilannetta värittää myös se, että Iranin vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta lähtien fundamentalistinen islam on ollut voimissaan. Kyse on islamin suhteen vastaavasta aaltoliikkeestä kuin esimerkiksi politiikassa, mutta nyt fundamentalistisen islamin aikakausi on ollut Hämeen-Anttilan mukaan ”valitettavan pitkä”.
Lähi-idässä fundamentalistista tulkintaa ruokkii jatkuva väkivallan kierre.
– Se aina jyrkentää mielipiteitä, kun on väkivaltaa, Hämeen-Anttila sanoo.
Fundamentalistisissa maissa on Hämeen-Anttilan mukaan liberaaleja muslimeja, jotka toivoisivat enemmän vapautta.
Lisäksi esimerkiksi rauhallisesti elävä Suomen tataariyhteisö ei näy uutisotsikoissa.
Kuubalainen vaimo
AfD:n Kaschke on naimisissa kuubalaisen naisen kanssa, joka on muuttanut Kuubasta Saksaan kolme ja puoli vuotta sitten juuri turvapaikanhakijakriisin aikaan. Sekä vaimo että myös Kaschke ovat heidän ollessaan yhdessä kohdanneet ”vihamielisyyttä”, jollaisen Kaschke ei ”uskonut olevan mahdollista”.
– Värillisen naisen otsassa ei lue, että hän tulee Kuubasta. Jopa ihmiset, jotka tunnen, olivat skeptisiä ja kysyivät, mistä hän on kotoisin.
Kun vaimo sanoi olevansa Kuubasta, ihmiset sanoivat Kaschken mukaan, että ”hienoa, loma, Karibia,
Fidel Castro,
Che Quevara, sikarit ja rommi”.
– Sitten kaikki oli kunnossa. He luulivat, että hän saattaisi olla vaikka Ghanasta tai Somaliasta. Oli todella huomattavissa etäisyyttä.
Entä jos äänestäjät saavat AfD:n retoriikasta vauhtia rasismiinsa?
– On aina kaksi erilaista tasoa. Toinen ovat AfD:n edustajat ja jäsenet, eli ihmiset, jotka formaalisti ovat liittyneet puolueeseen. Sieltä en tunne tuollaisia positioita.
– Ja sitten on äänestäjiä. Äänestäjään minulla ei ole vaikutusta. En voi sanoa henkilölle, ketä hän äänestää ja mitä hänen tulee ajatella, jos hän äänestää minua.
Kaschke huomauttaa, että islam ei ole ainoa syy kannattaa AfD:tä.
Huolta herättää hänen mukaansa se, että maahan päästetään ihmisiä, joilla ei ole todellista syytä pakolaisuuteen. Lisäksi hän kertoo olleensa arvokonservatiivi jo pidempään.
Puolue ei hänen mukaansa hyväksy rasismia ja kannattaa myös väliaikaisen turvapaikan tarjoamista ihmisille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Kuitenkaan näitä ihmisiä ei Kaschken mukana pitäisi integroida Saksan yhteiskuntaan.
Hitlerin kieltä
Kaschken esimies on yhtenä Saksan pahimmista kansankiihottajista pidetty
Björn Höcke, AfD:n puheenjohtaja Thüringenissa. Monet mediat ovat julkaisseet listoja hänen sitaateistaan.
Yksi niistä on seuraava:
– Me saksalaiset, eli meidän kansamme, olemme ainoa kansa maailmassa, joka on pystyttänyt itselleen häpeän muistomerkin pääkaupunkinsa sydämeen, Höcke sanoi Dresdenissä 2017 puhuessaan Berliinin toisen maailmansodan muistomerkistä, kertoo
Focus.
Iltalehdelle Höcke kertoo, että vaikka natsikausi on synkkä ajanjakso Saksan historiassa, saksalaisten pitäisi keskittyä muuhunkin kuin negatiivisiin asioihin.
Näin Höcke selittää asiaa Iltalehden videolla:
Katso video
Saksan kohuttu äärioikeistojohtaja Björn Höcke kertoo, miksi nimitti Berliinin juutalaismuistomerkkiä "häpeän muistomerkiksi".
Höcke on myös nimittänyt Saksan entistä ulkoministeriä
Sigmar Gabrielia saksalaisella sanalla
Volksverderber, joka on tuttu Adolf Hitlerin
Mein Kampfista. Sana tarkoittaa kansan mädättäjää.
Saksaksi jo
kansa-sanalla (
Volk, völkisch) on natsihistorian takia ikävä kaiku.
– Ei tarvitse muuta kuin lukea hänen [Höcken] 13 sitaattiaan, vai kuinka monta niitä nyt oli, perustelee Iltalehden haastattelema keski-ikäinen nainen, jonka mielestä AfD:n menestys on pelottavaa. Hän antaa vain sukunimensä
Keller.
Käräjäoikeudessa työskentelevä Keller kertoo, että töissä huomaa, että AfD:lle löytyy kannatusta. Hän ei voi ymmärtää, miksi ihmiset kannattavat puoluetta.
on juuri käynyt uimassa Erfurtin keskustassa. MARIKKI NYKÄNEN
Kovaa kritiikkiä tulee myös Puolan Liegnitzissä syntyneeltä
Klaus Leylta. Hän joutui pakenemaan viiden vuoden ikäisenä sotaa Saksaan.
– Olen 80-vuotias, ja olen elänyt toisen maailmansodan aikana. Minun ei edes tarvitse perustella mielipidettäni. Näitä sisältöjä en voi ollenkaan hyväksyä. Ja mies AfD:n johdossa Thüringenissä, tämä Höcke, hänen pitäisi mennä itseensä, Ley kertoo Iltalehdelle.
Syyskuussa Meiningenin hallinto-oikeus Thüringenissä päätti, että Höckeä saa nimittää fasistiksi.
Eisehanin kaupunki oli halunnut kieltää mielenosoituksen ”fasisti Höckeä” vastaan, koska koki sen Höcken kunniaa loukkaavana.
Mielenosoituksen järjestäjät perustelivat oikeudessa, että nimityksellä on pohjaa. Hallinto-oikeus päätti, että koska kyseessä on tunnettu poliitikko ja merkittävä poliittinen keskustelu, kyse ei ole kunnianloukkauksesta, vaan ilmaisunvapauden piirissä Höckeä saa nimittää fasistiksi.
Erfurtissa on kaunis vanha kaupunki. MARIKKI NYKÄNEN
Iltalehden haastattelema politiikan toimittaja
Elmar Otto sanoo, että tuomio ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Höcke olisi oikeuden mukaan fasisti. Muotoilu on tärkeä.
Otto työskentelee alueen Mediengruppe Thüringen -mediatalon lehdille ja seuraa tiiviisti osavaltion politiikkaa. AfD on hänen mukaansa osin äärioikeistolainen puolue, ja Björn Höcke leikkii äärioikeistolaisen katkeruuden kanssa.
– AfD:lla on sivistyneitä äänestäjiä, mutta he tietävät kyllä, ketä äänestävät, Otto sanoo.
Torstaina AfD:n äärioikeistolaisuudesta tuli vahvistus myös viralliselta taholta. Saksan tiedustelupalvelu Bundesamt für Verfassungsschutz ilmoitti määrittelevänsä Björn Höcken ja tämän johtaman AfD:n sisäisen saksalaisnationalistisen ”siiven” äärioikeistolaisiksi sekä tarkkailevansa Höckeä, kertoo
Spiegel. Tiedustelupalvelun mukaan puolueen sisällä merkittävässä asemassa oleva ryhmittymä ”halveksuu nykyistä demokraattista järjestystä” ja sen tavoitteena on ”etnokulttuurisesti yhtenäinen kansa”.
Kaschken haastattelun jälkeen nousemme portaat ylös AfD:n toimistolle. Kaschke on luvannut näyttää Iltalehdelle pyynnöstä kuvan kuubalaisesta vaimostaan.
Kaschke on antanut myös luvan kuvata tiloissa. Matkalla naistenhuoneelle otan kuvan eräästä julisteesta työntekijän ovessa. Se näyttää olevan itseironinen viittaus siihen, että puoluetta syytetään populisteiksi. Kyse ei ole puolueen virallisesta julisteesta. Tällaiset yksityiskohdat värittävät usein mukavasti reportaasia.
Pian työhuoneesta tuleva nainen vaatii minua kuitenkin poistamaan kuvan.
– Tämä on yksityistä, hän sanoo.
Esittäydyn toimittajaksi ja kerron olevani paikalla tiedottaja Kaschken kanssa. Kerron myös etsivänsä AfD:n kannattajia ja kysyn spontaanisti haastattelua.
Sekä nainen että nuorempi mies, joka on myös ollut työhuoneessa, kieltäytyvät.
Naisen mukaan julisteen kuvaamiseen pitäisi olla erillinen lupa. Koska kyse ei ole lopulta erityisen oleellisesta kuvasta, poistan sen.
Iltalehti pääsi käymään AfD:n toimistolla Thüringenin parlamentissa. MARIKKI NYKÄNEN
Tapaan myöhemmin samat henkilöt toimistolla uudestaan. Nyt sävy on jo huomattavasti ystävällisempi.
Nuorempi mies, joka ei aiemmin halunnut kertoa, mitä siellä tekee, sanoo olevansa puolueen osaston johtajan Björn Höcken avustaja. Hän kommentoi, että välillä puoluetoimistolle voi tulla anarkistiliike Antifan tyyppejä, jotka ottavat kuvia työntekijöiden nimistä.
Epäluulo lienee osin perusteltua. AfD:n työntekijät ja poliitikot ovat olleet uhkausten ja hyökkäysten kohteena. Valtakunnallisen AfD-johtajan
Tino Chrupallan auto poltettiin hänen kotipihassaan Gablenzin kaupungissa lähellä Puolan rajaa maaliskuun alussa.
Kohtaus näyttää, miten tulehtunut ilmapiiri Saksassa on.
Poistuessani Kaschke väittää vielä, että minua saatetaan katsoa oudosti, kun olen täällä AfD:n ihmisten mukana.
"Olemme tiimi”
Kuka AfD:ta sitten äänestää? Tutkimusten mukaan Thüringenissä ennemmin nuoret kuin vanhat.
Forschungsgruppe Wählerin mukaan 18–29-vuotiasta 25 prosenttia äänesti AfD:ta syksyllä, keski-ikäisistä 29 prosenttia. Yli 60-vuotiaden kohdalla kannatus on vain 16 prosentissa.
Iltalehden haastattelema 79-vuotias
Elisabeth arvioi, että puoluetta kannattavat ennen kaikkea nuoret, jotka eivät käy töissä.
– Ennen heillä oli maiharit, nyt he pukeutuvat pukuun ja käyttävät kravattia, Elisabeth sanoo. Hän ei halua kertoa sukunimeään.
Manuelalta (vas.) ja Elisabethilta (oik.) ei heru ymmärrystä AfD:n äänestäjille. MARIKKI NYKÄNEN
AfD:n porukka uskoo hänen mukaan olevansa ”mahtavia”, vähän kuin natsien nuorisojärjestö Hitler Jugend aikanaan. Ihmisistä on tullut ”tyhmiä” ja he ovat lopettaneet ajattelemisen, Elisabeth laukoo. Huono elämäntilanne ei hänen mukaansa ole mikään syy äänestää AfD:ta.
Sen sijaan voisi vaikka ottaa osaa sosiaalisiin projekteihin tai mennä paikallispolitiikkaan.
Myös tietoturva-alalla työskentelevä 44-vuotias
René sanoo puolueen kannattajista suorat sanat. He ovat ihmisiä, jotka ”eivät ajattele”, ja että puolue on ”enemmän kuin tummanruskea”, eli erittäin natsistinen.
Ei ihme, etteivät ihmiset halua puhua asiasta julkisesti.
Politiikan toimittaja Elmar Otto kertoo tuntevansa ihmisiä, jotka väittävät, että he pelkäävät negatiivisia vaikutuksia työpaikalla, mutta eivät halua puhua siitäkään julkisesti.
Iltalehden kysyessä, vaikuttaako ulkopuolisten vihamielisyys puolueen sisäiseen yhteishenkeen, AfD:n Kaschke vastaa myöntävästi.
– Olemme tiimi, vähän kuin rugbyjoukkue.
On viimeisten yritysten aika. Vastaan tulee neli-viisikymppinen nainen, jolla on tummat silmärajaukset, kuten monella tällä alueella.
– Hei, olen toimittaja Suomesta, ja täällä Saksassa, koska politiikassa on viime aikoina olut kiinnostavaa...
– En halua puhua siitä. En ole tyytyväinen lopputulokseen.
Nainen toivottaa hyvää päivänjatkoa ja jatkaa matkaa.
Kannattaako hän AfD:tä? Mahdollisesti, sillä jokuhan heitä äänestää. AfD:n kannattajan sopisi olla tyrmistynyt vaalien lopputuloksesta.
Mutta toimittajalle sitä ei kerrota.
Saksan äärioikeistopuoluetta AfD:ta vihataan niin paljon, että se varoittaa uusia työntekijöitä ikävästä CV-merkinnästä. Iltalehti matkusti Saksaan selvittämään, miksi puolueen kannattajat pysyvät piilossa.
www.iltalehti.fi
www.is.fi
samanlaista
www.focus.de
www.deutschland.de
