Saksassa virisi erikoinen riita, joka osuu demokratian ytimeen – tiedustelujohtajalle povataan potkuja
Demokratiassa ei ole montaa vallan väärinkäytölle herkempää instituutiota kuin tiedustelupalvelu, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 17.9. 17:47
BERLIINI
SAKSAN liittopäivävaaleista on ensi maanantaina tasan vuosi. Ja millainen vuosi? Jatkuvan riitelyn jumittama vuosi, jonka aikana politiikan jakolinjat syventyivät.
Tavallaan tätä odotettiinkin. Vaalitulos oli historiallinen. Liittopäiville nousi uusi puolue: maahanmuuton vastainen ja nationalistinen Vaihtoehto Saksalle eli AfD. Hallitusneuvottelut olivat kivuliaat, ja kun liittokansleri
Angela Merkel vihdoin sai kokoon kristillisdemokraattisen CDU-puolueen, sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n ja sosiaalidemokraattien yhteisen hallituksen suuren koalition, ei ilmassa ollut hurmosta.
Nyt vuosi huipentuu siihen, että Saksan hallitus kiistelee, onko tiedustelupalvelun johtajalla
Hans-Georg Maaßenillaluottamusta jatkaa tehtävässään.
Kiista on erikoinen ja osuu demokratian ytimeen.
SAKSAN riita tiedustelujohtajan potkuista on räikeä esimerkki siitä, miten kovassa ja epäluottamuksen täyttämässä ilmapiirissä Euroopassa nyt tehdään politiikkaa.
Demokratiassa ei ole montaa vallan väärinkäytölle herkempää instituutiota kuin tiedustelupalvelu. Tiedustelu on kansalaisten perusoikeuksia kopeloivaa kovin valtuuksin tehtävää salaista toimintaa. Sen oikeutus perustuu sille poliittiselle vakuuttelulle, että kansalaiset voivat luottaa yhteiskunnan instituutioiden valvovan tiedustelua.
Tiedustelupalvelun johtaja ei ole kuka tahansa virkamies, eikä hän esiinny julkisuudessa kertomassa yksityishenkilönä mielipiteitään ajankohtaisista tapahtumista. Nyt Saksan, Euroopan tiedustelujätin, tiedustelujohtaja tekee palliltaan sisäpolitiikkaa. Maaßen kommentoi toissa viikolla Chemnitzin mielenosoituksista levinnyttä videota epäilemällä sen aitoutta. Myöhemmin hän perui puheensa.
NYT kansalaiset eivät tiedä, mihin tiedustelujohtaja Maaßen sanomisensa perustaa ja mitä hän väitteillään tavoittelee. Jos jokin hänen tehtäviinsä
ei kuulu, se on hämmennyksen lisääminen.
Oma lukunsa on väite, jonka mukaan Maaßen olisi neuvonut nationalistista AfD:ää, miten puolue voisi välttää joutumasta tarkkailtavaksi epäiltynä perustuslainvastaisista äärioikeistolaisista kytköksistä. Juuri Maaßenin virasto arvioi, toimivatko puolueet tai poliitikot perustuslain vastaisesti. Tämä perustuslakivalvonta on tiedusteluviranomaisen ja tuomioistuimen tehtävä – ei poliitikkojen. He ovat tutkinnassa kohteita. On erittäin tärkeää, että kansalaiset voivat luottaa viranomaisten riippumattomuuteen poliitikoista.
VÄITTELY Maaßenin sanomisista dominoi keskustelua, jossa huomio voisi olla myös esimerkiksi AfD:n ja äärioikeiston kytköksissä. Vastakkain ovat Merkel ja sisäministeri
Horst Seehofer, jälleen kerran. Demarien kanta on selvä: Maaßenilla ei ole luottamusta. Seehofer on toista mieltä.
Erotti Merkel Maaßenin tai ei, jonkun yli kävellään. Maanantaina
Die Welt -lehti kertoi hallituslähteisiin perustuen, että Merkel erottaisi Maaßenin. Virallisesti tätä ei myönnetty eikä kielletty. Tiistaina hallituskolmikko on koolla, aiheena Maaßen.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005831385.html
