aj77
Greatest Leader
Voi Obama. Ei ehkä ole väärässä eräs dokumentti joka mietti millainen maailma on vuonna 16 ja selvitäänkö edes sinne asti. Seuraajalla on työsarkaa.
Näkökulma: Obaman ilonpilaajat iskivät jälleen
Yhdysvaltain presidentistä tulee virkakautensa loppupuolella rampa ankka, kun hänellä ei enää ole entisenlaista toimintakykyä tehdä isoja päätöksiä, kirjoittaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan erikoistoimittaja Reijo Lindroos.
He tekivät sen taas! Juuri kun Yhdysvaltain presidentti oli asettautumassa virkakautensa pisimmälle 15 päivän kesälomalle, kaikui sotahuuto Lähi-idästä. Lomafiiliksestä ei tietoakaan…
Viime elokuussa koko kongressi keskeytti lomansa Syyrian suunnattua kemiallisen aseen omia kansalaisiaan vastaan. Presidentti Obama ei käyttänyt perustuslain hänelle suomaa oikeutta määrätä isku Syyriaan vaan halusi mahdollisille sotilastoimille kongressin hyväksymisen. Britannia vetäytyi Syyrian rankaisusta, ja Yhdysvaltain kongressi seurasi perässä. Obaman kesäloma oli pilalla.
Tällä kertaa presidentin lomatunnelman pilasivat ääri-islamilaiset ISIS-taistelijat. Lauantaina 9. elokuuta, samana päivänä kun Obama perheineen siirtyi hulppealle seitsemän makuuhuoneen ja yhdeksän kylpyhuoneen loma-asunnolle Martha's Vineyardiin, presidentti määräsi kaksi Hornetia iskemään ISIS:in asemiin. Irakin jesidivähemmistön humanitaarinen katastrofi pakotti Obaman rikkomaan periaatteensa, että hän ei Irakiin asevoimia lähetä, kun on ne kerran sieltä pois saanut.
Rampa ankka ennen aikojaan?
Yhdysvaltain presidentistä tulee virkakautensa loppupuolella rampa ankka, kun hänellä ei enää ole entisenlaista toimintakykyä tehdä isoja päätöksiä. Obama on erityisesti toisella kaudellaan joutunut taistelemaan raivokkaasti kongressin edustajainhuoneen viime vaaleissa vallanneita republikaaneja vastaan. Obaman jahkailu Syyrian Bashar al-Assadin kurittamisessa herätti kovaa arvostelua, ja samaa päättämättömyyttä on kritisoitu myös Obaman Irak-politiikassa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama puhui mm. Irakin tilanteesta Valkoisen talon edustalla ennen lomalleen lähtöä 9. elokuuta. Kuva: Mandel Ngan / AFP / Lehtikuva
Poliittisten vastustajien joukko on nyt saanut vastakaikua yllättävästä suunnasta. Obaman kanssa tiukan taiston demokraattien presidenttiehdokkuudesta käynyt Hillary Clinton liittyi viime viikonvaihteessa presidentin ulkopolitiikan arvostelijoihin. Clintonin mukaan Obaman lausahdus "Älä tee typeriä asioita" ei riitä suurvallan ulkopolitiikan perustaksi. Obama vastasi noilla sanoilla toimittajille toukokuussa, kun häneltä kysyttiin, miksi hän niin vastentahtoisesti puuttuu maailman konfliktitilanteisiin.
Hillary Clinton toimi Obaman ensimmäisen kauden Yhdysvaltain ulkoministerinä, ja päällisin puolin tämän parivaljakon yhteistyön näytti sujuvan hyvin. Clintonin tiedetään kuitenkin olevan selvästi Obamaa haukkamaisempi, hän muun muassa kannatti Syyrian maltillisten kapinallisten aseistamista. Clintonin mielestä Yhdysvaltain kyvyttömyys aseistaa kapinallisia presidentti al-Assadia vastaan loi Syyriaan tyhjiön, jonka jihadistit ovat nyt täyttäneet.
Natoa turha odottaa apuun Irakissa
ISIS-taistelijoiden nopea eteneminen Pohjois-Irakissa yllätti Yhdysvallat. Samalla paljastui, miten huteralla pohjalla koko Irakin poliittinen järjestelmä on. Pohjoisen sunnit ovat pettyneitä shiiajohtoiseen hallitukseen, ja tämä selittää pitkälti ääri-islamistien etenemisen Irakissa. Yhdysvallat on nyt lopettanut tukensa kahdeksan vuotta sitten Irakin pääministeriksi ajamalleen pääministeri Nuri al-Malikille. Irakin uudelle hallitukselle luvataan taloudellista ja sotilaallista apua, mutta taistelujoukkoja Yhdysvallat ei Irakiin aio lähettää.
Obama lähetti kaksi Hornetia rankaisuretkelle Irakiin, kun tiedot jesidivähemmistön paosta ja kansanmurhasta levisivät läntiseen tietoisuuteen. Laajaan sotilasoperaatioon islamisteja vastaan Yhdysvallat ei lähde, eikä tukea Irakin kaltoin kohdelluille ole luvassa Natoltakaan. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoo olevansa huolestunut islamistiterroristien toiminnasta Irakissa, mutta sotilaallisiin toimiin ryhdytään vasta, jos Nato-maa Turkki joutuu ISIS-taistelijoiden hyökkäyksen kohteeksi.
Humanitaarista apua Irakin kaltoin kohdelluille pakolaisille on luvattu, mutta sotilaallisen väliintulon kynnys on korkea.
Näkökulma: Obaman ilonpilaajat iskivät jälleen
Yhdysvaltain presidentistä tulee virkakautensa loppupuolella rampa ankka, kun hänellä ei enää ole entisenlaista toimintakykyä tehdä isoja päätöksiä, kirjoittaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan erikoistoimittaja Reijo Lindroos.
He tekivät sen taas! Juuri kun Yhdysvaltain presidentti oli asettautumassa virkakautensa pisimmälle 15 päivän kesälomalle, kaikui sotahuuto Lähi-idästä. Lomafiiliksestä ei tietoakaan…
Viime elokuussa koko kongressi keskeytti lomansa Syyrian suunnattua kemiallisen aseen omia kansalaisiaan vastaan. Presidentti Obama ei käyttänyt perustuslain hänelle suomaa oikeutta määrätä isku Syyriaan vaan halusi mahdollisille sotilastoimille kongressin hyväksymisen. Britannia vetäytyi Syyrian rankaisusta, ja Yhdysvaltain kongressi seurasi perässä. Obaman kesäloma oli pilalla.
Tällä kertaa presidentin lomatunnelman pilasivat ääri-islamilaiset ISIS-taistelijat. Lauantaina 9. elokuuta, samana päivänä kun Obama perheineen siirtyi hulppealle seitsemän makuuhuoneen ja yhdeksän kylpyhuoneen loma-asunnolle Martha's Vineyardiin, presidentti määräsi kaksi Hornetia iskemään ISIS:in asemiin. Irakin jesidivähemmistön humanitaarinen katastrofi pakotti Obaman rikkomaan periaatteensa, että hän ei Irakiin asevoimia lähetä, kun on ne kerran sieltä pois saanut.
Rampa ankka ennen aikojaan?
Yhdysvaltain presidentistä tulee virkakautensa loppupuolella rampa ankka, kun hänellä ei enää ole entisenlaista toimintakykyä tehdä isoja päätöksiä. Obama on erityisesti toisella kaudellaan joutunut taistelemaan raivokkaasti kongressin edustajainhuoneen viime vaaleissa vallanneita republikaaneja vastaan. Obaman jahkailu Syyrian Bashar al-Assadin kurittamisessa herätti kovaa arvostelua, ja samaa päättämättömyyttä on kritisoitu myös Obaman Irak-politiikassa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama puhui mm. Irakin tilanteesta Valkoisen talon edustalla ennen lomalleen lähtöä 9. elokuuta. Kuva: Mandel Ngan / AFP / Lehtikuva
Poliittisten vastustajien joukko on nyt saanut vastakaikua yllättävästä suunnasta. Obaman kanssa tiukan taiston demokraattien presidenttiehdokkuudesta käynyt Hillary Clinton liittyi viime viikonvaihteessa presidentin ulkopolitiikan arvostelijoihin. Clintonin mukaan Obaman lausahdus "Älä tee typeriä asioita" ei riitä suurvallan ulkopolitiikan perustaksi. Obama vastasi noilla sanoilla toimittajille toukokuussa, kun häneltä kysyttiin, miksi hän niin vastentahtoisesti puuttuu maailman konfliktitilanteisiin.
Hillary Clinton toimi Obaman ensimmäisen kauden Yhdysvaltain ulkoministerinä, ja päällisin puolin tämän parivaljakon yhteistyön näytti sujuvan hyvin. Clintonin tiedetään kuitenkin olevan selvästi Obamaa haukkamaisempi, hän muun muassa kannatti Syyrian maltillisten kapinallisten aseistamista. Clintonin mielestä Yhdysvaltain kyvyttömyys aseistaa kapinallisia presidentti al-Assadia vastaan loi Syyriaan tyhjiön, jonka jihadistit ovat nyt täyttäneet.
Natoa turha odottaa apuun Irakissa
ISIS-taistelijoiden nopea eteneminen Pohjois-Irakissa yllätti Yhdysvallat. Samalla paljastui, miten huteralla pohjalla koko Irakin poliittinen järjestelmä on. Pohjoisen sunnit ovat pettyneitä shiiajohtoiseen hallitukseen, ja tämä selittää pitkälti ääri-islamistien etenemisen Irakissa. Yhdysvallat on nyt lopettanut tukensa kahdeksan vuotta sitten Irakin pääministeriksi ajamalleen pääministeri Nuri al-Malikille. Irakin uudelle hallitukselle luvataan taloudellista ja sotilaallista apua, mutta taistelujoukkoja Yhdysvallat ei Irakiin aio lähettää.
Obama lähetti kaksi Hornetia rankaisuretkelle Irakiin, kun tiedot jesidivähemmistön paosta ja kansanmurhasta levisivät läntiseen tietoisuuteen. Laajaan sotilasoperaatioon islamisteja vastaan Yhdysvallat ei lähde, eikä tukea Irakin kaltoin kohdelluille ole luvassa Natoltakaan. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoo olevansa huolestunut islamistiterroristien toiminnasta Irakissa, mutta sotilaallisiin toimiin ryhdytään vasta, jos Nato-maa Turkki joutuu ISIS-taistelijoiden hyökkäyksen kohteeksi.
Humanitaarista apua Irakin kaltoin kohdelluille pakolaisille on luvattu, mutta sotilaallisen väliintulon kynnys on korkea.