Väitös: Itärajaa vartioidaan kylmän sodan poteroissa

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Lappi 4.6.2013 klo 15:36
Väitös: Itärajaa vartioidaan kylmän sodan poteroissa

Venäjällä on yhä erityisasema suomalaisessa rajavalvonnassa, sanoo tutkija, everstiluutnantti Markus Heiskanen. Muilla rajoilla huolena on "rajaturvallisuus", mutta Venäjän rajalla tehdään edelleen "rajavartiointia".

Markus Heiskanen on tutkinut lauantaina Lapin yliopistolla tarkastettavasssa väitöskirjassaan rajaturvallisuutta. Heiskasen järkälemäinen, melkein 800-sivuinen teos on ensimmäinen suomenkielinen rajaturvallisuutta tarkasteleva väitöstutkimus. Teos on monitieteinen, mutta sen keskiössä on erityisesti rajoihin liittyvä kielenkäyttö, käsitteellinen maisema.

Tutkimuksessaan Heiskanen havaitsi, että Venäjällä on edelleen erityisasema suomalaisessa ajattelussa. Suomi tekee kaikkien länsimaiden sekä monien kolmansien maiden, jopa kaukaisen Kiinan kanssa "rajaturvallisuusyhteistyötä". Yhteistyötä Venäjän rajaviranomaisten kanssa kuvataan kuitenkin yhä "rajanvartioinnin" käsitteen avulla.

– Käsitteellisellä tasolla Suomen itärajaa valvotaan yhä kylmän sodan ajan poteroissa. Muu toimintaympäristö on kyllä muuttunut, ja turvallisuus käsitteenä on laajentunut kohti inhimillistä ja yhteisöllistä turvallisuutta, mutta Venäjä piirtyy meille suomalaisille yhä kansallisesti pelättynä ’toisena’, idänuhkana, Heiskanen sanoo.

Rajaturvallisuus ja terrorismi

Venäjä on siis säilyttänyt perinteisen paikkansa Suomen rajoilla vaikuttavana voimana. Muu ympäristö sen sijaan on muuttunut. Erityisesti vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen ja "terrorismin vastaisen sodan" alkamisen jälkeen rajaturvallisuuden uhkakuvaksi on länsimaissa - ja siten myös Suomessa - käsitetty uudessa mittakaavassa islamistinen terrorismi.

– Rajatarkastuksilla sekä muilla rajoihin liittyvillä toimenpiteillä haluttiin seuloa mustaparrat ja muut ”pahikset” rajaliikenteestä sekä taata korkea turvallisuuden taso Euroopan unionin yhteisellä vapaan liikkuvuuden alueella, Markus Heiskanen sanoo.

Uhka tulee kotoa

Heiskanen on sitä mieltä, että terrorismin uhka ei ole ollut monessa maassa kuitenkaan ainoa syy tiukempaan rajavalvontaan. Sen sijaan se on ollut käypä keppihevonen:

– Rajaturvallisuuden verukkeella on haluttu estää etelän köyhälistön matka kohti hyvinvointipohjoista, Heiskanen sanoo.

Heiskanen sanoo, että rajaturvallisuus ei lopulta ole keskeisin tekijä terrorismin torjunnassa.

– Eurooppalainen terrorismi on kotoperäistä, muutamaan jäsenmaahan keskittyvää paikallista separatismia, jolla ei ole juuri rajojen yli ulottuvia vaikutuksia. Viime vuosien tapahtumat esimerkiksi Pohjoismaissa osoittavat, että tuhoisimmat terroriteot me olemme saaneet kokea omien kansalaistemme taholta, Heiskanen kertoo.

Rajavartiolaitoksen asema on perusteltu

Monessa Euroopan maassa rajojen valvonta on siviilimuotoisesti toimivan poliisin vastuulla. Heiskanen on kuitenkin sitä, mieltä, että sotilaallisesti järjestetty Rajavartiolaitos takaa paremmin ihmisten oikeusturvan. Syynä ovat Rajavartiolaitoksen ja poliisin erilaiset johtamis- ja organisaatiokulttuurit sekä virkamiesten erilainen hallinto-oikeudellinen asema:

– Rajaturvallisuuden käytännön toimeenpanossa ilmenee sotilasorganisaatioille ominainen tehokkuusmaksiimi sekä pyrkimys toiminnan yhdenmukaisuuteen. Poliisihallinnossa taas korostuu jokaisen virkamiehen itsenäinen vastuu päätösharkinnassa. Tämä aiheuttaa päätöksentekoon ja toimintaan vaihtelua, millä on vaikutusta siihen, kuinka yksilöiden oikeusturva toteutuu turvallisuushallinnossa, Heiskanen kertoo.
 
Back
Top