Kirjeenvaihtajan analyysi | Kiina ja Valko-Venäjä ovat ”rautaveljeksiä”, jotka tekevät ohjuksiakin yhdessä – Voiko Kiinan tuki ratkaista vaalivilppikriisin?
Kiinan presidentti Xi Jinping oli ensimmäinen, joka soitti onnittelupuhelun Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkalle mitä ilmeisimmin väärennetyn vaalivoiton johdosta. Voiko Kiinan tuki pelastaa Lukašenkan, pohtii HS:n Silkkitien kirjeenvaihtaja Ville Similä.www.hs.fi
Tuossa kirjoituksessa oli montakin todella mielenkiintoista seikkaa.
Ensiksikin hyvin mielenkiintoista, että Lukasenkan ensimmäinen onnittelija oli Kiinan Xi eikä Putin. Odotteliko Putin Kiinan reaktiota ennen kuin päätti miten suhtautua asiaan? Jos näin niin miksi? Eikö Venäjä olekaan se aloitteellisin osapuoli koko Valko-Venäjän tapahtumissa?
Ylipäätään Kiinan rooli Valko-Venäjän tilanteessa on jäänyt ainakin minulta ihan ohi. Jutussa väitetään:
”Siksi Lukašenka hyppäsi innokkaasti kelkkaan, kun Kiina ryhtyi 2010-luvun alussa lainoittamaan kaikkialle maailmaan.
Samalla Kiina myös lyö kiilaa Venäjän ja Valko-Venäjän välille, vaikka niillä on tällä hetkellä sama tavoite, Lukašenkan pitäminen vallassa. Tutkija Arkady Moshes sanoo, että vahvistamattomien väitteiden mukaan Kiina on tehnyt selväksi Venäjälle, että Valko-Venäjän tulee pysyä itsenäisenä.”
Mikäli tuo vahvistamaton väite pitää paikkaansa, niin se selittäisi kyllä monta juttua asioiden kehityksessä Valko-Venäjällä ja etenkin Venäjän tekemisissä ja tekemättä jättämisissä. Lisää mielenkiintoista näkökulmaa:
”Kiina on paljon tärkeämpi Valko-Venäjälle kuin toisin päin. Mutta ei Peking Minskiä huvikseen lainoita. Aivan Euroopan kainalossa sijaitseva Valko-Venäjä on Kiinalle namupaikka – ei ainutlaatuinen, mutta oikein hyvä.
Kiina ja Valko-Venäjä ovat rakentaneet Minskin lentokentän lähelle valtavan teknologia- ja teollisuuspuiston, jonka nimi on Great Stone Park. Valko-Venäjä on luvannut noin 500 miljoonan ja Kiina 1,5 miljardin dollarin investointeja puistoon.”
Toki kun Kiina tiedetään, niin lupaukset investoinneista eivät todellakaan tarkoita, että lopulta investoitaisiin, mutta aivan nappikauppaa ei maiden välinen toiminta ole. Valko-Venäjän valtion budjettitulot ovat vuosittain noin 22mrd$. Mutta vaikka rahallisesti ei Kiina ole (ainakaan vielä) sitoutunut Valko-Venäjälle kovin vahvasti, niin strategisesti ja symbolisesti ehkä enemmän:
”Myös kulkureitit Kiinasta länteen ovat aina epävarmoja, varsinkin kun suuri osa reiteistä kulkee Venäjän kautta. Näin Kiina hajauttaa riskiään. Se ei halua menettää sillanpäätä, johon se on investoinut rahaa ja arvovaltaa.
”Valko-Venäjä on myös paikka, jossa Kiina voi testata pehmeää vallankäyttöään”, Moshes sanoo. Hän kertoo, kuinka esimerkiksi Minskin lentokentällä vaihdettiin jo muutama vuosi sitten opastekyltit venäjäksi, englanniksi ja kiinaksi – mutta ei valkovenäjäksi.”
Tuo Minskin lentokentän opastekylttien juttu on kyllä uskomaton! Aika käsittämätöntä, että maan pääkaupungissa kaiketi maan käytännössä ainoalla kansainvälisellä lentokentällä ei ole opasteita kyseisen maan kielellä! Tuohan on aivan kuin jossain Etiopiassa!
kuva
Addis Abeban kaupunkiradalla kyltit ovat kiinaksi ja englanniksi, mutta eivät paikallisilla kielillä.Mika Mäkeläinen / Yle
Kyllä ne kiinalaiset osaa! Miten Etiopia ja Valko-Venäjä voivat ja haluavat lähteä mukaan tuollaisiin hankkeisiin? Ja kertoohan tuo kyllä enemmän kuin paljon kiinalaisten asenteista kyseisiä maita, niiden asukkaita ja kultuuria kohtaan; eivät vaivaudu edes opastekylttejä kääntämään maan kielelle! Kaikenlaisia hankkeita!
Mutta mutta, Peter Vesterbackahan lobbaa meille tismalleen samanlaista hanketta! Miltäs näyttäisi kiinankieliset opasteet kiinalaisten omistamalla, rakentamalla, operoimalla ja hallinnoimalla tunnelijuna-asemalla Helsingissä? Suomi Euroopan Etiopiaksi?
Mutta palataanpa Valko-Venäjälle:
"On syytä esittää haavikkomainen kysymys: kun suhde on symbolisesti merkittävää, onko se merkittävää? Vastaus lienee, että jos suhteen toinen osapuoli on 1,4 miljardin asukkaan ydinasevaltio ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, symbolinen on varsin merkittävää. Virallinen onnittelu on järeä diplomaattinen viesti, Arkady Moshes muistuttaa. Se kertoo koko maailmalle, että Lukašenka ei ole yksin. Tukena ovat Kiinan 1,4-miljardinen kansa ja presidentti Xi Jinping itse.
Tämä on esimerkiksi EU:n otettava huomioon, kun se miettii vastauksia Valko-Venäjän kriisiin. Jos Valko-Venäjän tilanne esimerkiksi etenisi YK:n turvallisuusneuvostoon saakka, Kiina ja Venäjä varmasti käyttäisivät veto-oikeuttaan tai pidättäytyisivät äänestämästä, Moshes pohtii. Tilanne on toki täysin hypoteettinen – osin juuri siksi, että Kiina on ilmoittanut tukevansa Lukašenkaa."
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää pitääkö nämä Moshesin mietteet paikkansa. Kuinka paljon EU:nkin on tosiaan otettava huomioon Kiinan mielipiteitä Valko-Venäjän tapauksessa? Tai Putinin? Kiina mielellään pysyy taka-alalla, mutta käydäänkö kulisseissa kuinka paljon vääntöä oikeasti vai onko tämä vain eräänlaista imagon luomista?
"Kiina ei ole onnitteluviestin jälkeen ottanut kantaa Valko-Venäjän tilanteeseen. Olisiko mahdollista, että Kiina sekaantuisi tilanteeseen jollain tavalla? ”Ei sen tarvitse, koska Venäjä tekee kaiken työn”, Moshes sanoo. Kiinan ja Valko-Venäjän välissä tulee aina olemaan Venäjä, eikä ainoastaan symbolisesti. ”Kiina voi vain tarkkailla tilannetta ja kenties tarjota jonkinlaista taloudellista apua. Sillä ei ole mitään tarvetta tehdä avointa väliintuloa.”
Tässä sanottiin jotakin mielestäni meille suomalaisillekin tärkeää. Myös meidän ja Kiinan välissä on ihan maantieteellisesti Venäjä. Eli monesti, kun puhumme Suomen suhteista Kiinaan, niin se tarkoittaa myös suhteita Venäjään. Ja päin vastoin. Todella moni Kiina-hanke vähintään sivuaa pakostikin Venäjää.
Esimerkiksi Finnairin keskeinen tukijalka eli Aasian liikenne vaatii toimiakseen ylilentoluvat Venäjältä. Finavian miljardi-investoinnit Helsinki-Vantaalle perustuvat tähän samaan. Cinian datakaapeliyhteydet Koillisväylää pitkin Kiinaan ja Japaniin edellyttävät Venäjän myötävaikutusta. Nurminen Logistics tuntuu nojaavan yhä vahvemmin junayhteyteen Kiinaan. Siellä on aika monella sijoittajalla isot panokset. Kouvola syytää sinnikkäästi miljoonia samaisiin ratayhteyksiin.
Vaikka Venäjä ei ole Kiina eikä niillä todellakaan ole kaikessa samat intressit ja päämäärät, niin meille ne silti usein näyttäytyvät lähes samoilta. Tai sanoisiko tällä hetkellä ne intressitkin voivat meidän suhteen olla samat moneltakin osin. Ja silloin voi tilanne olla hyvinkin samanlainen meillä kuin Valko-Venäjällä; Kiinan ei tarvitse itse tehdä täällä paljoakaan, kun Venäjä tekee kaiken työn.
