Valmiusharjoitus opetti: verkkohyökkäyksiä vaikea torjua ja viestintä lamaantuu

Umkhonto

Ylipäällikkö
Valmiusharjoitus opetti: verkkohyökkäyksiä vaikea torjua ja viestintä lamaantuu
Keski-Suomen kunnissa on tällä viikolla harjoiteltu tilannetta, jossa tietoverkkojen kaatuminen halvaannutti kuntien perustoimintoja. Maan laajimman kybervalmiusharjoituksen tavoite oli oppia torjumaan verkkohyökkäyksiä. Harjoitus opetti, että verkkohyökkäyksiä on vaikea torjua ja ne iskevät etenkin viestintään.

Harjoitustilanteessa reserviläiset saapuivat antamaan virka-apua vedenjakelussa Uuraisilla. Kuva: Jani Ilola / Yle
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään harjoitukseen osallistuivat kaikki 23 Keski-Suomen kuntaa.

– Harjoituksessa ilmeni, että kyberhyökkäysten heikoin lenkki on niiden vaikea torjuminen, joten siihen pitää panostaa, kertoo johtaja Tarja Wiikinkoski Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama myönsi, että kunnassa tietoverkon perusuojaukset palomuureineen ja virusohjelmineen ovat olemassa, mutta harjoitus osoitti, että ne ovat riittämättömät.

Kuvitteellisessa kyberhyökkäystilanteessa vedenjakelu Uuraisilla katkesi. Maajoukkojen reserviläiset saapuivat antamaan virka-apua vedenjakelussa. KESKI15-valmiusharjoituksessa testattiin nimenomaan eri toimijoiden yhteistyötä kriisitilanteissa.

– Paras anti on viranhaltijalle on, että tässä pääsee verkottumaan eri toimijoitten kanssa. Toisaalta tämä osoittaa sen, että kehittämistarpeita varautumisen valmisteluissa on, arvioi majuri Hannu Haapamäki Puolustusvoimista.

Viestintä on haavoittuvainen
Jälleen kerran harjoituksen suureksi haasteeksi nousi viestintä ja sen jatkaminen järjestelmien kaatuessa.

– Kun verkkohyökkäys on tapahtunut, niin miten viestit välitetään, kun normaalit välineet eivät ole käytössä tai ne eivät ole luotettavia. Viesti pitää pystyä välittämään kansalaisille ja kansalaislta myös takaisin viranomaisille, Tarja Wiikinkoski linjaa.

Harjoituksen onnistumisiin lasketaan havainto, että vaikka kyberhyökkäys lamautti kuntien toimintoja, perustoiminnot pystyttiin silti hoitamaan.

– Näyttää sitä, että kunta pystyy selviämään sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä opetuksesta. Vaikka siellä on häiriöitä, niin ne pystytään hoitamaan, arvioi Wiikinkoski.


Suomen laajin kybervalmiusharjoitus järkjestettiin Keski-Suomessa. Kuva: Arvo Vuorela / Yle
http://yle.fi/uutiset/valmiusharjoi..._vaikea_torjua_ja_viestinta_lamaantuu/8435624
 
Hölmö kysymys:
Kun PV:n uuteen taistelutapaan kuuluu kuitenkin kaikenlaiset siirrettävät kontit ja viestijutut sähköntuotantoineen, miksei noita voida pitää korkeassa valmiudessa ja käyttöön otettavaksi tuollaisessa skenaariossa? EVVK jos vaikka sähköverkko romahtaa jne. kun PV:n kontit jne. huolehtivat viestiliikenteestä kapuloihin ja tarvittaessa myös kansalaisten käsiradioihin.
 
Jaha pyörää keksitään uudestaan. Nokian vesikriisi jo opetti, että viestintä ja päätöksenteko ei toimi edes syvän rauhan aikana. Siihen ei edes tarvittu tietoverkkojen kaatumista vaan kyvyttömiä kunnan päättäjiä.
 
Jo toisessa maailmansodassa oli ongelmana (eri syistä) ettei viestejä saatu päämajaan ennenkuin viikko tapahtuneen jälkeen, minkä takia Saksan systeemi jossa etulinjan komentajilla oli päätösvalta oli niin ylivoimainen: Sen sijaan että odotettaisiin vastausta "vihollinen 10 metrin päässä, mitä teen?" päämajasta viikon kuluttua, päättivät etulinjan komentajat itse mitä tehdä. Suomesta muistan varmasti yhden tilanteen jossa tykistöupseeri, ilman oikeaa valtaa, otti reservistä yksikön ja pysäytti siten vihollisen "omin käsin".
Uudelleen systeemin etu nähtiin Vietnamin sodassa, jossa nykyaikaisemmalla viestintäteknologialla varustettu Yhdysvaltain armeijan toimia johdettiin Amerikasta käsin (Pentagonista?). Selväähän se on, ettei McDondaldsissa istuva kenraali osaa antaa oikeita määräyksiä.

Eli käytännössä uskon että tämä uhka voidaan kiertää antamalla enemmän valtaa sekä resursseja alhaisemmille portaille, jotka sitten enemmän itsenäisesti kuin ennen taistelevat sotaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jo toisessa maailmansodassa oli ongelmana (eri syistä) ettei viestejä saatu päämajaan ennenkuin viikko tapahtuneen jälkeen, minkä takia Saksan systeemi jossa etulinjan komentajilla oli päätösvalta oli niin ylivoimainen: Sen sijaan että odotettaisiin vastausta "vihollinen 10 metrin päässä, mitä teen?" päämajasta viikon kuluttua, päättivät etulinjan komentajat itse mitä tehdä. Suomesta muistan varmasti yhden tilanteen jossa tykistöupseeri, ilman oikeaa valtaa, otti reservistä yksikön ja pysäytti siten vihollisen "omin käsin"..
Totta. Kaukopartiot yms. myös esimerkki oma-aloitteisuuteen nojaamisesta.

Mutta se näiden oma-aloitteisten yksiköiden koordinointi keskenään onkin se ongelma. Pitäisi saada tuotettua asevaikutus samanaikaisesti.
 
Back
Top