Valtion talonmies syyniin: eduskunta tutkii Senaatti-kiinteistöt

Tvälups

Ylipäällikkö
Valtion talonmies syyniin: eduskunta tutkii Senaatti-kiinteistöt
Valtion liikelaitoksen toiminnassa hiertävät erityisesti vuokrankorotukset.
Kustaa Hulkko SK 01/2014|3.1.2014


Valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt joutuu järjestyksen kouriin. Eduskunnan tarkastusvaliokunta tekee kohta jo toisen kontrollikäynnin. Edellinen tapahtui toissa vuonna.
Valiokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr) sanoo, että helmikuussa alkavat valiokunnan kuulemiset Senaatti-kiinteistöjen toiminnasta ja erityisesti sen vuokrankorotuksista.

Brax allekirjoitti vähän ennen joulua valiokunnan kirjelmän valtiovarainministeriölle. Kirje sisälsi kysymyksiä Senaatti-kiinteistöjen toiminnasta. Valtiovarainministeriö oli niiden osoitteena, koska liikelaitos toimii ministeriön alaisuudessa ja tekee mitä ministeriö käskee.

Senaatti-kiinteistöt on valtion talonmies ja isännöitsijä: ministeriöiden, virastojen, puolustusvoimien, vankiloiden ja museoiden toimitilojen vuokranantaja.

Sillä on hoidossaan 10 800 kiinteistöä, joiden tasearvo nousee 4,6 miljardiin euroon. Rakennusten skaala on laaja: Valtioneuvoston linnasta ja Kiasmasta Aavasaksan entiseen tulliasemaan ja Ilomantsin virastotaloon asti.

Sen 4,6 miljardin euron tase edustaa samaa raskasta sarjaa kuin eläkevakuuttaja Varman, joka on Suomen suurin kiinteistösijoittaja.

Senaatti-kiinteistöjen historia alkoi vuonna 1995. Silloin perustettiin valtion kiinteistölaitos, josta myöhemmin tuli Senaatti-kiinteistöt. Aikaisemmin rakennushallitus oli omistanut ja hoitanut suurta osaa valtion kiinteistöistä. Nyt liikelaitos otti omistajan roolin, mutta korjaukset ja siivous ostettiin ulkopuolelta.

Toimitilojen käytön tehostamiseksi luotiin uusi vuokrajärjestelmä, joka matki todellisia vuokrasuhteita. Virasto maksoi käyttämästään rakennuspääomasta vuokraa, jonka valtio hyvitti virastolle budjetin kautta.

Myöhemmin valtio keskitti lähes kaikki kiinteistönsä Senaatti-kiinteistöille, joka otti haltuunsa myös varuskunnat ja vankilat.

Liikelaitoksen uusin aluevaltaus oli se, että se otti haltuunsa Museoviraston kiinteistöt kuten Kansallismuseon, Turun linnan ja Olavinlinnan.


Senaatti-kiinteistöjen olemassaolo on tapana oikeuttaa sillä, että laitoksen avulla vuokralainen voi ulkoistaa tilahuolensa ammattilaisille ja keskittyä ydintoimintaansa.

Tavoitteena on ”kustannustehokkuus” ja valtion ”kokonaisetu”.

Valtion uuden ”toimitilastrategian” mukaan työntekijää kohti on tarkoitus varata lähivuosina uudisrakennuksissa 15 neliömetriä. Se merkitsee henkeä kohti varatun tilan puolittamista.

Ministeriö on asettanut tavoitteen, jonka mukaan vuokratilojen pääoma tuottaisi Senaatti-kiinteistöille keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa.

”Seitsemän prosenttia on kova tavoite, jos sitä vertaa markkinoilla toimivien kiinteistösijoittajien tavoitteisiin”, Brax sanoo.

Käytännössä pääoman tuotto on jäänyt pienemmäksi, kolmesta viiteen prosenttiin. Liikelaitos investoi 560 miljoonan euron vuokratuotoista rakennuksiin parisataa miljoonaa euroa vuodessa.

Toissa vuonna sen voitosta tuloutettiin valtiovarainministeriölle 130 miljoonaa euroa ja viime vuonna 31 miljoonaa euroa.

Eduskunnassa on ihmetelty, miksi valtio siirtää tällä tavoin rahaa taskusta toiseen ja ”rosvoaa” omia virastojaan ja laitoksiaan.


Tuija Braxin mukaan Senaatti-kiinteistöjen perimän vuokran nousu voi käytännössä merkitä sitä, että valtionviraston tai laitoksen on pakko leikata muita menojaan.

Tilanne on toinen, kun palkkamenot nousevat. Jos työehtosopimus nostaa palkkoja vaikkapa kaksi prosenttia, korotukset katetaan budjetissa.

”Vuokrankorotukset katetaan harvoin kokonaan. Niitä eduskunta ei näe”, Brax sanoo.

Senaatti-kiinteistöjen vuokrankorotuksiin voi siis liittyä suuri periaatteellinen ongelma: tosiasiallisia leikkauksia tehdään piilossa kansanedustajilta, mikä ei ole sopusoinnussa eduskunnan budjettivallan kanssa.

Braxin mielestä hallituksen pitäisi kertoa budjettiesityksessä, jos se haluaa karsia virastojen tai ministeriöiden toimitilakustannuksia.

Senaatti-kiinteistöt sanoo perustavansa tilavuokrat ”markkinahintoihin”.

Brax sanoo, ettei hän vastusta kiinteistöjen käytön järkeistämistä ja kustannusten läpinäkyvyyttä.

Markkinaehtoisuuden logiikka kuitenkin horjuu hänen mukaansa esimerkiksi silloin, kun on kysymys vankila- tai varuskuntakiinteistöistä. ”On erikoistoimitiloja, joille ei ole markkinahintoja.”

Kansanedustajien lisäksi myös media kyseenalaistaa Senaatti-kiinteistöjen toimintaa.

Konnunsuon vankila lakkautettiin vuonna 2011. Senaatti-kiinteistöt myi Konnunsuon vankilakiinteistön kiinteistösijoittaja Royal Houselle. Kauppahinta oli 1,8 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen se edisti aktiivisesti vuokralaisen löytämistä sijoittajan ostamiin tiloihin. Tulos oli se, että valtio palasi Konnunsuolle – vuokralaisena. Maahanmuuttajien vastaanottokeskuksen vuosivuokraksi sovittiin 660 000 euroa.

Uusi omistaja siis rahastaa vuokraa, jolla se maksaa ostohinnan alle kolmessa vuodessa. Lisäksi se myi vankilan maat eteenpäin 2,2 miljoonan euron hinnalla.

Iltalehdessä KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera kysyi, oliko järjestely veronmaksajan edun mukainen.

Myös tyytymättömät vuokralaiset kritisoivat vuokraisäntänsä toimintaa.

Pitkillä vuokrasopimuksilla Senaatti-kiinteistöt estää vuokralaisen lähdön, vaikka tälle olisi markkinoilla tarjolla edullisempi tila.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella (MTT) on ollut Jokioisilla käytössään kuusi toimistotaloa. Tarvetta on kuitenkin ollut vain neljään ja puoleen rakennukseen, koska MTT on vähentänyt henkilöstöään.

Myös autiosta toimitilasta pitää maksaa vuokraa. MTT:n johtokunnan puheenjohtaja Esko Lindstedt kertoi Suomenmaalle, että viime vuonna keskuksen kaikista tilakustannuksista kymmenesosa – 450 000 euroa – maksettiin tyhjistä huoneista.

Tutkimuskeskuksen oli pakko irtisanoa lisää työntekijöitään selviytyäkseen vuokristaan, jotka MTT:n mukaan ylittävät roimasti paikkakunnan markkinahinnat.

Brax ihmettelee, miksi Senaatti-kiinteistöt ei vuokraa vapautuneita tiloja ulos markkinahintaan, jotta niihin saataisiin uusia vuokralaisia.


Senaatti-kiinteistöt myy sellaiset kohteet, joita valtio ei tarvitse tai joita ei muuten pidetä tärkeinä.

Myyntilistalla on nyt 46 kohdetta. Mukana on arvokiinteistöjä kuten Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi Helsingin Kaivopuistossa. Senaatti-kiinteistöt pyytää siitä 15–25 miljoonaa euroa.

Viime vuoden alussa se alkoi myydä lakkautettavien varuskuntien kiinteistöjä eri puolilla Suomea.

Niihin kuuluvat esimerkiksi Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontioranta, Pioneerirykmentin Keuruu ja Kotkan rannikkopataljoonan Kirkonmaa ja Rankki.

Kontioranta löysi ostajan viime vuoden lopulla. 158 hehtaarin alueella sijaitsee viisi kasarmitaloa ja viisikymmentä muuta rakennusta, uimahalli, ravintola, korjaamo ja terveysasema. Rakennusten bruttopinta-ala on 52 000 neliömetriä.

Myynti toi esiin Kontiorannan käyvän hinnan: rakennusyritys Mestarinikkarit Oy maksoi siitä 1,1 miljoonaa euroa.

Todennäköisesti varuskunta-alueen pääoma-arvo, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt on perinyt armeijalta vuokraa, on ollut tuntuvasti korkeampi kuin kyseinen markkinahinta.


Vuodenvaihteessa Senaatti-kiinteistöt otti haltuunsa Museoviraston kiinteistöt.

Museoväki, etunenässä Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä, suhtautuu uuteen vuokraisäntään skeptisesti.

Valtio kasvattaa museoiden kiinteistöbudjettia 13 miljoonaa euroa. Levä kuitenkin epäilee, että Senaatti-kiinteistöt nostaa vuokria ajan mittaan täyttääkseen tulostavoitteensa.

Museorakennusten pääoma-arvot hinnoitellaan samalla tavoin kuin valtion muidenkin kiinteistöjen.

”Kuinka järkevää on määritellä vaikkapa Turun linnan markkina-arvo?” Levä kysyi blogissaan.

Siirtoa valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä jakoi kohteet tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin kohteisiin. Jälkimmäiset valtio varautuu myymään.

Yksi niistä on Kotkaniemi, presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotitalo Luumäellä. Valtion käyttämä kiinteistöarvioija laski, että Kotkaniemen myyntiarvo olisi 400 000 euroa.

Tuurin kyläkauppias Vesa Keskinen tarjosi kesällä 2013 miljoona euroa Kotkaniemestä.

”Markkinat arvioivat Vesa Keskisen suulla arvon olevan yli kaksinkertainen”, Levä kirjoitti. ”Luontevaa on päätellä, että muutkin annetut markkina-arvot ovat vähintään vastaavasti pöpelikössä.”


Valtiovarainministerit puolustavat puoluekannasta riippumatta järjestelmällisesti Senaatti-kiinteistöjen toimintatapoja.

Esimerkiksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) on todennut eduskunnassa, että Senaatti-kiinteistöjen vuokrahinnoittelu vastaa sille asetettuja tavoitteita.

Urpilaisen mukaan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan pitää olla kannattavaa jo liikelaitoslain mukaan. Hän arvioi, että liikelaitos toimii läpinäkyvästi.

Vuokrien tuottovaatimuksen alentaminen heikentäisi valtiovarainministerin mielestä laitoksen kykyä ylläpitää toimitiloja ja toisaalta asiakasvirastojen kannustimia tehostaa toimintaansa.

Jari Sarjo aloitti työnsä Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajana toukokuun alussa 2012. Aikaisemmin hän toimi Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana.

Senaatti-kiinteistöihin liittyvä kuohunta oli hänelle yllätys. ”Meihin liittyy yllättävän paljon vääriä tietoja ja politiikkaa. Olemme joutuneet altavastaajaksi ja poliittisen painostuksen kohteeksi.”

Osaa liikelaitokseen kohdistuvasta kritiikistä Sarjo ei kommentoi, koska se liittyy hänen edeltäjänsä kauteen.

Hänen mukaansa Senaatti-kiinteistöt on tehnyt merkittäviä investointeja Jokioisiin, joten sillä on ollut hyvä syy pitää kiinni MTT:n vuokrasopimuksesta.

Kuitenkin Senaatti-kiinteistöt on Sarjon mukaan äsken sopinut MTT:n kanssa vuokraehtojen lieventämisestä. SK
 
Hyvän esimerkin Senaatin toiminnasta antaa pari päivää sitten uutisoitu poliisivankiloiden (lue putkien) sulkeminen.

Poliisi aikoo luopua yhdeksästä poliisivankilasta eli putkasta eri puolilla maata. Esimerkiksi Pieksämäen, Forssan ja Riihimäen poliisivankiloiden vuokrasopimus on määrä päättää.
"Maksamme 72 miljoonaa euroa vuokria vuodessa ja tätä summaa yritämme nyt saada alemmas", sanoo poliisijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisihallituksesta.
...
Poliisihallituksen mukaan yhdeksästä poliisivankilasta luopuminen tuo poliisille noin 130000 euron vuotuiset vuokrasäästöt. Poistuvat sähkö- ja siivouskulut tekevät 20000 euroa lisää.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1388545134659


Kuinkakohan paljon on vaikkapa Pieksämäellä kysyntää vanhoille putkille? Siis yksityisen sektorin vuokralaisista..

Veronmaksajana, siis myös Senaatin omistajana, voi kysyä, jotta paljonko veronmaksaja säästää ja missä se säästö näkyy, kun ainoa realistinen vuokralainen on hinnoiteltu pihalle? Tuottaako tyhjät putkakopit sen 7 %:a?
 
24.03.2014 23:40
Joensuulle miljoonakorvaus tyhjästä
Karjalainen


Joensuun kaupunki saa Suomen valtiolta lähes kahden miljoonan euron korvauksen tyhjilleen jääneistä entisen hätäkeskuksen tiloista.
Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina sopimuksen, jonka mukaan Senaatti-kiinteistöt maksaa Joensuun kaupungin tilakeskukselle 1  830  000 euroa hyvityksenä siitä, että hätäkeskukselle vuokrattujen tilojen vuokrasopimus päätetään ennenaikaisesti.

Hätäkeskuslaitoksen uudelleenorganisoinnin seurauksena Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toiminta siirtyi Kuopioon.

Vuokrasopimus hätäkeskuksen tiloista solmittiin vuonna 2008, ja sen piti olla voimassa vuoden 2024 loppuun.

Hätäkeskuksella oli Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Joensuun paloaseman yhteydessä vajaan 900 neliön tilat.
 
Kuka tämän koko Senaatti-kiinteistöt -nimisen kuppauksen on alunperin keksinyt? Millä oikeudella Senaatti-kiinteistöt ottaa haltuunsa muiden valtion laitosten ja virastojen kiinteistöjä, ja alkaa perimään niistä vuokraa? Harvinaisen ovela tapa siirtää veronmaksajien rahoja "hyvien veljien" taskuihin ilman minkäänlaista valvontaa...
 
Sotalaitoksen väelle tämä markkinoitiin käskyttämällä. Tosin asiasta järjestettiin informaatiotilaisuus m/varuskunnan auditorio.

Muutosvastarintamies kun olen luonteeltani niin tuossa informoimistilaisuudessa esitin seuraavaa asiasta esitelmöivälle PE:n everstiluutnantille:
"Omistaako herra everstiluutnantti talon, osakkeen tai kiinteistön? ANTAKAA se minulle! Jatkossa huolehdin kiinteistöveroista ja yhtiövastikkeista, mutta tietysti Te saatte asua siinä kuten ennenkin. Sen sijaan, että nuo em. laskut tulisivat maksettavaksenne niin maksatte minulle vuokraa."
evltn: "kröhm, juu, näinhän tämä prosessi menee"
m: "aivan! mutta normaalisti normaali ihminen MYY omaisuutensa ja voi käyttää saatua varallisuutta esim. vuokranmaksuun vaikka sitten siinä samaisessa talossa asuessaan. Mutta koska tämä nyt tuleva järjestelmä on aivan ylivertainen niin ANTAKAA omistusasuntonne/kesämökkinne/autotallinne haltuuni. Jos mitä lainanmaksuja on kesken niin niistä en perusta, ne saatte hoitaa pankkinne kanssa kuten haluatte"
esimieheni huutaa sivusta: "Turpa kiinni! Aina vastustamassa! HERRA Eversti! Pyydän anteeksi alaiseni mielenilmausta, se on tuollainen vastarannan kiiski."
 

Mika Raatikainen

6 shtSponrSnssorSeodt ·

Kehun artikkelissa itseäni, vaikka se näin suomalaisesta oudolta tuntuukin. Vaalit kuitenkin lähestyvät ja koska minulla ei ole ammattiyhdistysliikkeen tai teollisuuden isoja rahoja takanani saati vihervasemmistolaisten toimittajien jeesjeeshyväksyntää, menen faktapohjalla ja pienellä budjetilla näihinkin vaaleihin. " Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten", sanoi aikoinaan äidinkielenopettajani, kun heitti minut mölyämiseni takia aina välillä käytävälle ihmettelemään. Nyt ei tynnyri ole tyhjä ja siitä kiitos. Nyt puhutaan asiaa. Sissimarkkinoinnin hengessä - saa jakaa!

 

Mika Raatikainen

6 shtSponrSnssorSeodt ·

Kehun artikkelissa itseäni, vaikka se näin suomalaisesta oudolta tuntuukin. Vaalit kuitenkin lähestyvät ja koska minulla ei ole ammattiyhdistysliikkeen tai teollisuuden isoja rahoja takanani saati vihervasemmistolaisten toimittajien jeesjeeshyväksyntää, menen faktapohjalla ja pienellä budjetilla näihinkin vaaleihin. " Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten", sanoi aikoinaan äidinkielenopettajani, kun heitti minut mölyämiseni takia aina välillä käytävälle ihmettelemään. Nyt ei tynnyri ole tyhjä ja siitä kiitos. Nyt puhutaan asiaa. Sissimarkkinoinnin hengessä - saa jakaa!

Uuden ajan Sulo Aittoniemi.
 
Taitaa olla malli esimerkki osaavasta ostopalvelusta?
En osoittaisi ehkä Senaattia tai rakentajaa vaan tilaajaa..

Enemmän on esimerkki taitamattomasta turvallisuuspäällikköstä, joka ei oikeasti tunne lakia, asetuksia ja salassa pidettävän tiedon käsittelyyn liittyviä vaatimuksia.

Yleinen virhe yrityksillä on palkata entinen upseeri turvallisuuspäällikköksi, vaikka hänellä ei ole mitään kompetenssia kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön käyttämiseen ja tulkintaan. Lisäksi puuttuu täysin kokemus turvallisuusjohtamisesta ja suunnittelusta.

Eipä näytä valtionhallinto UM:n osalta olla fiksumpi, vaikka ko organisaatio on Suomessa NSA.
 
Viimeksi muokattu:
Enemmän on esimerkki taitamattomasta turvallisuuspäällikköstä, joka ei oikeasti tunne lakia, asetuksia ja salassa pidettävän tiedon käsittelyyn liittyviä vaatimuksia.

Yleinen virhe yrityksillä on palkata entinen upseeri turvallisuuspäällikköksi, vaikka hänellä ei ole mitään kompetenssia kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön käyttämiseen ja tulkintaan. Lisäksi puuttuu täysin kokemus turvallisuusjohtamisesta ja suunnittelusta.

Eipä näytä valtionhallinto UM:n osalta olla fiksumpi, vaikka ko organisaatio on Suomessa NSA.
Niin, missä määrin turvallisuuspäällikkö on ollut rakennesuunnittelussa mukana?
 
Enemmän on esimerkki taitamattomasta turvallisuuspäällikköstä, joka ei oikeasti tunne lakia, asetuksia ja salassa pidettävän tiedon käsittelyyn liittyviä vaatimuksia.

Yleinen virhe yrityksillä on palkata entinen upseeri turvallisuuspäällikköksi, vaikka hänellä ei ole mitään kompetenssia kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön käyttämiseen ja tulkintaan. Lisäksi puuttuu täysin kokemus turvallisuusjohtamisesta ja suunnittelusta.

Eipä näytä valtionhallinto UM:n osalta olla fiksumpi, vaikka ko organisaatio on Suomessa NSA.
Maksaisin hyvää rahaa jos olisin voinut olla paikalla tuon turvallisuustarkastuksen aikana kun vakavat herrat katselevat toisiaan lasiseinien läpi:).

Antakaa minulle 500k euroa niin hoidan homman kuntoon viikossa. Ostan 100 purkkia harmaata spraymaalia ja ongelma on ratkaistu nopeasti ja kustannustehokkaasti. Takaan, ettei näy lasiseinistä läpi.

Ei sinänsä. Ainoat salaisuudet mitä tuolla on, on ulkomaanedustustojen kulubudjettien momenttikohtainen sisältö. Sitä tietoa suojellaan viimeiseen saakka kansalta. Jenkit ja Five Eyes saavat kaiken minkä pyytävät suppelilta ja PV:ltä. EU:n ei tarvitse tietää koska he sanelevat mitä tuolla saa tehdä ja olla tekemättä jos heitä sattuu härmäläisten tekemiset joskus kiinnostamaan. Ja venäläisiä kiinnostaa vain tarjoilubudjettien koko, minkä he saavat muutenkin selville suurlähetystöistä, joiden seinät koostuvat 50% betonista ja 50% kuuntelulaitteista. Aivan kuin suurlähettiläät tietäisivät yhtään mitään jostain tietosuojasta saati että aihe kiinnostaisi heitä.

Kyllä kaiketi suomen NSA on PV:n sotilastiedustelulaitos, ei UM.
 
Maksaisin hyvää rahaa jos olisin voinut olla paikalla tuon turvallisuustarkastuksen aikana kun vakavat herrat katselevat toisiaan lasiseinien läpi:).

Antakaa minulle 500k euroa niin hoidan homman kuntoon viikossa. Ostan 100 purkkia harmaata spraymaalia ja ongelma on ratkaistu nopeasti ja kustannustehokkaasti. Takaan, ettei näy lasiseinistä läpi.

Ei sinänsä. Ainoat salaisuudet mitä tuolla on, on ulkomaanedustustojen kulubudjettien momenttikohtainen sisältö. Sitä tietoa suojellaan viimeiseen saakka kansalta. Jenkit ja Five Eyes saavat kaiken minkä pyytävät suppelilta ja PV:ltä. EU:n ei tarvitse tietää koska he sanelevat mitä tuolla saa tehdä ja olla tekemättä jos heitä sattuu härmäläisten tekemiset joskus kiinnostamaan. Ja venäläisiä kiinnostaa vain tarjoilubudjettien koko, minkä he saavat muutenkin selville suurlähetystöistä, joiden seinät koostuvat 50% betonista ja 50% kuuntelulaitteista. Aivan kuin suurlähettiläät tietäisivät yhtään mitään jostain tietosuojasta saati että aihe kiinnostaisi heitä.

Kyllä kaiketi suomen NSA on PV:n sotilastiedustelulaitos, ei UM.
 
Niin, missä määrin turvallisuuspäällikkö on ollut rakennesuunnittelussa mukana?
No, yleensä hän on se henkilö security puolella, jonka pitäisi osata kertoa rakentajalle miten tilat rakennetaan, niin että ne täyttävät käsittelyluokkien mukaiset vaatimukset.
Toki senaatti kai haluaa olla organisaatio, joka näillä entisillä upseereilla vuorattuna kuvittelee osaavansa rakentaa tilat oikein..

Seinät, ovet, aukot, ilmastointi, hajasäteily (tempest), tilaan hyväksytyt laitteet, kalustoluettelo sekä ohjeet käytöstä.
 
No, yleensä hän on se henkilö security puolella, jonka pitäisi osata kertoa rakentajalle miten tilat rakennetaan, niin että ne täyttävät käsittelyluokkien mukaiset vaatimukset.
Toki senaatti kai haluaa olla organisaatio, joka näillä entisillä upseereilla vuorattuna kuvittelee osaavansa rakentaa tilat oikein..

Seinät, ovet, aukot, ilmastointi, hajasäteily (tempest), tilaan hyväksytyt laitteet, kalustoluettelo sekä ohjeet käytöstä.
Kyllähän se määrittely pitää tulla sieltä tilojen loppukäyttäjältä, ei Senaatilta.
 
Kyllähän se määrittely pitää tulla sieltä tilojen loppukäyttäjältä, ei Senaatilta.
Senaatti mainostaa olevansa myös näiden turvallisten tilojen osaava rakennuttaja, toki jos on tilattu avokonttori niin sitten saadaan avokonttori ja se ei täytä käsittelyvaatimuksia TLIV tasolle asti. Säilytys kyllä sitten pitää olla eritiloissa tai audittoidussa kovennetussa tietojärjestelmässä.
 
Senaatti mainostaa olevansa myös näiden turvallisten tilojen osaava rakennuttaja, toki jos on tilattu avokonttori niin sitten saadaan avokonttori ja se ei täytä käsittelyvaatimuksia TLIV tasolle asti. Säilytys kyllä sitten pitää olla eritiloissa tai audittoidussa kovennetussa tietojärjestelmässä.
Kyllä varmaan onkin, mutta tason määrää loppukäyttäjä. Ainakin oman kokemukseni mukaan.
 
Kyllä varmaan onkin, mutta tason määrää loppukäyttäjä. Ainakin oman kokemukseni mukaan.
Rakentavan tilan tason määrittää siellä käsiteltävä tieto ei loppukäyttäjä tai loppukäyttäjä siinä mielessä, että jos tekee julkista niin sitten siellä ei käsitellä salassa pidettävää tietoa.

Onko tässä kohtaa UM asiakkaana ollut käsiteltävän tiedon osalta hereillä on sitten eriasia tai senaatti rakennuttajana hereillä kysymässä mahdollistaako nämä rakenteet kaikki työt näissä tiloissa.

UM ei voi muuttaa toisen viranomaisen salassa pidettävän tiedon käsittelyperiaatteita lievemmäksi, kuin mitä asetus edellyttää.

Jälkikäteen näitä virheitä paikataan toteamalla, että tila ei täytä käsittelyvaatimuksia, mutta tämä poikkeama hyväksymällä siellä voidaan käsitellä esim. TLIII tietoa.
 
Viimeksi muokattu:
Roger, Suomessa jostain syystä on annettu tuo sama lyhenne. UM ohjaa Suomessa turvallisuusviranomaisia mm. kv-tietoturvallisuusvelvotteiden osalta ja siksi "hauskaa" tuo haparointi.
Jenkeissähän on NSA = National Security Agency ja NSC = National Security Council joka on korkein USA:n Presidentin johtama kansallisesta turvallisuudesta vastaava organisaatio.
 
Back
Top