Venäjä on heikentänyt lähialueidemme ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa. Venäjän toiminta muun muassa Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että maan kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on madaltunut. Venäjän toimien johdosta turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja EU:n ja Venäjän väliset suhteet heikentyneet. Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.
Venäjän sisäinen kehitys on kulkenut kohti tilannetta, jossa valtiovallan kontrolli on yhä vahvempi. Demokratiaa heikennetään lainsäädännöllisillä muutoksilla. Kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median toimintamahdollisuuksia on kavennettu. Alueelliset erot kasvavat maan sisällä ja talouskehitys on hidasta, koska tarvittavat rakenteelliset uudistukset puuttuvat. Vaikka Venäjä ei ole taloudellisilta voimavaroiltaan Yhdysvaltain ja Kiinan tasoinen, sekin hakee tunnustusta suurvaltana ja käyttää merkittävästi voimavarojaan sotilaalliseen varustautumiseen ja ulkoiseen vaikuttamiseen.
Venäjän voimapolitiikan vaikutukset heijastuvat Itämeren alueelle, jolla Venäjän synnyttämä negatiivinen kierre on kasvattanut jännitteitä ja lisännyt sotilaallista toimintaa. Alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut, ja Suomen lähialueille sijoitetaan teknologisesti kehittyneimpiä ja entistä suorituskykyisempiä asejärjestelmiä. Venäjä nostaa joukkojensa valmiutta ja parantaa kykyään keskittää alueelle nopeasti lisävoimaa. Itämeren alueen valtiot jatkavat puolustusmenojensa lisäämistä, valmiutensa parantamista ja puolustusyhteistyönsä tiivistämistä.
julkaisut.valtioneuvosto.fi
