Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020

Protheon_93

Respected Leader
Venäjä on heikentänyt lähialueidemme ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa. Venäjän toiminta muun muassa Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että maan kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on madaltunut. Venäjän toimien johdosta turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja EU:n ja Venäjän väliset suhteet heikentyneet. Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.

Venäjän sisäinen kehitys on kulkenut kohti tilannetta, jossa valtiovallan kontrolli on yhä vahvempi. Demokratiaa heikennetään lainsäädännöllisillä muutoksilla. Kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median toimintamahdollisuuksia on kavennettu. Alueelliset erot kasvavat maan sisällä ja talouskehitys on hidasta, koska tarvittavat rakenteelliset uudistukset puuttuvat. Vaikka Venäjä ei ole taloudellisilta voimavaroiltaan Yhdysvaltain ja Kiinan tasoinen, sekin hakee tunnustusta suurvaltana ja käyttää merkittävästi voimavarojaan sotilaalliseen varustautumiseen ja ulkoiseen vaikuttamiseen.

Venäjän voimapolitiikan vaikutukset heijastuvat Itämeren alueelle, jolla Venäjän synnyttämä negatiivinen kierre on kasvattanut jännitteitä ja lisännyt sotilaallista toimintaa. Alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut, ja Suomen lähialueille sijoitetaan teknologisesti kehittyneimpiä ja entistä suorituskykyisempiä asejärjestelmiä. Venäjä nostaa joukkojensa valmiutta ja parantaa kykyään keskittää alueelle nopeasti lisävoimaa. Itämeren alueen valtiot jatkavat puolustusmenojensa lisäämistä, valmiutensa parantamista ja puolustusyhteistyönsä tiivistämistä.

Hyvä, että nykyään ollaan päästy YYA-ajoista yli niin, että vasemmistohallituskin uskaltaa suoraan sanoa, että mistä se uhka tulee.

Suomen toiminnan vaikuttavuutta vahvistetaan turvaamalla riittävät ulko- ja turvallisuuspoliittiset toimintaresurssit ja varmistamalla edustustoverkon kattavuus, mukaan lukien kriisitilanteissa keskeiset konsulipalvelut.

Ja tässäkin oli hyvä kohta, jossa todetaan että varaudumme sotilaalliseen uhkaan ja varustamme armeijaa senn tarvitsemilla resursseilla.
 

ak.tied

Respected Leader
Tässä twiittiketjussa pötkönä Salonius-Pasternakin nostot ko. paperiin liittyen. Ihan hyviä nostoja ja havaintoja esim. Ahvenanmaahan liittyen.


Omana havaintona teksti vaikutti ilahduttavan nato-myönteiseltä.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Mikäs Venäjän isoista harjoituksista koski Pietarin alueen puolueettoman maan valtausta.
 

johan6

Majuri
Valitettavasti selonteosta puuttuu konaan eräs suomalaisen yhteiskunnan sisäiseen turvallisuuteen liittyvä oleellisen tärkeä kokonaisuus. Siis:

"Suomen tulee ottaa huomioon ja estää maahanmuuton myötä suomalaista yhteiskunnan rakenteita uhkaava terrorismi sekä järjestäytynyt rikollisuus."
- estää vieraista kulttuureista tuleva ja Suomeen integroituva terrorismi (esim. Ranskan sisäinen ja ulkoinen terrorismi)
- samoin estää vastaava maahanmuuttajien väestön piirissä järjestäytynyt jengirikollisuus (kuten esim. Ruotsissa ja monissa muissa maissa).
- poistaa sosiaaliturvan piiristä pitkäaikaiset (jopa vuosikymmeniä) väärinkäyttäjät, jotka useissa tapauksissa harjoittavat yhteiskunnan tukemina harmaatataloutta ja rikollisuutta.

Parhaiten tällainen kehitys estetään sillä että maahanmuutossa noudatetaan tarkaa harkintaa. Valitaan tulijat tarkkaan ja karsitaan uskonnollisten yms. ääriliikkeiden integroituminen ja lähtökohtaisesti sosiaaliturvan väärinkäyttöön perustuva maahanmuutto.
- täysin vieraista kulttuureista tapahtuva maahanmuutto tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi ja sallia ainoastaan työperäisenä.

Tällainen, aikaisempaa tiukempaan maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä, lainsäädäntö on (ainakin osittain) toteutettu esimerkiksi Tanskassa (ja monissa muissakin Suomen kaltaisissa länsimaissa).
- samanlaiselle muutokselle on erittäin suuri tarve myös meillä..
- se tulee toteuttaa jo ennen kuin yhteiskunnalliset ongelmat kehittyy hallitsemattomaksi.
 

synti-ilmo

Kapteeni
Venäjän sisäinen kehitys on kulkenut kohti tilannetta, jossa valtiovallan kontrolli on yhä vahvempi.
Tuttu juttu Iivana Julmasta lähtien. Välillä otetaan taktista takapakkia (katso esim. vuoden 1905 vallankumouksessa 'myöntyminen' perustuslailliseen monarkiaan), mutta sitten patrimooninen järjestelmä kuristaa entisestään otetta. On pätenyt Iivana Julmasta lähtien, päti Neuvostoliitossa ja pätee edelleen Venäjän federaatiossa.

Demokratiaa heikennetään lainsäädännöllisillä muutoksilla. Kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median toimintamahdollisuuksia on kavennettu.
Nähdäkseni Venäjällä ei ole koskaan ollut demokratiaa. Ainoat vapaat vaalit reilun sadan vuoden aikana olivat perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalit (näin voidaan olettaa, koska bolshevikit olivat jo kaapanneet vallan, mutta silti sosialistivallankumoukselliset saivat eniten ääniä).

Kansalaisyhteiskuntaa ei ole myöskään länsimaisessa tai suomalaisessa (katso Snellmannin Valtio-oppi) merkityksessä koskaan Venäjällä ollut. Hetkittäin tiedotusvälineet (historiallisesti siis sanomalehdet) ovat saaneet toimia melko vapaasti (esim. helmikuun vallankumousta seuranneet kuukaudet ennen bolshevikkien vallankaappausta).
 
Top