Tvälups
Ylipäällikkö
Varuskunta teki Lahdesta urheilukaupungin
VU Kotimaa STT–MERJA ÅKERLIND 11.02.2012 10:53
Varuskunta on paljon muutakin kuin maanpuolustusta ja työpaikkoja.
Esimerkiksi Lahti tuskin olisi arvokisa- ja urheilukaupunki ilman varuskuntaa.
–Sotilaat tamppasivat ensimmäiset Salpausselän kisojen latupohjat ja vastasivat vuosikymmenten ajan järjestyksestä, lääkinnästä ja muusta huollosta, muistuttaa everstiluutnantti Seppo Toivonen.
Toivonen on syntynyt Hennalassa ja työskenteli siellä yli 20 vuotta. Eläkepäivillään hän on perehtynyt satavuotiaan varuskunnan historiaan.
–Lahtelaiset eivät tunne asuvansa varuskuntakaupungissa niin kuin vaikkapa lappeenrantalaiset. Vanhat kuvateokset unohtavat kasarmin täysin.
–Varuskunta oli suljettu, ja sillä on pitkään vaiettu historia 10000 punavangin leirinä, selittää Toivonen.
Palloilijoita ja johtajia
Hennalan urheilujuuret ovat paljon syvemmällä kuin Puolustusvoimien urheilukoulussa, jonka siivellä Lahti on paistatellut julkisuudessa 1979 alkaen.
Varuskunta vaikutti Lahden Ampumaseuran syntyyn, ja sieltä ammensi mestareita Lahden Mailaveikot 1930-luvulla.
Koripalloa pelattiin kasarmilla ennen NMKY:n syntyä. Merkityksestä Lahden jalkapalloilulle kielii se, että Hennalan naiset haastoivat kaupunginisät hyväntekeväisyysotteluun jo 1936.
Varuskunnan johtoa oli Hiihtoseuran johtokunnassa ja arvokisaorganisaatioissa. Vielä vuoden 1978 MM-hiihtoihin irtosi 700 miehen kisapataljoona. Pian sen jälkeen ilmaispalvelut loppuivat, mutta moni hennalalainen on jatkanut talkoolaisena.
Hennalassa järjestettiin jopa TT-ajot 1951, ja siellä saunoivat ensimmäiset Finlandia-hiihtäjät. Nuorten Suurkisojen järjestelyille 1986 varuskunta antoi ratkaisevaa apua.
Viimeiseksi kansainväliseksi kisaesimerkiksi jäänevät sotilasviisiottelun elokuiset MM-kisat.
Säveliä kaupunkilaisille
Hennalasta on kaikunut kaupunkiin myös säveliä, sillä alueella on toiminut jonkinlainen soittokunta alusta lähtien.
Tampereen Rykmentti piti julkisia konsertteja jo 1920-luvulla ja perusti erillisen jouhiorkesterin.
Soittokuntaa on kuultu säännöllisesti paraateissa ja tattootapahtumissa. Milljazzit ovat vetäneet Hennalan nurmikolle kaupunkilaisia kuin aikanaan suuret juhannusjuhlat.
Niin soitto kuin paraatitkin saavat jatkoa, kunhan hämäläiset tekevät tilauksen ajoissa, uskoo Toivonen.
Loistava tulevaisuus?
Hennalan varuskunnalla voi olla edessään loistava tulevaisuus. Arvorakennuksen ryhmä sijaitsee kolmen kilometrin päässä torilta, isojen teitten välissä. Lähialueelle nousee asuntoja vauhdilla.
Everstiluutnantti Seppo Toivonen ottaisi esimerkkiä Kouvolasta, missä vanhat kasarmit toimivat nykyaikaisina yliopisto- ja yritystiloina.
–Upseerikerho on meilläkin kaupungin historiallisesti arvokkain tilausravintola, vihjaa Toivonen.
Hämeen rykmentin opistoupseerien pääluottamusmies Markku Jokimies muistelee käyntiään entisellä työpaikallaan Korialla. Komentajan työtila oli muuttunut mukavaksi asunnoksi.
–Ehkä saisimme jonkun venäläisen miljardöörin kiinnostumaan perinnön säilyttämisestä, heittää Toivonen. Kaupunkioppaana hän on havainnut, miten historiatietoisia venäläiset ovat.
–Itse ihan odotan porttien avautumista ja lisää opastettuja kierroksia uudessa turistinähtävyydessä.
Hennalan henkeä
- Valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus: liki 50 vanhaa tiilirakennusta.
- Merkittävä elintarvikkeiden ja hevosen rehujen ostaja lähialueella, kunnes hankinnat keskitettiin ja hevoset muuttivat muualle.
- Arviolta 200000 suomalaista on ollut Hennalassa työssä tai koulutuksessa.
- Hennalassa kurssitettiin virolaisia kadetteja vielä maan liityttyä Natoon.
- Keskussotilassairaalan erikoislääkärit hoitivat siviilejä yksityispotilaina, kunnes Päijät-Häme sai keskussairaalan 1976.
- Sotilaslääketieteen keskus tuli Lahteen taistelun tuloksena 2006 ja on nyt lähdössä Riihimäelle.
- Varusmiessoittokunta palkittiin 2011 kansainvälisen tattoon parhaana Italiassa.
- Sotilaslääketieteen museota ja sotilasmusiikkimuseota pidetään talkoovoimin avoinna lauantaisin kesällä 2012.
- Alueella järjestetty ainakin kaksi maatalousnäyttelyä.
VU Kotimaa STT–MERJA ÅKERLIND 11.02.2012 10:53
Varuskunta on paljon muutakin kuin maanpuolustusta ja työpaikkoja.
Esimerkiksi Lahti tuskin olisi arvokisa- ja urheilukaupunki ilman varuskuntaa.
–Sotilaat tamppasivat ensimmäiset Salpausselän kisojen latupohjat ja vastasivat vuosikymmenten ajan järjestyksestä, lääkinnästä ja muusta huollosta, muistuttaa everstiluutnantti Seppo Toivonen.
Toivonen on syntynyt Hennalassa ja työskenteli siellä yli 20 vuotta. Eläkepäivillään hän on perehtynyt satavuotiaan varuskunnan historiaan.
–Lahtelaiset eivät tunne asuvansa varuskuntakaupungissa niin kuin vaikkapa lappeenrantalaiset. Vanhat kuvateokset unohtavat kasarmin täysin.
–Varuskunta oli suljettu, ja sillä on pitkään vaiettu historia 10000 punavangin leirinä, selittää Toivonen.
Palloilijoita ja johtajia
Hennalan urheilujuuret ovat paljon syvemmällä kuin Puolustusvoimien urheilukoulussa, jonka siivellä Lahti on paistatellut julkisuudessa 1979 alkaen.
Varuskunta vaikutti Lahden Ampumaseuran syntyyn, ja sieltä ammensi mestareita Lahden Mailaveikot 1930-luvulla.
Koripalloa pelattiin kasarmilla ennen NMKY:n syntyä. Merkityksestä Lahden jalkapalloilulle kielii se, että Hennalan naiset haastoivat kaupunginisät hyväntekeväisyysotteluun jo 1936.
Varuskunnan johtoa oli Hiihtoseuran johtokunnassa ja arvokisaorganisaatioissa. Vielä vuoden 1978 MM-hiihtoihin irtosi 700 miehen kisapataljoona. Pian sen jälkeen ilmaispalvelut loppuivat, mutta moni hennalalainen on jatkanut talkoolaisena.
Hennalassa järjestettiin jopa TT-ajot 1951, ja siellä saunoivat ensimmäiset Finlandia-hiihtäjät. Nuorten Suurkisojen järjestelyille 1986 varuskunta antoi ratkaisevaa apua.
Viimeiseksi kansainväliseksi kisaesimerkiksi jäänevät sotilasviisiottelun elokuiset MM-kisat.
Säveliä kaupunkilaisille
Hennalasta on kaikunut kaupunkiin myös säveliä, sillä alueella on toiminut jonkinlainen soittokunta alusta lähtien.
Tampereen Rykmentti piti julkisia konsertteja jo 1920-luvulla ja perusti erillisen jouhiorkesterin.
Soittokuntaa on kuultu säännöllisesti paraateissa ja tattootapahtumissa. Milljazzit ovat vetäneet Hennalan nurmikolle kaupunkilaisia kuin aikanaan suuret juhannusjuhlat.
Niin soitto kuin paraatitkin saavat jatkoa, kunhan hämäläiset tekevät tilauksen ajoissa, uskoo Toivonen.
Loistava tulevaisuus?
Hennalan varuskunnalla voi olla edessään loistava tulevaisuus. Arvorakennuksen ryhmä sijaitsee kolmen kilometrin päässä torilta, isojen teitten välissä. Lähialueelle nousee asuntoja vauhdilla.
Everstiluutnantti Seppo Toivonen ottaisi esimerkkiä Kouvolasta, missä vanhat kasarmit toimivat nykyaikaisina yliopisto- ja yritystiloina.
–Upseerikerho on meilläkin kaupungin historiallisesti arvokkain tilausravintola, vihjaa Toivonen.
Hämeen rykmentin opistoupseerien pääluottamusmies Markku Jokimies muistelee käyntiään entisellä työpaikallaan Korialla. Komentajan työtila oli muuttunut mukavaksi asunnoksi.
–Ehkä saisimme jonkun venäläisen miljardöörin kiinnostumaan perinnön säilyttämisestä, heittää Toivonen. Kaupunkioppaana hän on havainnut, miten historiatietoisia venäläiset ovat.
–Itse ihan odotan porttien avautumista ja lisää opastettuja kierroksia uudessa turistinähtävyydessä.
Hennalan henkeä
- Valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kokonaisuus: liki 50 vanhaa tiilirakennusta.
- Merkittävä elintarvikkeiden ja hevosen rehujen ostaja lähialueella, kunnes hankinnat keskitettiin ja hevoset muuttivat muualle.
- Arviolta 200000 suomalaista on ollut Hennalassa työssä tai koulutuksessa.
- Hennalassa kurssitettiin virolaisia kadetteja vielä maan liityttyä Natoon.
- Keskussotilassairaalan erikoislääkärit hoitivat siviilejä yksityispotilaina, kunnes Päijät-Häme sai keskussairaalan 1976.
- Sotilaslääketieteen keskus tuli Lahteen taistelun tuloksena 2006 ja on nyt lähdössä Riihimäelle.
- Varusmiessoittokunta palkittiin 2011 kansainvälisen tattoon parhaana Italiassa.
- Sotilaslääketieteen museota ja sotilasmusiikkimuseota pidetään talkoovoimin avoinna lauantaisin kesällä 2012.
- Alueella järjestetty ainakin kaksi maatalousnäyttelyä.