Ihan nollauutinen kun ei tiedetyä mitä "kiuusaamminen" on tutkimuksessa. Kyllä meitäkin alikessut ja kouluttajat kiusasivat alokkaina, apukouluttajat ja kouluttajat aliupseerikoulussa ja muut uppseerioppilaat ja kouluttajat RUK:issa, puhumattakaan samassa koulutusvaiheessa olevista varusmiehistä
.
Mitä sitten oli koulutusta, mikä normaalia sosiaalisen yhteisön sisällä heitettyä huumoria ja mikä tässä tutkimuksessa menisi "kiusaamiseksi" jää täysin avoimeksi.
Tutkimus on tässä:
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66376/sukupuolten_tasa_arvo_puolustusvoimissa_2012.pdf?sequence=1
Kirjoitetaan esim sivulla 8 ennen varsinaisen tutkimuksen kuvaamista:
Kiusaamisen erilaisina muotoina mainitaan hiljainen kiusaaminen (esimerkiksi ilmeily, huokailu, vaikeneminen, selän kääntäminen tai toisen puhuttelun väistäminen) sekä sanallinen (esimerkiksi juorujen levittäminen, ahdistelu, pilkkaaminen, matkiminen, uhkailu, kohdehenkilön sanomisten ja tekemisten jatkuva kommentoiminen tai pilanteko kohdehenkilön kustannuksella) ja fyysinen (esimerkiksi töniminen) kiusaaminen. Erityisesti hiljaista kiusaamista on ulkopuolisten usein vaikea havaita. Kiusaamista määritellään lisäksi kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsevana voimasuhteiden epätasapainona, joka näkyy kiusatun puolustuskyvyttömyytenä kiusaajaan nähden. Puolustuskyvyttömyyden todetaan johtuvaksi kiusatun fyysisestä heikkoudesta tai esimerkiksi kiusaajien runsaslukuisuudesta. Kiusaamisesta halutaan ohjeistuksessa erottaa ”kahden henkisesti ja fyysisesti tasavahvan henkilön riitelytilanne”, jossa ei
yleensä katsota ohjeistuksen mukaan olevan kysymys kiusaamisesta.
Simputtamista koskevasta ohjeistuksesta voidaan havaita varusmiespalveluksen erityisyys kiusaamisilmiön tutkimuskohteena. Kiusaaminen voi liittyä sekä esimies-alais-suhteisiin että vertaissuhteisiin, kun taas simputtamisella viitataan vain esimies-alaissuhteisiin. Olemme tässä tutkimuksessa kiinnostuneita kiusaamisesta asepalvelusta suorittavien keskuudessa ja yleisemmin sekä vertais- että esimies-alaissuhteisiin liittyvistä tasa-arvon ja syrjinnän kokemuksista.
Varsinaisen tutkimuksen osalta kirjoitetaan myöhemmin
Kiusaamisen tavat ja koetun kiusaamisen tahot
Kaikista varusnaisista kiusaamista ilmoitti kokeneensa varusmiespalveluksensa aikana 56 prosenttia ja varusmiehistä 32 prosenttia. Selvästi yleisimmin varusnaiset ilmoittivat kokeneensa epäystävällistä kohtelua, lähes puolet vastanneista ilmoitti näin. Varsin usein koettuja kiusaamisen tapoja olivat myös perättömien huhujen levittäminen ja nimittely sekä porukan ulkopuolelle jättäminen. Muita kiusaamisen tapoja koettiin huomattavasti harvemmin. Varusmiehet ilmoittivat useimmin kokeneensa nimittelyä ja epäystävällistä kohtelua, vajaa neljännes miesvastaajista vastasi näin. Varsinkin epäystävällistä kohtelua varusmiehet kokivat selvästi varusnaisia harvemmin. Lyömistä, potkimista tai tönimistä sekä uhkailua miehet olivat kokeneet naisia enemmän, kun taas porukan ulkopuolelle jättämistä he olivat kokeneet naisia harvemmin. Lisäksi sekä kiusaamista kokeneista varusnaisista että -miehistä 72 prosenttia ilmoitti kokeneensa useampaa kuin yhtä kiusaamisen lajia.
Ei mikään ylläri
Naisten palvelusajan kokemisessa ei ollut miehistöön kuuluvien ja varusmiesjohtajien välillä juurikaan eroa, sillä naisten kokemukset olivat enimmäkseen myönteisiä. Tosin myönteiset kokemukset vielä korostuivat johtajakoulutuksen saaneilla, sillä upseerikokelaista palvelusaikansa myönteisenä näki jopa 95 prosenttia naisvastaajista ja kielteisenä palvelusaikaansa ei nähnyt yksikään upseerikokelas. Miehillä puolestaan palvelusajalla ja varusmiesajan kokemuksilla oli varsin selvä yhteys: kuusi kuukautta palvelleista miehistöön kuuluvista palvelusaikansa koki kielteiseksi 40 prosenttia, kun taas 12 kuukautta palvelleista miehistöön kuuluvista näin koki noin neljännes vastaajista. Johtajakoulutuksen saaneista palvelusaikansa kielteisenä näki vielä harvempi, sillä ryhmänjohtajista varusmiespalvelusaikansa kielteiseksi koki 12 prosenttia ja upseerikokelaista yhdeksän prosenttia. Varusmiesajan kokeminen
miehistöön kuuluvilla varusmiehillä sekä varusmiesjohtajilla on esitetty kuviossa 9.2.
Tutkimuksen kakkososa koskee vain henkilökuntaa, jota osaa en juuri katsonut.
En voi ymmärtää, miksei tutkimuksessa ole liitteenä kysymyksiä ja mitä kysdelyjen yhteydessä on esitetty kyselyn kohteille. Ei paljoa ilostuta että tutkimuksessa selitetään mitä kiusaaminen on, jos kyselyyn vastaaja itse vapaasti muodostaa mielipiteensä kiusaamisesta. Sanalla voi olla monta eri merkitystä asianmukainen mutta rankka koulutus saatta monenkin mielestä olla kiusaamista. Sitten tässä julkaisussa esitetyt "epäsystävällinen kohtelu" ja "porukan ulkopuolelle jättäminen" ovatkin jo hieman ihmeellistä "kiusaamista".
Esim. eräässä viime aikojen harjoituksessa, kun olimme tehneet työtä aamukahdeksasta iltayhdeksään, ja oletimme pääsevämme siltä päivältä jo vapaalle, olikin ikävää kun reserviläisjohtaja ilmoitti, että teemme viimeisen asian uusiksi ja kokoonnumme 23.30. Joku voisi pitää tätä epäystävällisenä käytöksenä ja joku asiallisena koulutuksena. koulutustahan se oli ja seuraavanna päivänä aamukahdeksalta havaitsi että ilman sitä ponnistusta hommat olisivat kuseneet.
Edelleen virhesuoritusten oikominen lienee tilanne, jossa herkästi pidetään kohtelua epäystävällisenä.
