Tvälups
Ylipäällikkö
yle Kotimaa 5.11.2012 klo 5:23
Varusmiesliitto: Armeijan kielenkäyttö vähemmistöistä ei vastaa nykyaikaa
Varusmiesliiton puheenjohtajan mielestä simputus on muuttunut fyysisestä enemmän henkiseksi. Vähemmistöistä käytetyt nimitykset eivät enää vastaa nykynuorten käsitystä soveliaasta kielenkäytöstä.
Mistä on kyse?
Varusmiesliiton puheenjohtajan mielestä armeijassa tapahtuva simputus on muuttunut fyysisestä henkiseksi
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan kolmannes miehistä ja puolet naisista kokee kiusaamista armeijassa
Vastikään julkaistun Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan kolmannes miespuolisista varusmiehistä kokee tulevansa armeijassa kiusatuksi. Naisista kiusaamista kokee jopa puolet. Varusmiesliiton puheenjohtaja Mikko Kiviluoma ei pidä tulosta yllättävänä.
- Varusmiehet viettävät joskus monta päivää tiiviisti yhdessä. Silloin ympäristö altistaa helposti yksilön kiusaamaan muita, Kiviluoma sanoo.
Varuskunnissa tapahtuva simputtaminen on Kiviluoman mielestä muuttunut fyysisestä henkiseksi kiusaamiseksi. Naisten kohdalla kiusaaminen näkyy esimerkiksi tehtävien jakamisessa. Puheenjohtaja näkee kuitenkin, että tilanne on parantunut. Naisten kohtelu parantuu hänen mielestään sitä mukaa, mitä enemmän naisia armeijassa on.
Mikko Kiviluoman mukaan myös seksuaalisiin ja kansallisiin vähemmistöihin kohdistuu edelleen paljon syrjintää ja haukkumista.
- Esiintyy nimittelyä ja ihminen voidaan jättää esimerkiksi porukan ulkopuolelle. Puolustusvoimissa käytettävä kieli ja termistö vähemmistöistä ei enää vastaa nykynuorten käsitystä siitä, kuinka asioista on soveliasta puhua. Nimittelyä esiintyy eniten etnisten ryhmien kohdalla tai sukupuoleen nähden. Huomasin itsekin palveluksessa, että aika suorasukasesti käytetään nimityksiä vähemmistöistä, Kiviluoma kertoo.
Esimerkkinä Kiviluoma mainitsee Kainuun Prikaatissa paljastuneen tapauksen, joka johti virallisen varoituksen antamiseen aliupseerille. Aliupseeri kertoi heinäkuussa varusmiehille muun muassa, että homous on sairaus, joka lähtee hakkaamalla.
Varusmiesliitto: Armeijan kielenkäyttö vähemmistöistä ei vastaa nykyaikaa
Varusmiesliiton puheenjohtajan mielestä simputus on muuttunut fyysisestä enemmän henkiseksi. Vähemmistöistä käytetyt nimitykset eivät enää vastaa nykynuorten käsitystä soveliaasta kielenkäytöstä.
Mistä on kyse?
Varusmiesliiton puheenjohtajan mielestä armeijassa tapahtuva simputus on muuttunut fyysisestä henkiseksi
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan kolmannes miehistä ja puolet naisista kokee kiusaamista armeijassa
Vastikään julkaistun Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan kolmannes miespuolisista varusmiehistä kokee tulevansa armeijassa kiusatuksi. Naisista kiusaamista kokee jopa puolet. Varusmiesliiton puheenjohtaja Mikko Kiviluoma ei pidä tulosta yllättävänä.
- Varusmiehet viettävät joskus monta päivää tiiviisti yhdessä. Silloin ympäristö altistaa helposti yksilön kiusaamaan muita, Kiviluoma sanoo.
Varuskunnissa tapahtuva simputtaminen on Kiviluoman mielestä muuttunut fyysisestä henkiseksi kiusaamiseksi. Naisten kohdalla kiusaaminen näkyy esimerkiksi tehtävien jakamisessa. Puheenjohtaja näkee kuitenkin, että tilanne on parantunut. Naisten kohtelu parantuu hänen mielestään sitä mukaa, mitä enemmän naisia armeijassa on.
Mikko Kiviluoman mukaan myös seksuaalisiin ja kansallisiin vähemmistöihin kohdistuu edelleen paljon syrjintää ja haukkumista.
- Esiintyy nimittelyä ja ihminen voidaan jättää esimerkiksi porukan ulkopuolelle. Puolustusvoimissa käytettävä kieli ja termistö vähemmistöistä ei enää vastaa nykynuorten käsitystä siitä, kuinka asioista on soveliasta puhua. Nimittelyä esiintyy eniten etnisten ryhmien kohdalla tai sukupuoleen nähden. Huomasin itsekin palveluksessa, että aika suorasukasesti käytetään nimityksiä vähemmistöistä, Kiviluoma kertoo.
Esimerkkinä Kiviluoma mainitsee Kainuun Prikaatissa paljastuneen tapauksen, joka johti virallisen varoituksen antamiseen aliupseerille. Aliupseeri kertoi heinäkuussa varusmiehille muun muassa, että homous on sairaus, joka lähtee hakkaamalla.
