Varusmiespalveluksen palvelusaika säästöversio

hillhead

Majuri
Ajatusleikkinä jota toivottavasti ei tarvitse nähdä.

Eli Jos ja kun aina tulee pakkosäästöjä tuli mieleen palvelusajan puolittaminen. (Olettaen että se toisi säästöjä.)

Erikoisjoukot jäisivät pois säästöliekistä eli laskuvarjo, sukeltaja ja rajavartio.

Jakaisin Palvelusajan mukaan 7kk A luokka ja 3kk B luokka.

b-luokkaan hakiessa tarvitsisi olla jokin erikoistaito esim siviilissä hommattu koulutus, esim , lääkintä, kuskit, spadet.



Alokasaika olisi kaikilla sama Peruskoulutuskausi eli P-kausi 8 viikkoa

Jonka jälkeen b luokka erikoistuisi omiin tehtäviin asevoimien versiona 4viikkoa.

A luokka KAIKKI kävisiv joko aukin taikka rukin , näin ollen osa aukkilaisista tekis miehistön hommia ja soveltuvimmat olisivat ryhmänjohtajia.
A luokan kesto yhteensä noin 7kk.

Kun miehistönä toimii alikessuja niin koko vuoden smaan koulutuksen jankkaaminen olisi turhaa.

Muita huomioita, koulutus päivät voisivat olla vähintään 12h näin ollen kouluttajat tekisivät aamu ja iltavuoroja.

Suurin osa varusmiespalveluksesta nukuttaisiin teltoissa sekä harjoitukset olisivat metsässä mikä olisi realistisempaa kuin kasarmilla makoilu klo 17 jälkeen.

Ei ole mitään hajua miten kyseiset mettäpäivät toisivat lisäkustannuksia valtiolle kun kouluttajat saisivat lisätuloja ylim metsäpäivistä.

Omakohtanen kokemus, en oppinut mitään lisää aukin jälkeen . Sekä hyvin toimiva aukki porukka vaihtui 6kk miehistöön ei ollut mielestäni pv n edunmukaista.

myös parhaimmat tulokset saatiin aukki aikana omalla porukalla.
 
Viimeksi muokattu:
En missään nimessä haluaisi nähdä tilannetta että puolustusbudjettia karsittaisi yhtään enempää. Asiaan liittyen voisin sanoa että ajan saatossa tapahtunut menojen karsiminen on kyllä pakottanut pv:n optimoimaan varusmiesten koulutusta. Joskus metsässä oltiin kaksi viikkoa putkeen ja oli niin hurjaa ja rankkaa. Tosiasiassa joskus ennen varusteiden ja osaamisen määrä oli vähäisempi, myös metsäleirit oli löysempiä. Nykyään ollaan viisi päivää mettässä ja siellä ei olla yhtään tyhjäkäynnillä. Tyhjäkäynnin karsiminen on yksi positiivisista säästöjen tuomista muutoksista. Siitä olen samaa mieltä että esim aukin käyneelle jälkimmäinen puoli vuotta on oikeasti löysää. Toki siinä ehtii kasvaa johtajana\kouluttajana, jos halua ja motivaatiota löytyy. Sotakelpoisin yksikkö olisi kyllä auk\ruk käyneistä koottu porukka, joka on temunnut samalla porukalla alusta asti, vaikka olisivat olleet vasta ensimmäisen puoli vuotta palveluksessa. Tämähän on kyllä tiedostettu ja tätä käytetään erinäisissä tehtävissä varsin mallikkaasti hyödyksi. Esim tiedustelijoiden kokoonpanosta oli ainakin omana aikanani auk/ruk käyneitä varsin merkittävä osa, muistaakseni noin puolet. Puolen vuoden miehet oli mukana ikäänkuin oppipoikina touhuissa. Erikoisheebot nyt tietenkin on kaikki sen vuoden verran kaikki. Kokoonpanoissa joissa erikoisosaamista tarvii vähemmän, on rivimiesten määrä korkeampi. Ajatus kolmen neljän kuukauden palveluksesta tuntuu melko hurjalta. Siinä ei edes kroppa ehdi tottua ja kehittyä menoon ja meininkiin sopivaksi. Omakohtaisesti olin kovimmassa terässä fyysisesti varustepaljouden kanssa kulkemiseen siinä kuuden kuukauden kohdilla.
 
Jos aukki pitäisi muokata sellaiseen kuosiin, että siellä pärjäisivät kaikki A kelpoisuusluokan miehet, niin rimaa pitäisi laskea huomattavasti nykyisestä. Seurauksena olisi vain, että aliupseerikoulutuksen taso laskisi miehistökoulutuksen tasolle.

Jos itse saisin hahmotella asevelvollisuutta, niin kaikilla olisi sama palvelusaika 12 kuukautta. Koulutus aloitettaisiin kahden kuukauden alokasajalla, sen jälkeen olisi yhden kuukauden aselajikoulutus jonka aikana testattaisiin miesten osaamista aselajin hommissa ja erilaisissa johtamistesteissä. Sen jälkeen valinnat aukkiin.

Aukista sitten valittaisiin Rukkiin lähtijät.

Korpraaliksi ylennetyt sotilaat määrättäisiin viimeiseksi palveluskuukaudeksi johtamiskoulutukseen. Korpraalin arvo + johtamiskoulutus rinnastettaisiin aukin käymiseen varusmiespalveluksen jälkeisessä reservipalveluksessa ja valinnoissa sotilasvirkoihin.
 
Varusmiespalvelus voidaa pudottaa yhteen vuorokauteen ja kertaukset nollaan eikä se sanottavasti leikkaa puolustusmenoja. Asevelvollisten koulutus ja ylläpito taitaa olla momenttina parin prosentin luokkaa.
 
Vastakaapa pariin kysymykseen.
Mitä noilla 3kk koulutuksen saaneilla tehdään? Koska ko lyhyeen palvelukseen valikoituu vain "heikkoa" ainesta jota ei edes kyetä kouluttamaan millekään järkevälle osaamisen tasolle, mikä käyttöarvo näillä on sotillaallisesti? Mielestäni vastaus on: "ei mikään". Miksi näitä ei karsita jo kutsunnoissa, jos kaikkia ei ole varaa/halua kouluttaa? Miksi kaikki pitää kouluttaa aliupseereiksi? Ei AUK tee kenestäkään johtajaa, kyllä ne määrätyt johtaja ominaisuudet täytyy löytyä jo henkilöstä ennen kun heidät AUK:n laitetaan, eikä kaikilla todellakaan näitä ole! Pikemminkin AUK:n taso vaan laskee kuten edellä todettiin, jos sopimatonta ainesta valitaan AUK:n. Tämä näkyy jo nykyään silloin kun syystä X yksikössä ei ole riittävästi johtaja-ainesta joukkotuotannon tehtäviin vaan joudutaan pakottaamaan henkilöita AUK:n. Ei siis toimi, eikä varsinkaan jos johtajakoulutus lyhennetään johonkin 7kk:n. Tarve on pikemminkin pidentää koulutusta monimutkaistuvien teknisten järjestelmien ja henkilöiden huononevan lähtökunnon takia, eikä lyhentää. Vuoden palvelusaika myös miehistötehtäviin olisi erinomainen aisia ja ammattimaistaisi SA-joukkoja. Samalla pystytään ihan oikeasti takaaman kaikille toimintataidot sekä kesällä että talvella. Mutta saadaanko motivoitunutta väkeä tarpeeksi ja ennenkaikkea saadaanko ylipäänsä riittävästi väkeä kasaan koko maan puolustamiseen?

Eli nähdäkseni tuo tie on valikoivan asepalveluksen tie, jossa henkilöstön ja kaluston laatu korvaa määrää. Siinä sinänsä ei ole mitään pahaa, mutta se pitää vain tunnustaa ja käyttää resurssit sen vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa siirtymistä ammattimaisempaan suuntaan eli vm:n korvauksia on nostettava ja koulutukseen on pystyttävä käyttämää enemän patruunoita, lentotunteja, ajokilmetrejä ja kovia ohjuksia jotta edelleenkin riittävän hyvä ainesta saadaan riviin. Henkilökunnan osalta se tarkoittaa määrän lisäämistä koska vm:stä ei enää koulutettaisi esimerkiksi reserviupseereita ja samalla entistä ammattimaisemmat joukot tarvitsevat entistä enemmän ammattilaisia johtajia jotta laadulla voidaan korvata määrää.

Huomautuksena hämmästelen todella aloittajan kokemusta omasta varusmiespalveluksestaan. Joko joukon joukkotuotanto on totaalisen epäonnistunut tai sitten herra ei itse ole panostanut omaan johtajana ja kouluttajana kehittymiseensä eikä näin ollen hänen oma joukkonsakaan ole saavuttanut tarvittavaa taitotasoa. "Sellainen joukko millainen johtaja"
 
Viimeksi muokattu:
Muita huomioita, koulutus päivät voisivat olla vähintään 12h näin ollen kouluttajat tekisivät aamu ja iltavuoroja.
Nykyiselläänkin varusmiesten oppimiskyvyn rajat tulevat vastaan jo tiiviinä koulutuspäivinä, niin tätä en kyllä näe missään nimessä järkeväksi. Infoähky olisi valtava, ja vain pieni osa koulutuksesta jäisi suurimmalle osalle muistiin.
Lisäksi palkkakustannukset kasvaisivat, kun työajat menisivät epämiellyttäviksi kouluttajahenkilöstölle.
Tietenkin, jos osaamistaksonomiaan on tarkoitus lisätä "olen joskus kuullut" -taso "tuntee"-tason alapuolelle siten että se riittää, niin ehkä silloin tuo toimisi.

Suurin osa varusmiespalveluksesta nukuttaisiin teltoissa sekä harjoitukset olisivat metsässä mikä olisi realistisempaa kuin kasarmilla makoilu klo 17 jälkeen.
Maastossa oppiminen on myös paljon heikompaa, kuin luokassa tai kasarmialueella. "Maasto-oppitunneilla" koulutusta ja kouluttajan ja koulutettavien motivaatiota ja huomiokykyä häiritsevät kaikki luonnonilmiöt; kylmyys, tuuli, sade, kuumuus, ym., lisäksi maastossa huonommat yöunet (ja maastossa yöpymiseen liittyvät vartiovuorot) haittaavat varusmiesten vireystilaa oleellisesti.

Mistä voitaisiin tiivistää, olisi kansalaiskasvatusoppitunnit, kuten liikennekasvatus, huumevalistus ym., jotka on jostain syystä haluttu tunkea PV:n lakisääteisiksi tehtäviksi. Toisaalta jossain päin näitäkin on vaivihkaa jätetty pitämättä, jotta muulle koulutukselle jäisi aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ajatusleikkinä jota toivottavasti ei tarvitse nähdä.

Eli Jos ja kun aina tulee pakkosäästöjä tuli mieleen palvelusajan puolittaminen. (Olettaen että se toisi säästöjä.)

Erikoisjoukot jäisivät pois säästöliekistä eli laskuvarjo, sukeltaja ja rajavartio.

Jakaisin Palvelusajan mukaan 7kk A luokka ja 3kk B luokka.

b-luokkaan hakiessa tarvitsisi olla jokin erikoistaito esim siviilissä hommattu koulutus, esim , lääkintä, kuskit, spadet.

Tavallaanhan näin on jo nyt: kuskiksi otetaan mieluummin logistiikkapuolen kavereita jottei tarvitsisi kalliita kortteja ajattaa, lääkintämiehiksi lähihoitajia ja ensihoitajia, jne. Eli tilanne ei varsinaisesti muuttuisi siltä osin, paitsi että lyhennetyn palvelusajan myötä nämä B-luokan jannut olisivat täysin turhia missään muussa kuin omalla tontillaan, ja taistelutilanteeseen jouduttuaan olisivat lähinnä rasite joukolle. Tulee vähän mieleen Volkssturm...

Alokasaika olisi kaikilla sama Peruskoulutuskausi eli P-kausi 8 viikkoa

Jonka jälkeen b luokka erikoistuisi omiin tehtäviin asevoimien versiona 4viikkoa.

A luokka KAIKKI kävisiv joko aukin taikka rukin , näin ollen osa aukkilaisista tekis miehistön hommia ja soveltuvimmat olisivat ryhmänjohtajia.
A luokan kesto yhteensä noin 7kk.

Mitä tällä saavutetaan? Kaikista tulee aliupseereita, olivat sitten päteviä tai eivät? Eli ero nykyisiin puolen vuoden jääkäreihin olisi lähinnä kulmarautojen määrä, muttei varsinaisesti lisääntynyt taito.

Kun miehistönä toimii alikessuja niin koko vuoden smaan koulutuksen jankkaaminen olisi turhaa.

Miten niin? Tuleeko kulmarautojen mukana automaattisesti lisääntyneet kognitiiviset kyvyt? Varsinkin, kun ne saisi kaikki jotka tässä systeemissä suorittaisivat palveluksen muuten kuin kirjekurssina? Muutenkin pidän hämmästyttävänä itsepetoksena sitä, että AUK:n jälkeen pidetään itseä jonain sodan jumalana. OK, näin voi olla, jos vertailukohtana on palveluksen aloittanut "mortti", mutta ei se tarkoita sitä etteikö aliupseerien ja reservinupseerien tulisi myös kerrata ihan taistelijan perustaitoja, partion ja ryhmän toimintaa, jne, ja pyrkiä koko ajan omalta osaltaankin parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Vanha kansa sen jo tiesi, "kertaus on opintojen äiti". Eli toistoja, toistoja, toistoja, ja näitä ei saada jos palvelusaikaa lyhennetään, tai laiminlyödään "saman koulutuksen jankkaus".

Muita huomioita, koulutus päivät voisivat olla vähintään 12h näin ollen kouluttajat tekisivät aamu ja iltavuoroja.

Suurin osa varusmiespalveluksesta nukuttaisiin teltoissa sekä harjoitukset olisivat metsässä mikä olisi realistisempaa kuin kasarmilla makoilu klo 17 jälkeen.

Ei ole mitään hajua miten kyseiset mettäpäivät toisivat lisäkustannuksia valtiolle kun kouluttajat saisivat lisätuloja ylim metsäpäivistä.

Omakohtanen kokemus, en oppinut mitään lisää aukin jälkeen . Sekä hyvin toimiva aukki porukka vaihtui 6kk miehistöön ei ollut mielestäni pv n edunmukaista.

myös parhaimmat tulokset saatiin aukki aikana omalla porukalla.

Hatusta heitettynä koulutusta on 6-8h päivässä. Siis koulu/työpäivän verran. Riippuen siitä mitä koulutetaan, se alkaa jossain suorituksissa olla jo maksimi, esim. en voisi kuvitella että meidän joukkue olisi jaksanut vetää sata lasissa aamusta iltaan joukkueen hyökkäystä: sen on pakko näkyä pidemmän päälle jaksamisessa, oppimiskyvyssä, ja ennen kaikkea motivaatiossa. Jos emme odota että opiskelija valmistuu pätevämmäksi pidentämällä koulupäivää 12-tuntiseksi, tai että työntekija automaattisesti saa enemmän aikaan pidentämällä työaikaa, on aika outoa odottaa että varusmies, joka kuitenkin keskimäärin tekee fyysisempiä suoritteita kuin kumpikaan, ja jatkuvilla toistoilla, pystyisi kehittymään vaaditulle tasolle pelkästään päivää pidentämällä.

Se että kasarmilla loppuu koulutus (joka ei ole sama asia kuin vapaa-aika, ainakaan meidän yksikössä) klo. 17 ei ole pelkästään huono asia. Varusmiehet saavat aikaa levätä, ladata akkuja, tai vaihtoehtoisesti mikäli koulutus on ollut kevyttä, pääsevät kohottamaan kuntoaan. Ei karhukaan aina riehu, välillä se syö mustikoita; kyllä varusmieskin voi ja saa vetää munkkia naamaan, jos se tietää tehokkaampaa koulutusta.
 
Ei lepoa, ei oppimista. Jos eivät aivot pääse välillä prosessoimaan oppimaansa, oppiminen jää pinnalliseksi tai osa asioista unohtuu kokonaan. Veikkaan, että koulutuspäivän venyttäminen 12-tuntiseksi ei tuottaisi mitään hyötyä nykytilanteeseen verrattuna.
 
Tavallaanhan näin on jo nyt: kuskiksi otetaan mieluummin logistiikkapuolen kavereita jottei tarvitsisi kalliita kortteja ajattaa, lääkintämiehiksi lähihoitajia ja ensihoitajia, jne. Eli tilanne ei varsinaisesti muuttuisi siltä osin, paitsi että lyhennetyn palvelusajan myötä nämä B-luokan jannut olisivat täysin turhia missään muussa kuin omalla tontillaan, ja taistelutilanteeseen jouduttuaan olisivat lähinnä rasite joukolle. Tulee vähän mieleen Volkssturm...





Mitä tällä saavutetaan? Kaikista tulee aliupseereita, olivat sitten päteviä tai eivät? Eli ero nykyisiin puolen vuoden jääkäreihin olisi lähinnä kulmarautojen määrä, muttei varsinaisesti lisääntynyt taito.



Miten niin? Tuleeko kulmarautojen mukana automaattisesti lisääntyneet kognitiiviset kyvyt? Varsinkin, kun ne saisi kaikki jotka tässä systeemissä suorittaisivat palveluksen muuten kuin kirjekurssina? Muutenkin pidän hämmästyttävänä itsepetoksena sitä, että AUK:n jälkeen pidetään itseä jonain sodan jumalana. OK, näin voi olla, jos vertailukohtana on palveluksen aloittanut "mortti", mutta ei se tarkoita sitä etteikö aliupseerien ja reservinupseerien tulisi myös kerrata ihan taistelijan perustaitoja, partion ja ryhmän toimintaa, jne, ja pyrkiä koko ajan omalta osaltaankin parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Vanha kansa sen jo tiesi, "kertaus on opintojen äiti". Eli toistoja, toistoja, toistoja, ja näitä ei saada jos palvelusaikaa lyhennetään, tai laiminlyödään "saman koulutuksen jankkaus".



Hatusta heitettynä koulutusta on 6-8h päivässä. Siis koulu/työpäivän verran. Riippuen siitä mitä koulutetaan, se alkaa jossain suorituksissa olla jo maksimi, esim. en voisi kuvitella että meidän joukkue olisi jaksanut vetää sata lasissa aamusta iltaan joukkueen hyökkäystä: sen on pakko näkyä pidemmän päälle jaksamisessa, oppimiskyvyssä, ja ennen kaikkea motivaatiossa. Jos emme odota että opiskelija valmistuu pätevämmäksi pidentämällä koulupäivää 12-tuntiseksi, tai että työntekija automaattisesti saa enemmän aikaan pidentämällä työaikaa, on aika outoa odottaa että varusmies, joka kuitenkin keskimäärin tekee fyysisempiä suoritteita kuin kumpikaan, ja jatkuvilla toistoilla, pystyisi kehittymään vaaditulle tasolle pelkästään päivää pidentämällä.

Se että kasarmilla loppuu koulutus (joka ei ole sama asia kuin vapaa-aika, ainakaan meidän yksikössä) klo. 17 ei ole pelkästään huono asia. Varusmiehet saavat aikaa levätä, ladata akkuja, tai vaihtoehtoisesti mikäli koulutus on ollut kevyttä, pääsevät kohottamaan kuntoaan. Ei karhukaan aina riehu, välillä se syö mustikoita; kyllä varusmieskin voi ja saa vetää munkkia naamaan, jos se tietää tehokkaampaa koulutusta.


-Noo ei niitä alik rautoja tarvii antaa jos on turhan simppeli jätkä "kärjistettynä". fiksuimmat voisi ylentää alikessuiksi ja rynmän johtajiksi.
-.Kaikki käy aukin tyylinen koulutus metodi on jo käytössä tietyllä linjalla.
Todellakin 3kk jantterit ilman lisäkoulutusta olisivat aika turhia taistelussa ,lähinnä siviilihenkilöstä hivenen parempia. tämä olisi sitten vaikka pohjana tarpeelliselle lisä koulutukselle. Olikos se Ruotsinvapaaehtoisen palvelusaika 5 vai 6kk?

olettaen että varusmiespalveluksen lyhentäminen toisi säästöjä niin , sitten olisi säästöjä pitää lisää kertausharjoituksia.

Aika piukkaa on yrittää tuosta lähteä säästelemään , kunhan pyörittelen vaihtoehtoja mielessä.
 
-Noo ei niitä alik rautoja tarvii antaa jos on turhan simppeli jätkä "kärjistettynä". fiksuimmat voisi ylentää alikessuiksi ja rynmän johtajiksi.
-.Kaikki käy aukin tyylinen koulutus metodi on jo käytössä tietyllä linjalla.
Todellakin 3kk jantterit ilman lisäkoulutusta olisivat aika turhia taistelussa ,lähinnä siviilihenkilöstä hivenen parempia. tämä olisi sitten vaikka pohjana tarpeelliselle lisä koulutukselle. Olikos se Ruotsinvapaaehtoisen palvelusaika 5 vai 6kk?

olettaen että varusmiespalveluksen lyhentäminen toisi säästöjä niin , sitten olisi säästöjä pitää lisää kertausharjoituksia.

Aika piukkaa on yrittää tuosta lähteä säästelemään , kunhan pyörittelen vaihtoehtoja mielessä.

Ainoat paikat missä tiedän "kaikki käy" systeemiä käytettävän on kaikki enemmän tai vähemmän erikoisia joukkoja, joiden joukkueen johtajina on tarkoitus toimia kantahenkilökunta. Niihin on myös seula hieman kovempi kuin normi-AUK:hon.

Lihavoitu on mielestäni se pääasia. Palvelusajat ei oikein tahdo edes nykyisellään riittää, vaan toistojen ja suoritusten määrä puolen vuoden miehistöllä jää turhan alhaiseksi, joten niitä on lähes mahdotonta lähteä vielä lyhentämään. Kertauksista taas on hyötyä vain jos palvelusaikana on kerinnyt jotain oppiakkin - 3kk miehistöllä ja 7kk johtajakoulutuksella voidaan jo kyseenalaistaa kerkiääkö siinä kukaan oppia yhtään mitään, mitä sitten käydä kertaamassa: kuten varmasti tiedät johtajilla nyt on paljon muutakin hallittavaa kuin pelkkä taistelijan ja partion toiminta. Käyttäen nyt omaa palvelusaikaa kokemuspohjana, esim. mekanisoitujen joukkojen yhteistoiminnan koulutus joukkue- ja komppaniatasolla alkaa vasta puolen vuoden jälkeen.

Tehdään kunnolla, tai sitten ei tehdä ollenkaan, tuskin kellään on haluja lähettää Volkkssturmista (tulee väkisin sellaiset vibat, tai kylmät väreet kun noita palvelusaikoja ajattelee) vain astetta parempaa väkeä Keltaisen valtion jyrän eteen: tuollainen kuitenkin toimii nykyaikana vielä huonommin kuin silloin. Kuten @CV9030FIN sanoi, jos tilanne on niin paha että palvelusaikoja pitäisi entisestään lyhentää, pitää ruveta jo miettimään onko järkevämpää siirtyä valikoivampaan järjestelmään pienemmillä koulutusmäärillä, jota sitten tasapainotettaisiin pidemmillä, tai vähintään nykyisen pituisilla palvelusajoilla. Toivon, ettei päättäjät rupea tuollaista miettimään, vaan mielummin näkisin palveusaikojen pidennyksen tuotavan pöydälle.
 
Ei lepoa, ei oppimista. Jos eivät aivot pääse välillä prosessoimaan oppimaansa, oppiminen jää pinnalliseksi tai osa asioista unohtuu kokonaan. Veikkaan, että koulutuspäivän venyttäminen 12-tuntiseksi ei tuottaisi mitään hyötyä nykytilanteeseen verrattuna.
Aivan. Ruotsissa (joka on maailman yli arvostetuin maa, vaikka monella tapaa hyvä maa onkin) on tehty kokeiluja joissa työpäivä on lyhennetty kuuteen tuntiin. Tuloksena oli että työtä tehtiin yhtä paljon kuin ennenkin, sillä ihmiset olivat rentoutuneempia ja levänneempiä. Tietenkin monella tapaa tätä ei pysty armeijaan siirtämään, ja on hyvä että armeijassa harjoitellaan paineiden ja rasituksen kestoa, sodassa kun ei aina voi lepäillä.
 
Ilmeisesti kaikki ruotsin asepalveluksen käyneistä ovat pelkästään miehistöä joistakin sitten ylennetään partion johtajia ja ammattisotilas on ryhmänjohtaja ko kö ? siitä oli jotain juttua reserviläinen lehdessä joskus muistaakseni.
Unohdetaan tämä lyhkäsempi versio ja sitten niin miehet kuin naisetkin suorittas toisen asteen tutkinnon yhteydessä vaikka viikon koulutuksen yleissivistävänä että mitä tapahtuu silloin kun tulee sota. näin ollen kaikilla olisi edes perustieto siitä että miksi ei voi ostaa pullovettä ja bensaa rajattomasti kaupasta sekä miksi tietyillä alueilla asuvat voivat joutua lähteä pois kodeistaan jne . tunnistavat miinat ja kranaatit ja jne
 
Back
Top