Mun varusmiesaikana 70-luvulla yleinen käytäntö lomien suhteen oli yksi viikonloppu kiinni, kaksi viikonloppua vapaalla. Viikonloppuvapaa tosin alkoi vasta lauantaina iltapäivällä. Väliilä ennen päivällistä, usein vasta sen jälkeen. Jos halus pitemmän viikonlopun, piti käyttää kuntsareita. Joskus meni läpi, aina ei. Kerran kuussa oli sitten maanantaivapaa. Iltaloma kerran viikossa klo 24 asti ja muina iltoina klo 21 ( varuskuntavapaa ) asti ( jos ei ollut metsäkeikkaa tms. ). SPolK:n ( silloinen Sotilaspoliisikoulu vm-aliupseereille, mukana myös kaksi erikoiskokelasta, lakimiehiä ) aika oli miellyttävä poikkeus. Meitä oli 24 au:ta ja 2 kokelasta ympäri Suomea kurssilla ja saatiin itse päättää, ketkä kolme jäivät viikonlopuksi päivystämään. Käytännössä ne oli aina pohjoisen poikia, jotka eivät lomalla ehtineet kotiinsa. SPolK:n aikana ( 3 kk ) olin yhden viikonlopun kiinni ( koko kurssi oli koululla ). Silloinkin olisi päässyt lauantaina klo 23 aikoihin himaan, mut ei enää viitsinyt lähteä. Tosin siitä olisi vielä ehtinyt hetkeks kuppilaan ja vielä vikalla bussillakin sen jälkeen himaan, mut vaatteita ei ois ehtinyt vaihtaa... Menin sit sunnuntaina käymään himassa, mulla kun lomamatka silloin sieltä ( jo entisestä ) Taivallahden kasarmista oli semmoiset 25 minuuttia.
Kun sitten seuras omien poikien inttiaikaa, niin tuntui että ovat aina himassa...
