Venäjä-seuran johtaja: Suomi on sepittänyt jatkosodasta omituisen tulkinnan

[Deeiii]

Eikös YYA:n takeena Suomella (siis, ettei Toinen Sopijapuoli (TM) olisi yksipuolisesti ottanut sen sotilaallisia pykäliä käyttöön) ollut 25 prikaatia perustamislistoilla?

Oli. Tarkka määrä taisi olla 27. Semmoinen pieni haittapuoli asiassa tosin oli, että niille prikaateille ei ollut ajoneuvo-, viesti-, eikä raskasta kalustoa, kaikista muista kalustopuutteista puhumattakaan, joten ne todellakin olivat vain paperisilla listoilla, ei todellisuudessa. Raskasta kalustoa saatiin vasta DRR:n jäämistöstä, ja viestikaluston yms. puutteita ne harppi-Saksan kuolinpesäostokset eivät korjanneet.

EDIT: ja ottaen huomioon vakoilun tason, on syytä olettaa että Toinen Korkea Sopijapuoli oli PV:n suorituskyvyn tasosta täysin selvillä.

Olisikohan tässä ollut taustalla vähän samanlainen idea kuin lentäjien huomattavan ylimääräisessä kouluttamisessa?

Eli jos tilanne olisi kiristynyt ja Toinen Korkea Sopijapuoli olisi antanut merkkejä siitä, että niitä sopimuksen kohtia sotilaallisista konsultaatioista olisi syytä pikkuhiljaa lueskella, niin olisi voitu sanoa että harashoo, meilläpä paljon ukkoja, laittakaapa tuosta rajan yli junalavoin asetarviketta sopuhinnoin niin kohta on semmoinen nyrkki kasassa ettei imperialistin kannata nenäänsä pohjan perillä näyttää; eikä tarvi puna-armeijaa tämmöisellä pikkujutulla vaivata, kiitos vain.

Lukemani perusteella tämä oli ajatus ainakin ilmavoimien osalta. Ja sit jos se Toinen Osapuoli ei olisikaan halunnut rautaa toimittaa paitsi kuskit mukana, niin Ruotsista olisi haettu Drakeneita.

Mitä enemmän noita historiallissävytteisiä juttusia luen, sitä enemmän olen sitä mieltä, että tiettyä suurta viisautta senaikaisessa politiikassa oli, kuten myös noissa ketjun avanneissa kommenteissa. Tosin oli sitten runsaasti myös alhaista omaneduntavoittelua ja puhdasta typeryyttä, mutta nämä taitavat olla poliitikoissa ominaisuuksia eivätkä eriskummallisuuksia.

 

[Bodyguard]

Noista YYA-ajan joukoista sen verran, että 70-luvulla meillä oli listoilla 2 panssariprikaatia ( oikeastaan vain kevyitä prikaateja, 63 tst vaunua per prikaati ja panssarijääkärit pääosin BTR-pyöräajoneuvoilla liikkuvia ) ja 25 jalkaväkiprikaatia. Jvprikaatien tykistöstä osa viime sotien aikaista ja kuljetuskalusto pitkälti ottoajoneuvoja ( maataloustraktoreita ). Lisäksi paikallisjoukkoja, joiden varustus vielä enemmän sotien aikaista. Minä mm. olen silloin saanut koulutusta Suomi-konepistoolille ja Degtarjev ( Emma ) pikakiväärille. Perusase toki oli RK62 8 Spolkissa taittoperä AK ). Osa noista joukoista oli varmaankin kaluston osalta vajaita, ukkoja kyllä riitti. niin, ja viesti perustui suurelta osin kenttäpuhelinyhteyksiin. LV217 toki oli tuttu, mutta harvinainen.

 

[Samses]

Noista YYA-ajan joukoista sen verran, että 70-luvulla meillä oli listoilla 2 panssariprikaatia ( oikeastaan vain kevyitä prikaateja, 63 tst vaunua per prikaati ja panssarijääkärit pääosin BTR-pyöräajoneuvoilla liikkuvia ) ja 25 jalkaväkiprikaatia. Jvprikaatien tykistöstä osa viime sotien aikaista ja kuljetuskalusto pitkälti ottoajoneuvoja ( maataloustraktoreita ). Lisäksi paikallisjoukkoja, joiden varustus vielä enemmän sotien aikaista. Minä mm. olen silloin saanut koulutusta Suomi-konepistoolille ja Degtarjev ( Emma ) pikakiväärille. Perusase toki oli RK62 8 Spolkissa taittoperä AK ). Osa noista joukoista oli varmaankin kaluston osalta vajaita, ukkoja kyllä riitti. niin, ja viesti perustui suurelta osin kenttäpuhelinyhteyksiin. LV217 toki oli tuttu, mutta harvinainen.

Eikä vain 70-luvulla: minä olen saanut koulutuksen Suomelle vielä 90-luvun alussa. Suomet poistettiin kalustosta vasta, kun Elisabeth Rehnin ollessa puolustusministerinä tehtiin paljon [turhaan] parjattu rynnäkkökiväärien massaosto Kiinasta.

Off topic: Nämä tällaiset jutut ovat nimenomaan se syy, miksi minun on henk koht äärimmäisen vaikea ymmärtää menneisyyden ihannoijia, joiden mielestä maanpuolustuksessa olivat kalustoasiat paremmin YYA-aikana. Eivät olleet. Jos nyt on kalusto puutteellinen, niin herran tähden silloin se vasta olikin.

 

[Bodyguard]

Noista YYA-ajan joukoista sen verran, että 70-luvulla meillä oli listoilla 2 panssariprikaatia ( oikeastaan vain kevyitä prikaateja, 63 tst vaunua per prikaati ja panssarijääkärit pääosin BTR-pyöräajoneuvoilla liikkuvia ) ja 25 jalkaväkiprikaatia. Jvprikaatien tykistöstä osa viime sotien aikaista ja kuljetuskalusto pitkälti ottoajoneuvoja ( maataloustraktoreita ). Lisäksi paikallisjoukkoja, joiden varustus vielä enemmän sotien aikaista. Minä mm. olen silloin saanut koulutusta Suomi-konepistoolille ja Degtarjev ( Emma ) pikakiväärille. Perusase toki oli RK62 8 Spolkissa taittoperä AK ). Osa noista joukoista oli varmaankin kaluston osalta vajaita, ukkoja kyllä riitti. niin, ja viesti perustui suurelta osin kenttäpuhelinyhteyksiin. LV217 toki oli tuttu, mutta harvinainen.

Eikä vain 70-luvulla: minä olen saanut koulutuksen Suomelle vielä 90-luvun alussa. Suomet poistettiin kalustosta vasta, kun Elisabeth Rehnin ollessa puolustusministerinä tehtiin paljon [turhaan] parjattu rynnäkkökiväärien massaosto Kiinasta.

Off topic: Nämä tällaiset jutut ovat nimenomaan se syy, miksi minun on henk koht äärimmäisen vaikea ymmärtää menneisyyden ihannoijia, joiden mielestä maanpuolustuksessa olivat kalustoasiat paremmin YYA-aikana. Eivät olleet. Jos nyt on kalusto puutteellinen, niin herran tähden silloin se vasta olikin.

Mutta tuskin sentään Emmalle enää 90-luvulla....

 

[baikal]

Samses on varmaan oikeassa siinä, että moni YYA-kauden jälkeen hankittu sotavaruste on "painavampaa" tavaraa kuin se entinen. Pitää muistaa, että -80-luvulla nähtiin melkoinen kukonloikka kehityksessä, jonka hedelmiä nyt voidaan mäyskyttää. Eli aseiden paremmuus on myös aikakauteen liittyvää paremmuutta. Edelleen harva ase päätyy suomalaisten ostoslistalle heti, kun Jane`s siitä ensi kerran jutun piirtää. Kyllä siinä edelleen kuu karahkaa ehtii kiertää, kuni hankintaosasto tilauksen uutuudesta tekee.

Pieni se armeijan suorituskykyisin osa oli YYA-Suomessa, mutta ei se tänäänkään suhteessa sen suurempi ole....toki tuota suhdetta voidaan kasvattaa, kun hlölukua alennetaan.

Suomen armeijan suorituskyky on varmasti ihan kohdallaan huomioiden ympäristön kyvyt. Venäjän tekemisiä varmasti seurataan aika tarkoin ja siihen on voitava vastata jollain tasolla. Jos ja kun, kuten oletan vahvasti, Nato-tie on tällä haavaa kyinen kaski kynnettäväksi, vaikkakin sitä kynnetään Kokoomusjohtoisella vaskiauralla, se tarkoittaa sitä, että omasta suorituskyvystä on pidettävä vaari. Ruotsalaiseen "mennään selälleen venäläiskoneen edessä" - tilanteeseen en halua suomalaisten päätyvän, vaikka taustalla olisi millaisia poliittisia Päämääriä. Ja tämä ihan siksi, että venäläiset eivät käsittääkseni ymmärtäisi tätä muuten kuin että kappas, "tsuhnahan on vietävissä kuin pässi narussa".

 

[Bodyguard]

Armeijan suorituskyky ei mun mielestäni ole absoluuttinen suure. Sitä kun pitää verrata ympäristöön. Ts. jossain tilanteessa hyvä suorituskyky ( paperilla ) on muualla huono ja päinvastoin. 70-luvun SA-suorituskykyä ei voi verrata tähän päivään ellei huomioi ympäristön muutoksia. Vähän vaikeasti sanottu, mutta se 70-luvun suorituskyky ei ollut todellisuudessa niin paljon huonompi kuin tänä päivänä mitä suora kalusto- ym. vertailu antaa ymmärtää. Ympäristönkin suorituskyky oli heikompi silloin. Toki eteenpäin on menty, vaikkakin jossain asioissa on taas otettu vähän takapakkia.

 

[kimmo.j]

Me ammuimme Emmalla, pulttilukkoisella kiväärillä(mikä lienee ollut) ja Suomi kp,llä -92. Kaverini ampui samoihin aikoihin maximillä ollessaan rantapyssyssä.
Toinen ampui tykistäleirillä jollain II MS kevyellä tykillä. Eli kyllä -90 luvun alussa nämä muinaismuistot olivat vielä olemassa ja niille koulutettiin.

 

[veffeade]

Me ammuimme Emmalla, pulttilukkoisella kiväärillä(mikä lienee ollut) ja Suomi kp,llä -92. Kaverini ampui samoihin aikoihin maximillä ollessaan rantapyssyssä.
Toinen ampui tykistäleirillä jollain II MS kevyellä tykillä. Eli kyllä -90 luvun alussa nämä muinaismuistot olivat vielä olemassa ja niille koulutettiin.

Niin siis, edelleekiin relevantteja aseita. miksi väheksyä ?

 

[kimmo.j]

No, Emmat jumiintuivat "hillittömään tuleen" jolloin ase jatkoi ampumista vaikka ampuja ei enää painanut liipasinta. Suomi kp, on painava, eikä patruuna ole enää riittävän tehokas suojautunutta vihollista vastaan. Pulttilukkoinen kivääri avotättäimillä taas, no tarvitseeko edes sanoa.

Ampuminen noilla legendaarisilla aseilla oli hienoa, mutta niiden sotilaskäyttö oli kyllä sitä, jossa köyhyydestä ja sen luomasta pakosta ei kannata tehdä hienoutta.

 

[Iso-Mursu]

Noista YYA-ajan joukoista sen verran, että 70-luvulla meillä oli listoilla 2 panssariprikaatia ( oikeastaan vain kevyitä prikaateja, 63 tst vaunua per prikaati ja panssarijääkärit pääosin BTR-pyöräajoneuvoilla liikkuvia ) ja 25 jalkaväkiprikaatia. Jvprikaatien tykistöstä osa viime sotien aikaista ja kuljetuskalusto pitkälti ottoajoneuvoja ( maataloustraktoreita ). Lisäksi paikallisjoukkoja, joiden varustus vielä enemmän sotien aikaista. Minä mm. olen silloin saanut koulutusta Suomi-konepistoolille ja Degtarjev ( Emma ) pikakiväärille. Perusase toki oli RK62 8 Spolkissa taittoperä AK ). Osa noista joukoista oli varmaankin kaluston osalta vajaita, ukkoja kyllä riitti. niin, ja viesti perustui suurelta osin kenttäpuhelinyhteyksiin. LV217 toki oli tuttu, mutta harvinainen.

Jos mennyttä pitää muistella, niin olisikohan paras hetki muistella 90-luvun vuosia.

Panssariprikaatit olivat iskussa, jääkäriprikaatit suht hyvässä kunnossa, Bukit oli hommattu, olalta laukaistavaa löytyi kasapäin jne,,,

Tosin Hornetit eivät olleet ihan vielä iskussa

 

[veffeade]

No, Emmat jumiintuivat "hillittömään tuleen" jolloin ase jatkoi ampumista vaikka ampuja ei enää painanut liipasinta. Suomi kp, on painava, eikä patruuna ole enää riittävän tehokas suojautunutta vihollista vastaan. Pulttilukkoinen kivääri avotättäimillä taas, no tarvitseeko edes sanoa.

Ampuminen noilla legendaarisilla aseilla oli hienoa, mutta niiden sotilaskäyttö oli kyllä sitä, jossa köyhyydestä ja sen luomasta pakosta ei kannata tehdä hienoutta.

Parolassa Kissanpolku ammunnat Suomi-KP:llä olivat loistavaa ajanvietettä. tosin taistelijaparin kintut oli vaarassa...; AK:lla ja rynnärilla sekä Suomisella kun on eriainen painopiste lonkalta ammuttaessa, meni herkästi alas ...

Allekirjoitan kuitenkin...

 

[Hande]

Jos mennyttä pitää muistella, niin olisikohan paras hetki muistella 90-luvun vuosia.

Panssariprikaatit olivat iskussa, jääkäriprikaatit suht hyvässä kunnossa, Bukit oli hommattu, olalta laukaistavaa löytyi kasapäin jne,,,

Tosin Hornetit eivät olleet ihan vielä iskussa

Kyllä 2000-luvun alku tosiaan tulee ensimmäisenä mieleen, jos koittaa arvioida milloin puolustuksemme on ollut vahvimmillaan. Sama pätee oikeastaan kaikkien puolustushaarojen osalta. Bukit sekä Hornetit oli saatu käyttöön ja vanhemman kaluston laadukkain osa oli vielä rinnalla olemassa. Merivoimat ei ollut vielä päässyt purkamaan rannikkotykistöä tai ajamaan alas sutokykyään. Maavoimien yhtymät oli varsutettu kohtuulliselle tasolle, eikä kertausharjoitusten jäädyttäminen ollut vielä tehnyt täysillä tuhojaan jne. Saksan kauppojen myötä oli myös hyvin pitkälti päästy eroon sodanaikaisesta kalustosta.

Sitten alkoivat valmiusprikaatisekoilu, kopteriarmadan varustaminen yms. Yleensäkin alettiin hävittää toimivaa kalustoa ja järjestelmää, sekä nostaa toisarvoisia ja usein hirvittävän kalliita toimintoja kehityksen kärkeen.

Vuosi 2004 on se tärkein rajapyykki, jonka jälkeen viralliset linjaukset ja elävä todellisuus lähtivät räikeästi eri suuntiin. Vaikkapa selonteko vuodelta 2004 on esimerkiksi maavoimien kehittämisen osalta lähes täydellistä disinformaatiota, niin kuin on myöhempinä vuosina nähty.

 

[Iso-Mursu]

Jos mennyttä pitää muistella, niin olisikohan paras hetki muistella 90-luvun vuosia.

Panssariprikaatit olivat iskussa, jääkäriprikaatit suht hyvässä kunnossa, Bukit oli hommattu, olalta laukaistavaa löytyi kasapäin jne,,,

Tosin Hornetit eivät olleet ihan vielä iskussa

Kyllä 2000-luvun alku tosiaan tulee ensimmäisenä mieleen, jos koittaa arvioida milloin puolustuksemme on ollut vahvimmillaan. Sama pätee oikeastaan kaikkien puolustushaarojen osalta. Bukit sekä Hornetit oli saatu käyttöön ja vanhemman kaluston laadukkain osa oli vielä rinnalla olemassa. Merivoimat ei ollut vielä päässyt purkamaan rannikkotykistöä tai ajamaan alas sutokykyään. Maavoimien yhtymät oli varsutettu kohtuulliselle tasolle, eikä kertausharjoitusten jäädyttäminen ollut vielä tehnyt täysillä tuhojaan jne. Saksan kauppojen myötä oli myös hyvin pitkälti päästy eroon sodanaikaisesta kalustosta.

Sitten alkoivat valmiusprikaatisekoilu, kopteriarmadan varustaminen yms. Yleensäkin alettiin hävittää toimivaa kalustoa ja järjestelmää, sekä nostaa toisarvoisia ja usein hirvittävän kalliita toimintoja kehityksen kärkeen.

Vuosi 2004 on se tärkein rajapyykki, jonka jälkeen viralliset linjaukset ja elävä todellisuus lähtivät räikeästi eri suuntiin. Vaikkapa selonteko vuodelta 2004 on esimerkiksi maavoimien kehittämisen osalta lähes täydellistä disinformaatiota, niin kuin on myöhempinä vuosina nähty.

Tietysti tullaan myös poliittiseen tahtotilaan. Paljonko puolustukseen halutaan ja voidaan antaa rahaa.

Amatöörinä sitä olisi helposti luonut erilaisen evoluution maavoimille.

Samaa mieltä olen

 

[JOKO]

No, Emmat jumiintuivat "hillittömään tuleen" jolloin ase jatkoi ampumista vaikka ampuja ei enää painanut liipasinta. Suomi kp, on painava, eikä patruuna ole enää riittävän tehokas suojautunutta vihollista vastaan. Pulttilukkoinen kivääri avotättäimillä taas, no tarvitseeko edes sanoa.

Asevoimien taistelukykyä kokonaisuutena katsottaessa ero uusiin aseisiin on hyvin pieni. Sama koskee vanhaa tykkikalustoa. Muiden osatekijöiden rooli on paljon merkittävämpi kokonaisuuden kannalta.

Vuoden 1944 jalkaväkidivisioona terästettynä modernilla viesti-, kuljetus-, pst-, it- ja pioneerikalustolla olisi hankala vastus kenelle tahansa.

 

[Samses]

No, Emmat jumiintuivat "hillittömään tuleen" jolloin ase jatkoi ampumista vaikka ampuja ei enää painanut liipasinta. Suomi kp, on painava, eikä patruuna ole enää riittävän tehokas suojautunutta vihollista vastaan. Pulttilukkoinen kivääri avotättäimillä taas, no tarvitseeko edes sanoa.

Asevoimien taistelukykyä kokonaisuutena katsottaessa ero uusiin aseisiin on hyvin pieni. Sama koskee vanhaa tykkikalustoa. Muiden osatekijöiden rooli on paljon merkittävämpi kokonaisuuden kannalta.

Vuoden 1944 jalkaväkidivisioona terästettynä modernilla viesti-, kuljetus-, pst-, it- ja pioneerikalustolla olisi hankala vastus kenelle tahansa.

Jolloin se ei enää olisi vuoden 1944 divisioona...:a-grin:

By the way, viestikalustosta puheen ollen: kenttäpuhelimet ovat 30-luvulta ja niitä on yhä käytössä.

Siitä olen samaa mieltä että henk koht aseen uusiminen ei liene kokonaissuorituskyvyn kannalta kaikkein kiireellisin asia. Vaikkakin kiväärimiehenä toki mieluusti ottaisin modernimpaa työkalua vastaan...

 

[kimmo.j]

No, Emmat jumiintuivat "hillittömään tuleen" jolloin ase jatkoi ampumista vaikka ampuja ei enää painanut liipasinta. Suomi kp, on painava, eikä patruuna ole enää riittävän tehokas suojautunutta vihollista vastaan. Pulttilukkoinen kivääri avotättäimillä taas, no tarvitseeko edes sanoa.

Asevoimien taistelukykyä kokonaisuutena katsottaessa ero uusiin aseisiin on hyvin pieni. Sama koskee vanhaa tykkikalustoa. Muiden osatekijöiden rooli on paljon merkittävämpi kokonaisuuden kannalta.

Vuoden 1944 jalkaväkidivisioona terästettynä modernilla viesti-, kuljetus-, pst-, it- ja pioneerikalustolla olisi hankala vastus kenelle tahansa.

Joo, Suomi kp on tosi hyvä laite kun normi sirpaleliivi pysäyttää sen luodin. Siinä sitten vaan lähitaisteluun, tai ammutaan yksittäisiä laukauksia sillä kiväärillä. Alle 100mm tykit joiden kantama on jossain 10km luokkaa, tai alle, on helppo hakea kunnollista tuliasemaa.

Toki henkilökohtaisen aseen merkitys on pienempi kuin esim yhtymän viestijärjestelmän, mutta jos se on merkittävästi huonompi kuin vastustajan annetaan reilusti etumatkaa. Noiden legendojen aika oli ja meni kauan aikaa sitten.

 

[juhapar]

Eiköhän kuitenkin -44-divisioonaa pitäisi verrata vastapuolen senhetkiseen organisaatioon ja määrään?

 

[Tacitus]

baikal esitti eräässä toisessa ketjussa FAKTANA, että poliitikkojen päätehtävä on esteiden raivaaminen elinkeinoelämän etujen tieltä. Vaadin häntä esittämään perustelunsa väitteelleen, kun esitti sen FAKTANA. Tässä on nyt ilmeisesti se viikon ajan odotettu vedenpitävä todiste...

Odotin kuitenkin, että palstan suomettuneisuustutkijat olisivat nyt ottaneet kantaa tuohon kirjoitukseen...ja erityisesti siihen, että se sai palstatilansa TALOUSELÄMÄSTÄ. Onko tuossa nyt vähän sitä - lähdettä -, jota minulta on niin itkun tyrskeisin painottein vaadittu? Toistan: ratkaisut tapahtuvat muualla kuin kansalaiskeskustelun alttarilla, ne tapahtuvat elinkeinoelämän viitoittamilla poluilla. Piste. Pitäisikö? Siihen en ota kantaa aatteellisessa mielessä, mutta sietää sitä pohtia.

Kommentti 1: Heikki Talvitie on eläkkeellä oleva diplomaatti. Hän ei ole poliitikko, eikä merkittävässä asemassa oleva virkamies. Vastaavia diplomaatti- ja upseerikuntaan kuuluvia kommentoijia on Suomi pullollaan.

Kommentti 2: Talouselämä-lehti on ihan normaali tiedotusväline siinä missä muutkin. Tällä viikolla ovat uutisoineet myös mm., että "SAK:n Lyly syyttää yrityksiä vastuun ulkoistamisesta". (baikalille tiedoksi, että uutinen ei välttämättä tarkoita sitä, että Talouselämä-lehti olisi Lylyn kanssa samaa mieltä...:a-grin

Ilmeisesti teille opetettiin silloin 30-luvulla kansakoulussa, että kaikki mikä lehdessä lukee, on faktaa. Toivottavasti mielenrauhasi ei järkyty, jos nyt paljastan, että niin ei ole.

Vielä kertauksena rautalangasta: Talvitie on eläkkeellä oleva diplomaatti. Hänen näkemyksensä eivät edusta Suomen tai Suomen elinkeinoelämän virallista kantaa.

Ja toisekseen: Talvitien kommentit olivat ihan neutraaleja kommentteja. Ei ne mitenkään tue baikalin näkemyksiä.

Eli vaadin sinulta, baikal, edelleen niitä vedenpitäviä todisteita kehiin. Et voi julistaa omia mielipiteitäsi noin vain FAKTOIKSI. Jos väität, että maa on litteä, niin parasta tuoda helkkarin pitävät todisteet esiin.

 

[juhapar]

baikal esitti eräässä toisessa ketjussa FAKTANA, että poliitikkojen päätehtävä on esteiden raivaaminen elinkeinoelämän etujen tieltä. Vaadin häntä esittämään perustelunsa väitteelleen, kun esitti sen FAKTANA. Tässä on nyt ilmeisesti se viikon ajan odotettu vedenpitävä todiste...

Odotin kuitenkin, että palstan suomettuneisuustutkijat olisivat nyt ottaneet kantaa tuohon kirjoitukseen...ja erityisesti siihen, että se sai palstatilansa TALOUSELÄMÄSTÄ. Onko tuossa nyt vähän sitä - lähdettä -, jota minulta on niin itkun tyrskeisin painottein vaadittu? Toistan: ratkaisut tapahtuvat muualla kuin kansalaiskeskustelun alttarilla, ne tapahtuvat elinkeinoelämän viitoittamilla poluilla. Piste. Pitäisikö? Siihen en ota kantaa aatteellisessa mielessä, mutta sietää sitä pohtia.

Kommentti 1: Heikki Talvitie on eläkkeellä oleva diplomaatti. Hän ei ole poliitikko, eikä merkittävässä asemassa oleva virkamies. Vastaavia diplomaatti- ja upseerikuntaan kuuluvia kommentoijia on Suomi pullollaan.

Kommentti 2: Talouselämä-lehti on ihan normaali tiedotusväline siinä missä muutkin. Tällä viikolla ovat uutisoineet myös mm., että "SAK:n Lyly syyttää yrityksiä vastuun ulkoistamisesta". (baikalille tiedoksi, että uutinen ei välttämättä tarkoita sitä, että Talouselämä-lehti olisi Lylyn kanssa samaa mieltä...:a-grin

Ilmeisesti teille opetettiin silloin 30-luvulla kansakoulussa, että kaikki mikä lehdessä lukee, on faktaa. Toivottavasti mielenrauhasi ei järkyty, jos nyt paljastan, että niin ei ole.

Vielä kertauksena rautalangasta: Talvitie on eläkkeellä oleva diplomaatti. Hänen näkemyksensä eivät edusta Suomen tai Suomen elinkeinoelämän virallista kantaa.

Ja toisekseen: Talvitien kommentit olivat ihan neutraaleja kommentteja. Ei ne mitenkään tue baikalin näkemyksiä.

Eli vaadin sinulta, baikal, edelleen niitä vedenpitäviä todisteita kehiin. Et voi julistaa omia mielipiteitäsi noin vain FAKTOIKSI. Jos väität, että maa on litteä, niin parasta tuoda helkkarin pitävät todisteet esiin.

Anteeksi jos sotkeudun, mutta miksi hyökkäät baikalia vastaan ala-arvoisella vittuilulla? Noinko siellä tutkijakoulutuksessa on opetettu?

 

[Tacitus]

Anteeksi jos sotkeudun, mutta miksi hyökkäät baikalia vastaan ala-arvoisella vittuilulla? Noinko siellä tutkijakoulutuksessa on opetettu?

Oisinko wanhalta kaartilta oppinut...?

Sinä olet varmaan, jo teksteistäsikin päätellen, syntynyt noin vuonna 1997? Ilmanko olet noin saatanan urhea, ainakin nettipuheissasi. Netissä on se hassu puoli, että siinä voi jokainen rääpälekin soittaa poskeaan joutumatta tilille läpätyksestään.