Deeiii
Eversti
Samses kirjoitti:juhapar kirjoitti:Eikös YYA:n takeena Suomella (siis, ettei Toinen Sopijapuoli (TM) olisi yksipuolisesti ottanut sen sotilaallisia pykäliä käyttöön) ollut 25 prikaatia perustamislistoilla?
Oli. Tarkka määrä taisi olla 27. Semmoinen pieni haittapuoli asiassa tosin oli, että niille prikaateille ei ollut ajoneuvo-, viesti-, eikä raskasta kalustoa, kaikista muista kalustopuutteista puhumattakaan, joten ne todellakin olivat vain paperisilla listoilla, ei todellisuudessa. Raskasta kalustoa saatiin vasta DRR:n jäämistöstä, ja viestikaluston yms. puutteita ne harppi-Saksan kuolinpesäostokset eivät korjanneet.
EDIT: ja ottaen huomioon vakoilun tason, on syytä olettaa että Toinen Korkea Sopijapuoli oli PV:n suorituskyvyn tasosta täysin selvillä.
Olisikohan tässä ollut taustalla vähän samanlainen idea kuin lentäjien huomattavan ylimääräisessä kouluttamisessa?
Eli jos tilanne olisi kiristynyt ja Toinen Korkea Sopijapuoli olisi antanut merkkejä siitä, että niitä sopimuksen kohtia sotilaallisista konsultaatioista olisi syytä pikkuhiljaa lueskella, niin olisi voitu sanoa että harashoo, meilläpä paljon ukkoja, laittakaapa tuosta rajan yli junalavoin asetarviketta sopuhinnoin niin kohta on semmoinen nyrkki kasassa ettei imperialistin kannata nenäänsä pohjan perillä näyttää; eikä tarvi puna-armeijaa tämmöisellä pikkujutulla vaivata, kiitos vain.
Lukemani perusteella tämä oli ajatus ainakin ilmavoimien osalta. Ja sit jos se Toinen Osapuoli ei olisikaan halunnut rautaa toimittaa paitsi kuskit mukana, niin Ruotsista olisi haettu Drakeneita.
Mitä enemmän noita historiallissävytteisiä juttusia luen, sitä enemmän olen sitä mieltä, että tiettyä suurta viisautta senaikaisessa politiikassa oli, kuten myös noissa ketjun avanneissa kommenteissa. Tosin oli sitten runsaasti myös alhaista omaneduntavoittelua ja puhdasta typeryyttä, mutta nämä taitavat olla poliitikoissa ominaisuuksia eivätkä eriskummallisuuksia.