Venäjä uusii armeijaa sadoilla miljardeilla

[Bellum]

No näitäkin asioita on tullut siinä sivussa seurattua ja pitkään. Venäjän merellisen ydiniskukyvin surullinen tila kävi hyvin selville 90-luvulla esitetyistä dokumenteista. Jos valmiusharjoittelu on sitä, että langanlaihat varusmiehet juoksevat rapistuvasta kasarmista Typhooniin ja 10 minuttia myöhemmin tehdään ilmoitus kapteenille, että miehistö asemissa niin mistään valmiudesta perinteisessä mielessä ei voi puhua. Nykyisinhän tukikohtiin ei taas päästetä ketään kuvaamaan.

Lyhyesti merelissen ydinpelotteen tilasta esim:
....
http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_navy

Muutama kuukausi sitten oli uutisissa Brittien huoli venäläisten sukellusveneiden operaatioista. Brittien mukaan he kohtaavat Venäjän sukellusveneitä nykyisin yhtä paljon kuin vuonna 1987. Tuntuu mahdottomalta, jos vain parikymmentä venettä on operationaalisia.
http://www.telegraph.co.uk/news/new...n-subs-stalk-Trident-in-echo-of-Cold-War.html

Lisäksi löysin pari kuvaa, jotka havainnollistavat venäläisten sukellusveneiden partioiden määrää 1981-2008, 08 Venäjä on tuon mukaan vielä aika kaukana kylmän sodan ajoista, mutta trendi oli jo tuolloin kuitenkin selvä. Lisäksi ilmeisesti tuokin partiomäärä on suurempi kuin esimerkiksi Britannialla tai Ranskalla. Jenkit partioi enemmän, laitan siitäkin diagrammin.

Nuo luvut perustuu vain pitkiin partioihin, eikä sisällä lyhyitä operaatioita.
Venäjä näyttäisi tuon mukaan tehneen 2008 10 pitkää partiota strategisen pelotteen ballistisilla sukellusveneillä ja Yhdysvallat n. 30.

"Vain yksi skenaario..." Toivon mukaan kylmästä sodasta on jotain opittu myös Venäjällä. Toivon hartaasti, että suunnitelmat ydinaseiden käytöstä esim. alueellisen sodan kohdalla ovat pelkkää pullistelua.

En tarkoittanut, että ydinpelotteen ilmakomponenttia käytettäisiin alueellisessa sodassa, vaan että esimerkiksi tuollaisessa tilanteessa, kun jännitteet kohoaa merkittävästi, niin ilmakomponentti voidaan pitää jatkuvassa valmiudessa ja se siten osaltaan vahvistaa Venäjän ydinpelotteen uskottavuutta, ettei edes vahvin vihollinen erehdy kuvittelemaan voivansa suorittaa onnistuneen ensi-iskun. Alueellinen sota oli vain karkea esimerkki tilanteesta, jossa viholliselle ei saa jäädä epäselvyyttä ydinaseiden käytön seurauksista. Kuuban ohjuskriisin tapainen tapahtuma voisi olla toinen esimerkki.

Pienikin ydiniskuvoima on varmaan riittävä, niin kauan kun asiat menee hyvin. Kun esimerkiksi Neuvostoliitto harkitsi hyvin vakavasti 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa Kiinan ydinpommittamista, niin käsittääkseni oleellinen este oli lopulta USAn jyrkkä vastustus aikeille, eikä pelko Kiinan muutamaa ydinpommia kohtaan. Lisäksi, kun esimerkiksi Yhdysvallat ja Venäjä kehittävät ohjuspuolustusjärjestelmiään, niin voi tulla aika, jolloin Kiinan ydinpelote ei ole enää uskottava, ensi-isku huomattavasti massiivisemmilta ydinvalloilta, kuten Venäjältä tai USAlta voisi tuhota suurimman osan Kiinan ydinkärjistä ja loput törmäisi ohjuspuolustukseen. Toki, jos ei ole historiallisia traumoja vieraista hyökkääjistä kuten Venäjällä, niin rauhanaikana pärjää varmasti Brasilia-linjallakin.

Ylipäätänsä niiden jotka miettivät ydinasejärjestelmien tuomia "teoreettisia mahdollisuuksia" kannattaa ehdottomasti katsoa dokkari 1983-brink of Apocalypse. Erinomainen todiste siitä mihin tiukaksi vedetty pelotepolitiikka voi johtaa...

Kiitos, mielenkiintoisia videoita. Olen lukenut Operaatio RYANsta ja AA83n liittyneistä jännitteistä ja epäluuloista, mutta en ollut nähnyt tuota videota.

 

[vehamala]

Venäjä ostaa sotakalustoa Ranskalta - Nato huolissaan

http://elisa.net/uutiset/ulkomaat/?id=51804375

Venäjä tekee ensimmäisen suuren sotakalustohankinnan ulkomailta sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Venäjä ostaa kaksi helikopteritukialusta ranskalaisvalmistajilta, kertoo presidentti Nicolas Sarkozyn kanslia.

Mistral-luokan alukset on tarkoitus rakentaa yhteistyössä ranskalaisten ja venäläisten telakoiden kesken.
Ranskasta yhteistyöhön osallistuvat DCNS- ja STX-telakat ja Venäjältä valtiollinen OSK.

Jotkut Ranskan Nato-liittolaiset ovat olleet huolissaan kehittyneen sotateknologian viennistä Venäjälle.
Ne ovat huomauttaneet, että Venäjä voisi käyttää kalustoa entisiä neuvostotasavaltoja vastaan.

 

[fulcrum]

No näitäkin asioita on tullut siinä sivussa seurattua ja pitkään. Venäjän merellisen ydiniskukyvin surullinen tila kävi hyvin selville 90-luvulla esitetyistä dokumenteista. Jos valmiusharjoittelu on sitä, että langanlaihat varusmiehet juoksevat rapistuvasta kasarmista Typhooniin ja 10 minuttia myöhemmin tehdään ilmoitus kapteenille, että miehistö asemissa niin mistään valmiudesta perinteisessä mielessä ei voi puhua. Nykyisinhän tukikohtiin ei taas päästetä ketään kuvaamaan.

Typhoonit taidettiin muutenkin vetää 90-luvulla aika nopeasti pois ydinpelotteen terävimmästä kärjestä. Ne ovat kerta kaikkiaan liian kalliita ylläpidettäviä.

Training and readiness also suffered severely. In 1995 only two missile submarines at a time were being maintained on station, from the Northern and Pacific Fleets.[12] The decline culminated in the loss of the Oscar II class Kursk submarine during the Northern Fleet summer exercise that was intended to back up the publication of a new naval doctrine.[13] The exercise, involving some 30 submarines and surface ships, was to have culminated with the deployment of the Admiral Kuznetsov task group to the Mediterranean.

Niin no, Kurskihan ei ollut strateginen ohjusvene...

As of 2006, The Russian Navy has 50 nuclear submarines with only 26 operational compared to 170 vessels in 1991. The Navy plans to reduce the number to 20 submarines, including ten strategic missile submarines and ten multi-purpose (attack) submarines, according to unofficial reports.[14]

Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä että hyökkäyssukellusvenelaivasto vedettäisiin noin pieneksi. Varmasti ainakin yritetään ylläpitää isompaa: jo rantaviivan pituus vaatii sitä.

"Vain yksi skenaario..." Toivon mukaan kylmästä sodasta on jotain opittu myös Venäjällä. Toivon hartaasti, että suunnitelmat ydinaseiden käytöstä esim. alueellisen sodan kohdalla ovat pelkkää pullistelua. Käytännössähän Yhdysvallat on laskenyt omien ydinasevoimiensa kapasiteettia sitä mukaa kuin Venäjän kapasiteetti on rappeutunut. Teoreettisesti tarkasteltuna pienikin uskottava ydiniskuvoima on riittävä pelote. Pieniä mutta uskottavia ydinpelotteita ovat pitäneet yllä mm. Kiina, Ranska ja Iso-Britannia.

Kiinan ydinpelotettahan on pidetty varsin heikkona ja sen uskottavuus esim. Yhdysvaltojen suhteen on ollut sitä että paljon liittolaismaita (mm. Japani) on ohjusten kantomatkan sisällä. Yhdysvaltoihin ulottuvia ohjuksia on ollut vain muutama eikä "triadiin" olla käytännössä päästy. Ilmeisesti tätä asiantilaa ollaan muuttamassa. Ranskassa on perinteisesti satsattu ydinpelotteeseen melko isolla rahalla. Triadista luovuttiin 1999, mutta ilmavoimilla on edelleen ydinaseita. Briteillä on eräänlainen halpispelote, ydinaseita on vain sukellusveneissä ja ohjukset tulevat Yhdysvalloilta.

 

[Mosuri]

Huomatkaa nimenomaan venäläisten painotukset- ei läntistä lässytystä ammattimaisista valmiusyksiköistä! Tsetsenian suuret kertausharjoitukset ovat näköjään tuottaneet tulosta ja viimeeksi joukkojen kykyjä testattiin Georgiassa. On selvää, että Venäjällä on tehty valintoja- esimerkkinä ei ainakaan toimi läntinen huipputekniikkaa ja ammattilaisuutta palvova sotilaskulttuuri.

En kyllä ole huomannut tuollaista painotusta näissä uutisissa, vai olenko missannut jotain? Ammattiarmeijaan siirtyminen on ollut Venäjällä korkean prioriteetin tavoitteena jo pitkään, vaikka pilottiprojektit ovatkin tökkineet.

Ammattiarmeijaan siirtymislupaukset ovat lähinnä venäläistä sisäpolitiikkaa. Pitämällä toivoa yllä siitä, ammattiarmeijaan siirryttäisiin "kohta" voidaan kerätä miljoonia ja taas miljoonia ääniä. Nuorten ammattiupseereiden kouluttaminen ja ammattialiupseeriston luominen ovat huomattavasti tärkeämpi tavoitteita ja huomattavasti kiireellisempiä. Jos venäjällä olisi ollut halua todellisuudessa siirtyä ammattiarmeijaan niin se olisi ehditty tehdä viimeisen 20 vuoden aikana.

Muutenkin venäläisillä on tavoitteena modernisoida käyttökelpoinen kalusto. Venäjä pyrkiii yhä edelleenkin pitämään huomattavat määrät kalustoa ja aseistusta reservissä. Tämä jos mikä on selvä osoitus ettei ammattiarmeijaan olla siirtymässä. Itä-Euroopan maiden ml. Suomi tulee varautua siihen, että Venäjällä on tulevassa sodassa käytössään 100 prikaatia. Lainsäädäntöhän on muutettu strategiaan soveltuvaksi. 90-luvulla poistettu kertausharjoitusvelvoite on jälllen palautettu ja 18-60 vuotiaat venäläiset miehet ovat jälleen velvoitettuja käymään kertauksissa, jotka nekin on käynnistetty 2000-luvulla. Kuten ihmiskunnan suuri nero V.I.Lenin aikoinaan totesi "Ei pidä seurata mitä suu sanoo vaan pitää katsoa mitä kädet tekevät."

Samaten Venäjä on ollut kovasti halukas luomaan CSTO:sta läntisten vastineiden kaltaista turvallisuusorganisaatiota valmiusjoukkoineen. Tosin nämä ovat jääneet maailmalla aika tuntemattomiksi ja into on tainnut viime aikoina laantua.

http://en.wikipedia.org/wiki/Collective_Security_Treaty_Organisation
http://en.wikipedia.org/wiki/Collective_Rapid_Reaction_Force

Samanlainen strateginen lillukanvarsi kuin suomalaiset EU:n nopean toiminnan joukot. Ei mitään merkitystä.

Georgian sota taas on niin Venäjällä kuin lännessä noteerattu enemmänkin siltä kantilta, että se paljasti suuren joukon puutteita varustuksessa ja taktiikassa. En ole toistaiseksi kuullut kenenkään ylistäneen sitä jonkun tietoisesti rakennetun sotilaallisen konseptin menestykseksi.

No kyllä voitettu sota on aina voitettu sota. Selvä nopea voitto - kaikki sotilaalliset ja poliittiset tavoitteet saavutettiin. Ylipäätänsä pitää olla melko sokea jos ei näe selkeää kehitystä venäläisten joukkojen taktiikassa viimeisen 20 vuoden aikana. Länsimaiden kouluttamat ammattisotilaat kirmasivat karkuun kuin pelästyneet varsat- ei varsinainen osoitus läntisen sotilaskulttuurin mahdista. Hyvin se on tiedossa, että venäläisillä ei aina viestiyhteydet toimineet, tappioitakin tuli ja ilmatulenjohto tökki. Siitä huolimatta venäläiset yksiköt löivät vastustajansa ja saavuttivat tavoitteensa. Sodassa ei jaeta tyylipisteitä.

Ylipäätänsä ammattitaitoinen sotilasjohtaja saa tuloksia niillä resursseilla mitä on annettu- eikä jää voivottelemaan "toivelistojen" kanssa. Venäjä on onnistunut voittamaan viimeisen kymmmenen vuoden aikana kaikki sotansa. Nyt länsimailla alkaa kymmenes vuosi Afganistanissa, tulokset ovat vähintäänkin kyseenalaisia? Obamahan aikoinaan lupasi hoitaa Afganistanin sodan loppuun kolmella lisä prikaatilla- vaan mahdetaanko noille uusille joukoille saada vuoristo-olosuhteisiin soveltuvat anustapit?