Panssari Salama
Respected Leader
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kommentointiin ja uutisointiin niin poliitikkojen kuin myös median osalta on perinteisesti kuulunut kaikenlainen varovaisuus ja sordiinon käyttö. Tästä suomettumisen yhdestä ilmiöstä pääsi muodostumaan maan tapa, jota edelleenkin tunnutaan suosivan, ja josta poikkeamisesta syntyy valtava häly ja henkilöön menevä kommentointi.
Esimerkkinä jälkimmäisestä mainittakoon vaikkapa Jyri Häkämiehen "Venäjä Venäjä Venäjä" puhe Yhdysvalloissa vuonna 2007. Miestä haukuttiin presidenttiä myöten. Nyt kun katsotaan taaksepäin, niin oikeassahan Häkämies oli.
Edelleen, esimerkiksi NATO-keskustelun noustessa päivänvaloon, näyttäytyy TP Niinistön "puhuttelut" tässä mielessä vähintäänkin mielenkiintoisessa valossa. Onko niitä ollut peräti parikin kertaa?
Venäjän vajotessa todennäköisesti syvemmälle ja syvemmälle talousvaikeuksiin, Kremlin otteiden kovetessa, miten kestää suomalaisen median (ennenkaikkea!) ja poliitikkojen selkäranka puhua asioista niiden oikealla nimellä.
Nostan muutaman mielenkiintoisen trendin suomalaisen Venäjä-uutisoinnin tiimoilta viime ajoilta:
- TP Niinistön (mikä näyttää ulkopuoliselle) "suut suppuun" puhuttelut puolueiden puheenjohtajille (kahdesti jo?)
- "Rysky" Riiheläisen suorapuheisen "Turvallisuuspolitiikan korkeajännitys" blogin ilmeisen yllättävä poistaminen HS:n sivuilta
- Jarmo Mäkelän yhtä suorapuheisen "Venäjän verkossa" Venäjä-median seuranta ja analyysiblogin poistaminen YLE:n sivuilla
- Vrt. se häkellyttävä vastapaino, kun venäläinen oppositio itse oli puhumassa YLE:n A-studiossa asioista kuten ne ovat.
Hyvät foorumilaiset, miten näette:
- Kestääkö Suomen poliitikkojen ja median kantti?
- Yritetäänkö uutisointia pimittää korkeimman poliittisen johdon mandaatilla?
Elämme "mielenkiintoisia" aikoja
Esimerkkinä jälkimmäisestä mainittakoon vaikkapa Jyri Häkämiehen "Venäjä Venäjä Venäjä" puhe Yhdysvalloissa vuonna 2007. Miestä haukuttiin presidenttiä myöten. Nyt kun katsotaan taaksepäin, niin oikeassahan Häkämies oli.
Edelleen, esimerkiksi NATO-keskustelun noustessa päivänvaloon, näyttäytyy TP Niinistön "puhuttelut" tässä mielessä vähintäänkin mielenkiintoisessa valossa. Onko niitä ollut peräti parikin kertaa?
Venäjän vajotessa todennäköisesti syvemmälle ja syvemmälle talousvaikeuksiin, Kremlin otteiden kovetessa, miten kestää suomalaisen median (ennenkaikkea!) ja poliitikkojen selkäranka puhua asioista niiden oikealla nimellä.
Nostan muutaman mielenkiintoisen trendin suomalaisen Venäjä-uutisoinnin tiimoilta viime ajoilta:
- TP Niinistön (mikä näyttää ulkopuoliselle) "suut suppuun" puhuttelut puolueiden puheenjohtajille (kahdesti jo?)
- "Rysky" Riiheläisen suorapuheisen "Turvallisuuspolitiikan korkeajännitys" blogin ilmeisen yllättävä poistaminen HS:n sivuilta
- Jarmo Mäkelän yhtä suorapuheisen "Venäjän verkossa" Venäjä-median seuranta ja analyysiblogin poistaminen YLE:n sivuilla
- Vrt. se häkellyttävä vastapaino, kun venäläinen oppositio itse oli puhumassa YLE:n A-studiossa asioista kuten ne ovat.
Hyvät foorumilaiset, miten näette:
- Kestääkö Suomen poliitikkojen ja median kantti?
- Yritetäänkö uutisointia pimittää korkeimman poliittisen johdon mandaatilla?
Elämme "mielenkiintoisia" aikoja
Viimeksi muokattu: