Venäjän aggressioiden vaikutus Suomen väkilukuun?

[Protheon_93]

Kuulin teorian, että olisi laskettu yhteen kaikki vuosisatojen saatossa Venäjän aggressioon kuolleet suomalaiset ja laskettu heille jälkeläiset, jotka olisi syntyneet ja tehneet omat jälkeläisensä myös, ja tätä kautta extrapoloitu että mikäli Venäjä ei olisi koskaan hyökännyt Suomeen, Suomen nykyinen väkiluku olisi 13,5 miljoonaa ihmistä.

Kuinka validiksi näette tämän teorian?

 

[Ruutiukko]

Jos tsaarin Venäjä ei olisi valloittanut Ruotsin itämaata, nykyinen Suomi saattaisi olla edelleen Ruotsia. Silloin Ruotsin väkiluku voisi hyvinkin olla 13,5 miljoonaa.

 

[PH]

Viesti @ 'Muut sodat (ei WWII)' https://maanpuolustus.net/threads/muut-sodat-ei-wwii.3081/post-878429

 

[Pihkakoski]

Kuulin teorian, että olisi laskettu yhteen kaikki vuosisatojen saatossa Venäjän aggressioon kuolleet suomalaiset ja laskettu heille jälkeläiset, jotka olisi syntyneet ja tehneet omat jälkeläisensä myös, ja tätä kautta extrapoloitu että mikäli Venäjä ei olisi koskaan hyökännyt Suomeen, Suomen nykyinen väkiluku olisi 13,5 miljoonaa ihmistä.

Kuinka validiksi näette tämän teorian?

Onko antaa linkkiä tuohon laskelmaan, jossa otettu huomioon x väestön lukumäärä tietyllä historiallisella hetkellä, eliniän muuttuja --> alueellisen keski-syntyvyyden vakiointi, olettamalla tietty kehitystaso --> tähän hetkeen laskettu määrä. Onhan tuo mielenkiintoista. Mutta tuskin muu on varmaa kuin se, että me olemme olleet menettävällä puolella. Vielä kun Ruotsin vallan ajan tuohon laskisi.

Suomen historia pitkälle on kertomus toisen valtion vallan alla olemisesta. Väkivalloin alistetusta kansasta. Pakko-Ruotsinneittuista sukunimista viran saamiseen, Venäjän taakkaan.

 

[StepanRudanskij]

Tuo on täysin turha laskelma. Suomessa on useita kertoja tultu efektiivisen väestönkasvun ylärajalle. Väestöhuippu on sitten tasoittunut katovuosien ja kulkutautien vaikutuksella. Viimeksi vähennettiin liikaväestöä 1860-luvulla oikein tuntuvasti. Sen jälkeen on laskettavissa muutama sota Venäjää vastaan, jotka ovat väestöä leikanneet. Ns. suurilla ikäluokilla taas paikattiin tätä katoa niin hyvin, että ylijäämäväestöä oli 60-luvulla siirtolaisiksi asti kymmenin tuhansin.

 

[arix]

Tuo on täysin turha laskelma. Suomessa on useita kertoja tultu efektiivisen väestönkasvun ylärajalle. Väestöhuippu on sitten tasoittunut katovuosien ja kulkutautien vaikutuksella. Viimeksi vähennettiin liikaväestöä 1860-luvulla oikein tuntuvasti. Sen jälkeen on laskettavissa muutama sota Venäjää vastaan, jotka ovat väestöä leikanneet. Ns. suurilla ikäluokilla taas paikattiin tätä katoa niin hyvin, että ylijäämäväestöä oli 60-luvulla siirtolaisiksi asti kymmenin tuhansin.

Suomesta oli jo Venäjän vallana aikaan voimakasta muuttoliikettä Amerikkaan.

"Suomalaiset ovat olleet historiassa ahkeria maastamuuttajia: on arvioitu, että 1900-luvun aikana Suomesta muutti pois noin miljoona ihmistä. Suurimpia muuttoaaltoja ovat olleet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan sekä 1960- ja 1970-lukujen muutto Ruotsiin."

Tilastokeskus

Maahanmuutto - muuttoliike. Suomalaiset ovat olleet historiassa ahkeria maastamuuttajia: on arvioitu, että 1900-luvun aikana Suomesta muutti pois noin miljoona ihmistä. Suurimpia muuttoaaltoja ovat olleet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan sekä 1960- ja...

stat.fi

"Ennen toista maailmansotaa Suomesta oli siirtynyt arviolta noin 370 000 suomalaista Yhdysvaltoihin ja Kanadaan."

 

[tankki-tapsa]

Tuo on täysin turha laskelma. Suomessa on useita kertoja tultu efektiivisen väestönkasvun ylärajalle. Väestöhuippu on sitten tasoittunut katovuosien ja kulkutautien vaikutuksella. Viimeksi vähennettiin liikaväestöä 1860-luvulla oikein tuntuvasti. Sen jälkeen on laskettavissa muutama sota Venäjää vastaan, jotka ovat väestöä leikanneet. Ns. suurilla ikäluokilla taas paikattiin tätä katoa niin hyvin, että ylijäämäväestöä oli 60-luvulla siirtolaisiksi asti kymmenin tuhansin.

Tässä kohtaa voidaan myös muistuttaa meidän suurimmasta uhastamme eli ilmaston lämpiämisestä. Lämpökäppyrät lähtevät useimmiten juuri noista 150 vuoden takaisista ajoista jolloin Suomessa oli poikkeuksellisen kylmää ja suomalaisia kuoli kuin kärpäsiä katovuosien nälkään. Kaikki vastuulliset suomalaisten suursuosikkipuolueet ponnistelevat paraikaakin hartiavoimin näiden aikoja palauttamiseksi, ja uskon että ne vielä onnistuvatkin!

 

[J0h1F]

Tuo on täysin turha laskelma. Suomessa on useita kertoja tultu efektiivisen väestönkasvun ylärajalle. Väestöhuippu on sitten tasoittunut katovuosien ja kulkutautien vaikutuksella. Viimeksi vähennettiin liikaväestöä 1860-luvulla oikein tuntuvasti. Sen jälkeen on laskettavissa muutama sota Venäjää vastaan, jotka ovat väestöä leikanneet. Ns. suurilla ikäluokilla taas paikattiin tätä katoa niin hyvin, että ylijäämäväestöä oli 60-luvulla siirtolaisiksi asti kymmenin tuhansin.

Tosin on huomioitava, että esimerkiksi idän sisämaassa, jossa kaskiviljely oli viljelyn valtamuoto, on raivattujen peltojen vähyys rajoittanut satoja ja sadon saannin luotettavuutta huomattavasti. Peltojen raivaus oli entisaikaan useiden sukupolvien tehtävä, koska se oli niin raskasta puuhaa.

60-70-luvun siirtolaisaallon taustalla oli talouden kyvyttömyys ottaa uusia, aiempaa suurempia ikäluokkia töihin, samalla kun maaseudun työvoimantarve väheni JA siirtokarjalaiset olivat juurettomina elinkelvottoman kokoisilla evakkotiloillaan. Jos rajat olisivat olleet entisellään, ei siirtolaisuutta olisi tapahtunut lainkaan siinä määrin. Tässä myös maanviljelyn murros oli merkittävässä asemassa, koska kaskiviljelyn kannattavuus loppui peltoviljelyn koneellistuessa, ja jos ei ollut riittävää määrää raivattuja peltoja, lähti elinkeino alta.

 

[PSS]

Tosin on huomioitava, että esimerkiksi idän sisämaassa, josta kaskiviljely oli viljelyn valtamuoto, on raivattujen peltojen vähyys rajoittanut satoja ja sadon saannin luotettavuutta huomattavasti. Peltojen raivaus oli entisaikaan useiden sukupolvien tehtävä, koska se oli niin raskasta puuhaa.

60-70-luvun siirtolaisaallon taustalla oli talouden kyvyttömyys ottaa uusia, aiempaa suurempia ikäluokkia töihin, samalla kun maaseudun työvoimantarve väheni JA siirtokarjalaiset olivat juurettomina elinkelvottoman kokoisilla evakkotiloillaan. Jos rajat olisivat olleet entisellään, ei siirtolaisuutta olisi tapahtunut lainkaan siinä määrin. Tässä myös maanviljelyn murros oli merkittävässä asemassa, koska kaskiviljelyn kannattavuus loppui peltoviljelyn koneellistuessa, ja jos ei ollut riittävää määrää raivattuja peltoja, lähti elinkeino alta.

Opin tässä hiljan tokaisun "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" olevan oikeasti kaskiviljelyyn liittyvä ilmaisu. Metsä oli julkista omaisuutta. Kasketulla pellolla oli omistaja. Kun kaski taas alkoi metsittyä, oli se "oma" niin kauan kuin siellä kasvoi mansikka. Kun siellä oli jo mustikoita, se oli "muu maa" eli palannut julkiseksi omaisuudeksi.

Edit typo

 

[arix]

Kyllähän näitä sotia on vuosien saatossa ollut...

Miten usein idästä on hyökätty?

Hyvä Aimo! Kun suomalaisten nuivasta suhtautumisesta venäläisiin puhutaan, sillä on oma historiallinen taustansa. Suomalaiset ovat saaneet pelätä idästä tulevaa uhkaa, sillä niin usein sieltä on tänne hyökätty. Mutta miten usein? Olisi kiva saada jonkinlainen selvitys. Ruotsin vallan aikana...

www.ts.fi