Suomalainen resilienssi ei nyt näytä erityisen vahvalta.
Osasta vaatimuksia sulkea itäraja heti taikka välittömästi heijastuu pelko.
Nopeimmat ovat ehtineet syyttää hallitusta siitäkin, ettei koko rajaa ole vielä suljettu.
Suomalaisten kansallisominaisuudeksi kutsutusta kylmänviileästä rauhallisuudesta ei juuri ole ollut tietoa.
On kuin pelättäisiin ihan varmuuden vuoksi, että asiat voivat olla vieläkin pahempia kuin miltä nyt näyttää.
Me suomalaiset tiesimme, että presidentti Sauli Niinistön kutsumia ”ilkeyksiä” voi hyvin olla luvassa ja osasimme odottaa niitä. Turvapaikanhakijoiden käyttö osana hybridioperaatiota oli sekin yksi odotettavissa olevista mahdollisuuksista.
Toistaiseksi ei siis ole tapahtunut mitään sellaista, mitä emme olisi osanneet ennakoida. Helmikuussa 2022 sisäministeriö julkisti selvityksen ”Varautuminen muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen”.
Suuria puutteita se ei löytänyt. Päinvastoin selvitys toteaa, että ”
Suomi voi monin eri keinoin ylläpitää järjestystä rajoillaan tai hallita alueelleen suuntautuvaa muuttoliikettä”. Selvityksen jälkeen, heinäkuussa 2022, astui voimaan uudistettu rajavartiolaki, jolla varaudutaan muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen.
Suomalaisten epävarmuuden sietokyky näyttäytyy hälyttävän heikolta.
Ja se on mitä hedelmällisintä maaperää Venäjän nyt toteuttamalle hybridioperaatiolle.
Tätä epävarmuutta Venäjä pyrkii nyt entisestään kasvattamaan uusilla verhotuilla uhkauksillaan.
Maanantaina julkilausumassaan protestissa Venäjä esitti, miten rajanylityspaikkojen sulku ”rikkoo kymmenien tuhansien maittemme kansalaisten oikeuksia ja etuja”.
Virkkeeseen kiinnitti huomiota erinomaisella tavalla Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen.
Sinänsä laimealta kuulostava toteamus asettuu toisenlaiseen valoon, kun sitä lukee Venäjän ulkopoliittisen doktriinin valossa. Siinä Venäjä linjaa puolustavansa kansalaistensa etuja myös rajojensa ulkopuolella.
Maailma on lyhyessä ajassa muuttunut epävarmemmaksi.
Ensin koronapandemia sulki rajoja, ravintoloita sekä kokonaisia yhteiskuntia. Pian sen jälkeen Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan ja valjasti vielä maakaasun aseekseen. Kiinan ja Yhdysvaltain välillä on kipunoinut, ja talous on ajanut poikkeuksellisen rajua vuoristorataa.
Epävarmuutta ei oikein voi kuin sietää. Epävarmuudelle periksi antaminen kun ei oikein johda muuhun kuin pelkoon, hosumiseen ja paniikkiin. Niitä me emme tarvitse.
Siksi on tärkeä pitää mielessä, että me osasimme odottaa ja me osasimme varautua.
Suomalaisten epävarmuuden sietokyky näyttäytyy hälyttävän heikolta, kun Venäjä lähettää pyöräilijöitä rajan yli, kirjoittaa Kauppalehden toimittaja Ossi Kurki-Suonio.
www.kauppalehti.fi