Tunnustan äänestäneeni Sipilää 2015. Ajattelin, että jos poliittinen rälssi saisi vähän tuuletusta kun pääministerinä on yritysjohtaja. Osoittautui arvopohja-ihmiskäsitys ekspertiksi, joka pyrki houkuttelemaan hädänalaisia. 2019 äänestin Perussuomalaisia, joiden kiri ei ihan riittänyt ykköspaikkaan, olisi ehkä riittänytkin jos Al-Taeen valehtelu oltaisiin paljastettu ajoissa. Niin lähellä se oli, mutta olisiko Halla-ahon PS kyennyt muodostamaan hallitusta, tuskin. Kepu teki veivauksen vailla vertaa, jota maksavat vielä lastemme lapset.
Al-Taeen valehtelu oli myös huippuluokan vedätys. Media toisti hänen valettaan, että en se minä ollut. Kun vaalien jälkeen jäi kiinni ja oli pakko myöntää että kyllä, minä valehtelin, hänestä tehtiin kansallissankari että katsokaa, kuinka mies rehdisti tunnustaa ja katuu.
Ikävä sanoa, mutta kyllä me ollaan kaikki tämä ihan itse ansaittu. Nostettu sipilät ja rinteet ja orvot ja ohisalot ja henrikssonnit ja anderssonnit kansakunnan kaapin päälle, ja he ovat iloisesti tanssineet silakoiden ja alpakoiden tahtiin, laulaneet unelmasta ja marssineet pelit poikki. Media lyönyt bassorumpua, tomppaa, virveliä ja haitsua senko kerennyt, ja päräyttänyt vielä kuuluvan soolon tasatunnein. Muistinko mainita professorit, tutkijat ja kulttuuriväen?