Venäjän päätös korvata T-80 vaunut T-72 vaunuilla

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Muistaako joku muukin vielä Venäjän taannoisen tiedonannon, että ovat pistämässä T-80 taistelupanssarivaunut varastoon ja ottavansa tilalle T-72 taistelupanssarivaunuja? T-80 on ilmeisesti käyttökuluiltaan selvästi kallimpi ja sen tuotantolaitos taisi jäädä Ukrainan puolelle, mutta silti.

Voisiko mitenkään olla, että vanhaan vaunuun siirtymisen taustalla on sotilaallisen konfliktin ennakointi? Tällöin voisin ymmärtää, että halvemmat vaunut "käytettäisiin" ensin ja vasta sitten siirryttäisiin modernimpaan kalustoon. T-72 vaunut muodostavat ensimmäisen aallon, jolla kulutetaan Naton ja Nato-mielisten kalustoa. Kun vihollinen on ensin "tuhlannut" suuren osan kalustoaan tapellessaan vanhoja vaunuja vastaan, voidaan toinen aalto ajaa lähes täydellä höyryllä...
 

Laamanator

Eversti
T72 on kokonaisuutena onnistuneempi vaunu kuin T80 tai sen edeltäjä T64. Se on välineenä yksinkertaisempi ja luotettavampi, minkä vuoksi Venäjä on viime vuosien aikana modernisoinut T72 kalustoa T80 vaunujen sijaan. Myös T90 sarja on alunperin T72, jonka virallinen nimi muutettiin uudeksi erilliseksi sarjaksi kun T72 vaunu sai performanssistaan hieman negatiivista mainetta ensimmäisessä Persianlahden sodassa. Tämä oli 90-luvulla kun T90 vaunuja oli vielä halu myydä myös ulkomaille.

Venäjän armeijan doktriini tähtää ammattimaiseen ja tehokkaaseen lähes länsimaisella tasolla olevaan asevoimaan eikä sen perustana ole enää aikoihin ollut massa tai perinteinen laadun korvaaminen määrällä. Toimintatapoja se on matkinut runsaasti muun muassa Yhdysvalloista.
 

HaRaDa

Kersantti
Tuossa T-72/T-90 sarjassa on kyllä semmoinen veikeä yksityiskohta että niiden automaattilataajassa ovat a-tarvikkeet makuuasennossa eli muodostavat paremman maalin nykyaikana yleistyville top-attack pst-aseille. Siinä mielessä hieman erikoista. Toisaalta, Suuren ja Mahtavan armeijassa kustannustehokkuus on yleensä etusijalla, ei välttämättä kaikkien detaljien loputon "hinkkaminen", siinä mielessä edullisemman ja helpommin massatuotettavan vaunun suosiminen on loogista, olletikin kun se teholtaan käytännössä vastaa kallimpaa siskopuoltaan. (T-80).
 

Deeiii

Eversti
Toisaalta makaava karuselli on vähemmän arka kylkiosumille. Justiinsahan tuolla toisessa ketjussa todettiin, että Groznyssä ei kukkunut yhtään tälläistä vaunua, mutta lukuisia 80-sarjalaisia.

Joskus käsitin että kun Harkovan panssarivaunukombinaatti jäi Ukrainaan, ja T80n turbiinimoottori oli havaittu joka tapauksessa epätyydyttäväksi, + ehkä muutakin pulmaa, niin oli helpompi aloittaa suoraan T72n rungosta.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
T72 on kokonaisuutena onnistuneempi vaunu kuin T80 tai sen edeltäjä T64. Se on välineenä yksinkertaisempi ja luotettavampi, minkä vuoksi Venäjä on viime vuosien aikana modernisoinut T72 kalustoa T80 vaunujen sijaan. Myös T90 sarja on alunperin T72, jonka virallinen nimi muutettiin uudeksi erilliseksi sarjaksi kun T72 vaunu sai performanssistaan hieman negatiivista mainetta ensimmäisessä Persianlahden sodassa. Tämä oli 90-luvulla kun T90 vaunuja oli vielä halu myydä myös ulkomaille.

Venäjän armeijan doktriini tähtää ammattimaiseen ja tehokkaaseen lähes länsimaisella tasolla olevaan asevoimaan eikä sen perustana ole enää aikoihin ollut massa tai perinteinen laadun korvaaminen määrällä. Toimintatapoja se on matkinut runsaasti muun muassa Yhdysvalloista.
Tämä asia ei kyllä uppoa reserviläiskenttään mitenkään. Edelleen mielikuvat valtaa loputon huopatossujengi, joka tulla möyryää peltojen yli Elimäellä. Siinä sitten posotetaan ja kahlataan hylsymeressä. Edes tämän kevään tapahtumat eivät avaa uusia näkymiä, vaikka framille tuotiin jo mausteita tulevista sodista ja siitä, mitä sota ylipäätään voi tänään olla. Ei, loputtomia panssarilauttoja kuvitellaan ja tykistödivisioonat ampuvat loputonta sulkua Kymijoella.

Mahtaa ne kapiaiset keskenään aina ressuviikonlopun jälkeen nauraa kahvihuoneessa selkäkeikkanaurua muistellessaan viikonlopun puheita ja sitä puolivallatonta leikkisää intoa, jolla reserviläiskaarti torjuntavoitto-opiskeli taas.... Syötiksi nakattu hitunen tehtävästä on toiminut ja kovasti on tukikohtaa puolustettu ja vallattu.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Toisaalta makaava karuselli on vähemmän arka kylkiosumille. Justiinsahan tuolla toisessa ketjussa todettiin, että Groznyssä ei kukkunut yhtään tälläistä vaunua, mutta lukuisia 80-sarjalaisia.

Joskus käsitin että kun Harkovan panssarivaunukombinaatti jäi Ukrainaan, ja T80n turbiinimoottori oli havaittu joka tapauksessa epätyydyttäväksi, + ehkä muutakin pulmaa, niin oli helpompi aloittaa suoraan T72n rungosta.
Tai sitten T-72-alustoja ja tavaraa oli luolastot pullollaan eli materiaalia piisasi. Joku panssariviisas (ei foorumilta) sanoi, että T-72 on SE venäläisen ajattelun mukainen alusta sotavaunuksi.
 

Deeiii

Eversti
Eiks noi alustat kuitenkin ole uustuotantoa? Ei siinä, ilmeisesti sydämeltään onnistuneempi konstruktio se T72 on.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Toisaalta makaava karuselli on vähemmän arka kylkiosumille. Justiinsahan tuolla toisessa ketjussa todettiin, että Groznyssä ei kukkunut yhtään tälläistä vaunua, mutta lukuisia 80-sarjalaisia.
Eikö T-72 ollut pikemminkin unelmamaali yläkerroksista ampuville Tsetseeneille? Tilannehan oli venäläisille hankala, kun pääaseen yläkoro ei ollut riittävä.
 

Laamanator

Eversti
Tämä asia ei kyllä uppoa reserviläiskenttään mitenkään. Edelleen mielikuvat valtaa loputon huopatossujengi, joka tulla möyryää peltojen yli Elimäellä. Siinä sitten posotetaan ja kahlataan hylsymeressä. Edes tämän kevään tapahtumat eivät avaa uusia näkymiä, vaikka framille tuotiin jo mausteita tulevista sodista ja siitä, mitä sota ylipäätään voi tänään olla. Ei, loputtomia panssarilauttoja kuvitellaan ja tykistödivisioonat ampuvat loputonta sulkua Kymijoella.

Mahtaa ne kapiaiset keskenään aina ressuviikonlopun jälkeen nauraa kahvihuoneessa selkäkeikkanaurua muistellessaan viikonlopun puheita ja sitä puolivallatonta leikkisää intoa, jolla reserviläiskaarti torjuntavoitto-opiskeli taas.... Syötiksi nakattu hitunen tehtävästä on toiminut ja kovasti on tukikohtaa puolustettu ja vallattu.
Venäjän strategisen tason perinteinen näkemys korostaa maailman bipolaarisuutta eli kaksinapaisuutta, jonka toisen navan katsoo vähintään kuuluvan itselleen. Näkemys on perintöä neuvostoajalta ja nyt Putinin kaudella korostetussa asemassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Venäjän suuri tavoite on suurvalta-asema ja erityisesti Yhdysvaltojen sekä länsimaailman (Nato) hegemonian kiistäminen ja näiden haastaminen kaikilla tasoilla. Kovaa kamppailua käydään poliittisella, taloudellisella ja sotilaallisella tasolla, sillä vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Koska tavoitteen saavuttaminen ja erityisesti Yhdysvaltojen haastaminen vaatii amitsuunia ja uskottavuutta, on myös lähtökohtien oltava riittävät eli tavaraa on oltava tarpeeksi. Venäjä haluaa pelata isojen poikien kanssa ja täten myös vehkeiden on oltava isojen poikien peleihin soveltuvat. Se ei tarkoita pientä paitaa, jossa lihakset näkyvät paremmin, vaan suurta raitapaitaa, joka on täytetty läskistä kuorituilla vahvoilla lihaksilla. Neuvostoliiton kirpputorilta kasatut asevoimat mallia T62 ja vostok-pataljoona eivät vain enää nykyaikana riitä. Muu maailmahan nauraisi niille eikä ottaisi Venäjää vakavasti muuna kuin halpana ja takapajuisena raaka-aineiden tuottajana. Se ei ole Venäjän etujen mukaista ja Venäjä vihaa omaa sekä muiden heikkoutta.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii neuvostoajan ja 90-luvun rappiotilan jälkeen valtavaa koko yhteiskunnan ja sen rakenteiden valtavaa uudistamista. Suunnitelmat, tavoitteet ja puheet ovat olleet kovia, mutta perivenäläiseen tapaan jokaisella osa-alueella on onnistuttu ryssimään, mikä voi toisaalta olla ihan hyväkin asia. Putin on kyllä tehnyt pirusti töitä ja saanut valtavasti edistystä aikaan, vaikka alkuperäiset tavoitteet eivät tavallisesti olekaan aina täyttyneet halutulla tavalla.

Pitkäpartaisten piippalakkien kurittomien laumojen uraa-huudoin säestetyt rynnäköt ovat historiaa, kuten myös Maxim-konekivääri. Sellaisista fantasioiminen on toki klassista, mutta aika naiivia. Jos nyt kysytään, miltä yksittäinen venäläinen taistelija tai joukko ruohonjuuritasolla näyttää, että onko piippalakki vai huopatossut, niin Krimin vihreät miehet ja lukuisat muut valokuvat (pl. vostok) vastaavat kysymykseen. Se on rajoitetusti toteutunut nykytila ja laajempi tavoitetila - vertailukelpoisuus länsimaisten ammattisotilaista koostuvien joukkojen kanssa sekä määrällisesti, että laadullisesti. Mekanisoidulla raa'alla voimalla nopeasti ja syvälle osaavat silti tarvittaessa edelleen tulla. Siitä niillä on pitkät ja kunnioitettavat perinteet, josta käsitykseni mukaan ovat myös ylpeitä.

Reserviläisten piippalakkinostalgisoinneille voi toki naureskella ja pönkittää sillä oman pienen egonsa sotilasammatillista vihreyttä, mutta yhtälailla osa virkamiessotilaistakin (erityisesti nuorempi kaarti) sortuu omiin naiiveihin kuvitelmiinsa, jotka toki eroavat piippalakkimietelmistä teeman ja näkökulman osalta, mutta yhtälailla leijuvat mikämikämaan hurmeisilla kunnian kentillä jalat tukevasti irti todellisuudesta.

Kirjailija Teemu Kaskisen haastattelun sanoin: "minusta on tuntunut jo pitkän aikaa siltä, että tämä maa kaipaa sotaa".

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/teemu_kaskinen_sinulle_yo_43663.html#media=43666

Edit. Kirottu autokorrekt.
 
Viimeksi muokattu:
Laamanaattorilta hyvä postaus!

Tosin teen sellaisen sivuhuomion, että noiden ammattimaisesti toimivien "iskujoukkojen" lisäksi Venäjä pitää edelleen yllä massaa. Sotateoreettinen pohja tuolle jutulle luotiin 70-luvulla jolloin neuvostoliittolainen sotatiede ryhtyi miettimään jotain muutakin kuin ydinaseilla tuettua salamasotaa joko Saksan tai Pohjois-Kiinan tasangoilla. Marsalkat pohtivat ja tulivat siihen lopputulokseen, että se silloinen monikymmenmiljoonainen reservi on voimavara josta ei haluta luopua. Vielä 80-luvullakin tuota ajatusta toteuttiin uskollisesti ja kasarmeille haalittiin kaikki mi jaksoi kalpaa käyttää (tai edes huoltaa niitä kalvankäyttäjiä).

Ajatus on nykyään äärettömän epämuodikas, mutta siitä ei ole kuitenkaan luovuttu. Kyky perustaa ja varustaa niitä kakkos ja kolmos luokan joukkoja (kuten NATO luokitteli) on edelleen olemassa. 2000-luvun alussa Erkki Nordbergille naureskeltiin avoimesti kun kehtasi sisällyttää Venäjän sotilasmaantiedettä ja sotilaspotentiaalia käsittelevään kirjaan laskelmia eri alueiden miespotentiaalista. Useimmissa länsimaissahan noilla luvuilla ei tee mitään, mutta Venäjällä ne ovat edelleenkin merkittäviä. Venäläiset kyllä tietää, että tuollainen reservistä koottu motorisoitu jalkaväkiprikaati ei kuuna päivänä kullanvalkeana pysty lyömään esim. amerikkalaista brigade combat teamia. No ei ole tarkoituskaan mutta puolustukseen tai vaikka sivustojen miehittämiseen noita reserviyksiköitä voi käyttää edelleenkin. Itse asiassa nuo reserviläisyksiköt mahdollistavat myös sen, että niitä ykkös-luokan yksiköitä voi käyttää joustavammin. Parempi yksikkö lähtee sitten rähjäämään johonkin ilmansuuntaan ja reserviläisistä koottu prikaati ottaa puolustustehtävät vastaan kyseisellä rajalla. (Afganistanin miehityksestä kyllä opittiin se, että reserviläisiin perustuva järjestelmä ei ollutkaan niin joustava kuin oletettiin. Tosin kun ottaa huomioon neukkulan etelä-rajan sotilaspiirien väestön niin sitä voi pitää yllättävän onnistuneena.)
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pojat intoutuvat tuskallisessa helteessä näköjään tuottamaan sekä mainiota verbaaliakrobatiaa että kunnon sisältöä. Eräs lempileffoistani on muuten "Auringon uuvuttamat", jota taidan hammassärkyni taltuttamana ryhtyä katsomaan.

Hyvää asiaa todella.
 
Top