”Petsamo oli Suomen siirtomaa” – Nämä asiat jokaisen pitäisi ymmärtää kolonialismista
10 kysymystä|Tutkijat tekivät yleistajuisen tietokirjan kolonialismin historiasta ja vaikutuksista. Ovatko suomalaiset siis kolonialisteja, Janne Lahti ja Johanna Skurnik?
Tilaajille
Tutkijat Janne Lahti ja Johanna Skurnik ovat julkaisseet mittavan suomenkielisen teoksen kolonialismin historiasta. Kuva: Kalle Koponen / HS
Kuuntele juttu
Eveliina Mäntylä
24.11. 10:30
Lue tiivistelmä
Tutkijat Janne Lahti ja Johanna Skurnik ovat kirjoittaneet yleistajuisen tietokirjan kolonialismin historiasta ja sen vaikutuksista nykypäivään.
Kirjassa Kolonialismin muokkaama maailma tutkijat osoittavat, että Suomi oli osallinen kolonialismissa muun muassa Petsamon alueen ja Saamenmaan kautta.
Näytä lisää
Moni suomalainen on oppinut, että kolonialismi on jotain, mikä tapahtui kaukana meistä ja loppui siirtomaavallan purkautumiseen.
Janne Lahden ja
Johanna Skurnikin tuore yleistajuinen tietokirja Kolonialismin muokkaama maailma (Otava) näyttää toisenlaisen kuvan.
Tutkijoiden mukaan kolonialismi on muuttanut perustavanlaatuisesti maailmaa ja suomalaiset ovat siihen osallisia. Kaiken ytimessä on valta: kuka saa liikkua, omistaa ja määritellä mikä on tärkeää.
1. Kolonialismista on puhuttu viime vuosina paljon, mutta aihe voi monelle tuntua yhä etäiseltä. Miksi siitä pitää puhua?
Johanna Skurnik on tiedon ja tieteen historian dosentti ja työskentelee Turun yliopistossa. Kuva: Kalle Koponen / HS
Johanna Skurnik: ”Puhe kolonialismin historiasta herättää ihmisissä paljon ristiriitoja ja tunteita. Voisimme siirtyä eteenpäin siinä, että puhe kolonialismista koetaan aina syytöksenä. Maailma on kolonialismin takia tällainen kuin se on.”
Janne Lahti: ”Kirjassa halusimme tuoda esiin kolonialismin raadollisuuden tuomitsematta ja syyttämättä, mutta myöskään silottelematta mitään.”
2. Mistä idea kirjaan lähti?
Skurnik: ”Opetimme Helsingin yliopistolla kurssia kolonialismista, eikä suomenkielistä luettavaa aiheesta meinannut löytyä.”
Lahti: ”Sosiaalisessa mediassa saa eniten kuuluvuutta se, jolla on rivoimmat jutut ja isoin ääni. Me olemme tutkineet näitä asioita. Halusimme sanoittaa aihetta pikkasen laajemmalle yleisölle ja osallistua keskusteluun.”
3. Mitä Suomen kouluissa on opetettu kolonialismista?
Lahti: ”Kolonialismi nähdään siirtomaapolitiikkaan liittyvänä ilmiönä, joka tapahtui kaukana meistä ja sitten se loppui. Tämä ei pidä paikkansa. Se jatkuu ja koskee yhä meitä.”
4. Miten kolonialismin jäljet näkyvät nykypäivänä ihmisten arjessa?
Lahti: ”Moni ei esimerkiksi tiedä, että eurooppalainen eläintarhainstituutio liittyy siihen, että eksoottisia eläimiä ja ihmisiä tuotiin Afrikasta ja Saamenmaalta esiintymään ympäri Eurooppaa. Tämä oli suuri hitti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.”
Skurnik: ”Kolonialismi määrittää muun muassa sitä, minkälaista kirjallisuutta arvostetaan, miten paikkoja nimetään karttoihin ja mitä näemme eurooppalaisissa museoissa.”
5. Millä tavalla kolonialismi näkyy museoissa?
Lahti: ”Eurooppalaiset, ihan tavalliset ihmiset ja tutkijat, menivät siirtomaavallan aikaan ympäri maailmaa ja toivat mukanaan erilaista esineistöä. Osa oli ostettu, osa ryöstetty, osa saatu ties miten. Iso osa tästä esineistöstä päätyi eurooppalaisiin museoihin, joiden varastot ovat tänäkin päivänä sitä pullollaan. Saamelaisesineistö on Suomeen liittyvä esimerkki. Myös saksalaismuseoissa on runsaasti saamelaisesineistöä.”
6. Koska Suomi ei ollut siirtomaavalta, moni voi ajatella, että asia ei koske meitä. Mikä on ollut Suomen rooli kolonialismin historiassa?
Lahti: ”Meilläkin oli esimerkiksi Petsamon alue sotien välisenä aikana. Petsamo oli Suomen siirtomaa. Sinne vietiin suomalainen koulu, luterilainen usko, etsittiin malmeja ja mineraaleja. Petsamoon muuttavista suomalaisista siirtolaisista tuli enemmistö. Tämä loppui, kun hävisimme toisen maailmansodan ja venäläiset valtasivat Petsamon.”
”Suomalaisessa kolonialismissa Saamenmaa on keskeisessä osassa. Se näkyy tänäkin päivänä, kun puhutaan vihreästä siirtymästä. Minne rakennetaan tuulimyllyjä tai kuka saa kalastaa Tenojoen lohta?”
Skurnik: ”Käsitys kolonialismista on myös muuttunut. Siihen on tullut mukaan kulttuurinen ulottuvuus, kuten miten saamelaisia on laitettu asuntolakouluihin, kun heiltä on pyritty kitkemään oma kieli, tavat ja kulttuuri pois.”
7. Mitä esimerkkejä suomalaisesta kolonialismista on maailmalla?
Lahti: ”Sitä tapahtui, oli kyse yrityksistä tai yksittäisistä ihmisistä, kuten
Akseli Gallen-Kallelasta, joka metsästi ympäri Afrikkaa ja keräsi metsästyssaaliita. Otettiin maailma haltuun. Nimettiin erilaisia kulttuureja, alueita ja tuotettiin tietoa. Kongossa, joka oli Belgian siirtomaa, oli pari sataa suomalaista töissä jokilavoilla, joilla kuljetettiin luonnonvaroja, kuten kumia, eurooppalaisten hyväksi. Suomalaiset olivat osa sitä valtarakennetta, joka pääsi liikkumaan vapaasti imperiumimaailmassa.”
”(Suomalaissyntyinen) Nordenskiöld matkusti Coloradoon, keräsi esineitä ja kirjoitti ison kirjan Mesa Verden alueen intiaanikulttuureista. Hän kirjoitti narratiivin, jossa USA:n valkoinen väestö nostaa alueen sivistykseen. Näin luodaan mielikuva, ettei ollakaan valloittajia, vaan jotain muuta. Tästä on monenlaisia tapauksia.”
8. Puhe kolonialismista tuntuu helposti syyttelyltä. Mihin se voi johtaa?
Lahti: ”Kolonialismi vaikuttaa yhä siihen, miten arvioimme vaikka Afrikkaa. Pitkään puhuttiin kehitysmaista: että olisi jokin kehityksen taso, jossa Eurooppa on ja joka muiden pitää saada kiinni. Tällaisia ajatusmalleja kyseenalaistetaan nyt.”
”Trumpilla taas on käynnissä vastareaktio. Hän on on avoimen imperialistinen. Hän haluaa Panaman kanavan, Grönlannin ja siirtää gazalaiset tänne ja tuonne. Me olemme kauhuissamme Euroopassa, vaikka eurooppalaiset valtiot ovat tehneet samanlaisia temppuja.”
9. Millä tavalla vastareaktiot näkyvät Suomessa?
Lahti: ”Perussuomalaiset tekevät sitä sosiaalisessa mediassa päivittäin, jos sitä dialogia haluaa seurata. Hyökätään avoimesti tutkijoita vastaan ja siihen, millaista tarinaa yliopistoista kerrotaan. Tämän takia kolonialismin tutkimusta on tärkeää tehdä – että meillä on ääni siellä seassa eikä pelkästään ääripäitä keskustelemassa.”
10. Tänä syksynä paljon huomiota saanut perussuomalaisten puhe ”väestönvaihdosta” on myös kaiku kolonialismista. Millä tavalla?
Skurnik: ”Siinäkin vieraan pelko valjastetaan politiikkaan. Että jos tänne tulee ihmisiä paljon muista kulttuureista, se johtaa siihen, että suomalainen kulttuuri, tai mitä he ajattelevat suomalaisena kulttuurina, häviää.”
www.iltalehti.fi
russian media immediately called it a “bestseller” saying 88,000 copies were sold, and even named it “Book of the Month” in October.
