Venäjän vaikuttaminen Suomeen alkaen vuodesta 1991

[Vonka]

Hallitus perustaa tutkimushankkeen Venäjän vaikuttamisesta elinkeinoelämään, tutkijoihin ja poliitikoihin 2000-luvulla. Miksi he selittelivät vaikkapa Nord Streamia vain talous- ja ympäristökysymykseksi?

(Huom. useimmat meistä täällä moititussa avoimessa keskustelussa tiesimme, että se on voimapolitiikkaa ja riippuvuuden luomista. Meillä on myös erillisiä ketjuja eri. kaupallisista hankkeista, mutta kokoomaketju yhtyneenä tutkimushankkeen etenemiseen voi olla paikallaan.)

Katsoiko Suomi maailmaa Moskovan silmin vuoden 2022 hyökkäykseen saakka?

Itse olen aina sanonut, että Putin osasi yläportaan vaikuttamisen, ja muutahan ei silloin tarvinnut tehdäkään. Mutta miten se tehtiin? Miten me ryhdyimme Venäjän etujen ajajaksi ja ketkä ryhtyivät?

Miten Tuomioja ja Halonen suhtautuvat tutkimushankkeeseen? Entä kokoomuslaiset konsultit, kuten Anders Blom, jonka konsulttitoimisto on tuonut Venäjä-näkökulmaa jopa ministeriön (lue Paula Lehtomäki) tilaamiin raportteihin? Blomilla on ollut kenkä tiukasti Venäjällä.

Entä Paula Lehtomäki itse...

Harkimot. Kurri.

Mauri Pekkarinen. Jan Vapaavuori. Jopa Stubbin suhtautuminen energiahankkeisiin ja viisumiasiaan. Haavistolla sama juttu.

Onko ketään, joka ei olisi jotenkin ryvettynyt? Rehn ja Halla-aho? Tutkijoista Mika Aaltola ja Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka jne,?

Tehdäänkö tutkimus oikeasti ja kunnolla, vai käykö kuten 1991, että mikään ei muuttunut, pari juorukirjaa tehtiin, ja minkäänlaista syvää reflektointia ei tapahtunut. Samat Väyryset äänestettiin parlamenttiin ja tehtäviin? Pitäisikö syyttää sittenkin oikeastaan kansaa?

JOKO NYT puhdistetaan pesä? Hallituksen työryhmä tutkii 2000-lukua. Itse laitan keskustelun vuoteen 1991, kun Venäjän federaatio syntyy, koska samat Neuvostoliiton kontaktithan pysyivät.

Alustukseksi Ylen tämän päivän juttu:

Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo selvittää tutkimuksella, miten Venäjä on vaikuttanut laaja-alaisesti Suomessa 2000-luvulla.

Tutkijat sanovat Ylelle, että hanke on tarpeellinen ja haasteellinen.

”Keskustelu katkesi siihen” – Venäjä-asiantuntijat paljastavat, kuinka venäläiset yrittivät udella heiltä varuskunnista ja Ukrainasta

Orpon hallitus aikoo teettää tutkimuksen Venäjän vaikuttamisesta Suomessa 2000-luvulla. Tutkijoiden mielestä aihe pitäisi perata nyt pohjiaan myöten.

yle.fi

 

[YliKoo]

En ala spämmäämään, mutta hankkeen alku vaikuttaa perin suomalaiselta.

Jutun julkaisee YLE, jonka kolme asiantuntijaa ovat - tadaa - Aleksanteriteatterista. Johtaja ja kaksi professoria. Pynnöniemi ei mene arviossaan pieleen kuin viisi vuotta. 2007 puhetta ei varmaan vaan haluttu uskoa, mutta kyllä sen jälkikäteen voisi myöntää.

Venäjä on pyrkinyt heikentämään Yhdysvaltojen asemaa Euroopassa, jotta sen sotilaalliset mahdollisuudet paranisivat.

– Vuodesta 2012 Venäjällä on rakennettu viholliskuvia Euroopasta, Pynnöniemi sanoo.

Tai oikeastaan 7 vuotta, varsinkin jälkikäteen tarkasteltuna olisi asiaa tunteva voinut aavistaa Putinin mielenmaiseman jo 2005.

 

[Vonka]

Jutun julkaisee YLE, jonka kolme asiantuntijaa ovat - tadaa - Aleksanteriteatterista. Johtaja ja kaksi professoria.

Eikö siinä ole kaksi Aleksanterista? Ehkä joku noista on aikaisemmin urallaan ollut myös siellä. Ainakin jutussa on Upin, yliopiston ja MPKK:n palkoilla olevia sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja. Luulisin, että Venäjän-tutkimuksen väkeä ei oikein kovin monissa muissa instituutioissa olekaan, joten kai tuo otanta oli aika perusteltua.

Itse pidin jutusta. Kirjoitustekniikan nimi on moniäänisyys, josta usein lukijoina huomaamme juuri sen osan, mikä pistää silmäämme syystä tai toisesta. Se on kyllä ihan neutraali tekniikka. Minäkin silti lukitsin heti silmäni Aleksanteri-instituutin Kangaspuroon ja aloin miettiä, aikovatko nämä vaikutetut itse tutkia itseään vai miten tutkimus tehdään? Tässä jutussa Kangaspuro käyttää tilaisuutta esittääkseen kertomuksen, jonka tarkoitus on varmaan osoittaa, että hän ei ole ainakaan vakooja. En ole epäillytkään.

 

[Vonka]

Aleksanteri-instituutin rooliin palaan varmasti myöhemmin... myös Kangaspuron mutta etenkin sen johtajan Markku Kivisen osalta. Tämä toinen Markku johti instituuttia sen perustamisesta vuonna 1996 aina vuoteen 2018. Kivinen oli myös Johan Bäckmanin vastaväittäjä. Se väitöskirjahan olisi pitänyt hylätä.

Marxilainen Markku Kivinen valittiin ohi tieteellisesti ansioituneemman Timo Vihavaisen. Nyt pelättiin, että instituutista tulisi "käenpoika". Niin siitä tulikin. Venäjä-tutkimuksen rahoitusta ei pian juuri ollut Aleksanteri-instituutin ulkopuolella.

Kivinen johti vuodesta 2012 myös Suomen akatemian Venäjän-tutkimuksen huippuyksikköä "Venäjän modernisaation valinnat". Aika pian tiedemaailma totesi, että Aleksanteri-instituutti hukkaasi voimavaransa keskittymällä Venäjän modernisaatioon, jota ei oikeastaan edes tapahtunut sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen vuoksi laitos ei tuottanut lainkaan olennaista uutta tietoa turvallisuuskysymyksistä, diplomatiasta, Venäjän sisäpolitiikasta eikä vaaleista, ei mistään, mistä olisi ollut jotain hyötyä kenellekään.

Sen laitoksen kohdalla rahat menivät kyllä komeasti hukkaan.

Markku Kangaspuro valittiin johtajaksi ilman julkista hakua. Se yllätti johtokunnankin. Dekaani Hanna Snellman valitsi hänet. Toinen ehdokas, joka oli osannut hakea ilman hakuakin, oli Markku Kivisen vaimo, entinen Pietarin-instituutin johtaja. Häntä ei valittu.

Kivinen väittää halunneensa avointa hakua. Instituutin johtajasta mahdollisesti tehtiin tuolla tempulla dekaanin pikku apulainen


Jos joku on kiinnostunut Aleksanteri-instituutista, voi lukea Suomen Kuvalehden jutun täältä.

Täällä taas on Helsingin Sanomien juttu uuden johtajan valinnasta (maksumuuri).

 

[YliKoo]

Eikö siinä ole kaksi Aleksanterista? Ehkä joku noista on aikaisemmin urallaan ollut myös siellä. Ainakin jutussa on Upin, yliopiston ja MPKK:n palkoilla olevia sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja. Luulisin, että Venäjän-tutkimuksen väkeä ei oikein kovin monissa muissa instituutioissa olekaan, joten kai tuo otanta oli aika perusteltua.

Itse pidin jutusta. Kirjoitustekniikan nimi on moniäänisyys, josta usein lukijoina huomaamme juuri sen osan, mikä pistää silmäämme syystä tai toisesta. Se on kyllä ihan neutraali tekniikka.

Olen vähän yliherkkä sille, kun YLE ottaa tiedotusvastuun omatoimisesti. En usko että se suoraan pääsee vaikuttamaan tutkimukseen, mutta mielikuvan levittämisessä sillä on varsin vahva rooli. Riskinä nimittäin on, että jos tarkkaan tutkitaan, saattaa osua vähän senkin nilkoille. Eli parempi ennakoida ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei natsihallitus pääse ihan vallattomaksi.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi.

Näin sanoo Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan Mannerheim-professuuria hoitava Katri Pynnöniemi. https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/katri-pynnöniemi

– Venäjä vei pelkoa ja me ostimme sitä. Venäjä osti sillä liikkumatilaa, Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen kuvaa. https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/veli-pekka-tynkkynen

Enkä väitä, etteikö Aleksanteri-instituutista voisi tulla asiallistakin tavaraa, muttamutta ...

 

[Vonka]

Enkä väitä, etteikö Aleksanteri-instituutista voisi tulla asiallistakin tavaraa, muttamutta ...

Yle on eduskunnan media. Siksi kai se avaa jutulla, jonka moniäänisyys on perusteltua.

Eikös tämä Pynnöniemi ollut Upissa 15 vuotta ja vuodesta 2019 yliopistossa ja MPKK:ssa? Hän kuului siihen Venäjä-ryhmään, joka oli MPKK:n ja Aleksanterin yhteinen.

Julkaisuluettelossa on enemmän yhteistä tekemistä Petteri Lalun ja James Mashirin kanssa kuin Markkujen.

https://independent.academia.edu/KatriPynnöniemi/CurriculumVitae

 

[Vonka]

Mutta mutta, jos olemme nyt antaneet Aleksanteri-instituutille selkään, voimme varmaan alkaa syvällä rintaäänellä miettiä, miten 30 vuodessa onnistuimme saamaan maan miltei samanlaiseen jamaan Venäjän suhteen kuin se oli ollut Neuvostoliiton suhteen. Muuten tämä ketju jää jo alkuun yskimään paikalleen suomalaisen nettikeskustelun tapaan, ja jokainen mahdollinen täyspäinen lukija / osallistuja häipyy mutisten mennessään, että juuri tällainen tuo keski-ikäisten rasistifasistien foorumi on: ihme, että saivat viisi viestiä aikaiseksi ilman, että keskustelu on maahanmuutossa tai edes Tokion junissa.

Näytetään niille osaamista.

Omasta mielestäni pääseikat olivat

1) Lustraation puute. Peitettiin "se oli sellaista aikaa" -hyminällä tosiseikka, että oikeastaan kaikki kärkipoliitikkomme olivat KGB-kontakteja. Eivätkä poliitikot mihinkään vaihtuneet. Nuorimmat poliitikot (Esko Ahon ja Matti Vanhasen ikäpolvi) olivat kulkeneet nuorisofestivaaleilla ym.
2) Kaupalliset mahdollisuudet, joita luonnonvaroiltaan ja väkimäärältään mittava suuri naapurimaa tarjosi.

Suomettaminen rosvokapitalistisen maan kanssa tapahtuu aina rahalla ja eduilla, ei millään aatteella. Aikaisemminkin Neuvostoliiton kanssa aate oli vain naamio, ja punaiset vuorineuvokset miettivät tilauksia, poliitikot työllisyyttä jne. Ei suomettuminen suomalaiskommunistien käsissä ollut aikaisemminkaan. Sehän oli vain sellaista epäluotettavaa hanttapuliporukkaa, jopa neukkien mielestä.

Näin vuonna 1991 jatkettiin kuin ennenkin. Paanaset olivat olleet vuosikausia Neuvostoliiton-kaupan logistikkoja. Nyt kun ex-KGB ja oligarkit perustivat uutta valtiomallia, he jatkoivat kuin ennenkin. Poliittisen selkänojan antoivat ministeri Paavo Väyrynen ja monet muut.

Tämä juttu kannattaa lukea. Se kertoo 1990-luvusta enemmän kuin arvaattekaan...

 

[YliKoo]

moniäänisyys on perusteltua.

En käy tästä viisastelemaan, mutta YLE, Aleksanteri-instituutti ja moniäänisyys yhdistettynä tarkoittavat minun korvissani sitä vastaavaa, kuin Tuomioja et al ovat pauhanneet, että Venäjän turvallisuushuolia pitää ymmärtää.

Jos Venäjän vaikuttamista meihin pyritään selvittämään, onko ensisijaista ottaa Venäjän näkökulma mukaan, koska moniäänisyys? Eikös se juttu jo tiedetä.

 

[Vonka]

No muokkaan ja yritän nyt vielä, vaikka yritin jo sanoa, että eihän tässä Ylen jutusta ole kyse eikä siihen pidä juuttua. Koko hanke on tarkoitettu kartoittamaan, miten muiden muassa tutkijat on vaikutettu. Minäkin olisin jo toimittajana soittanut Kangaspurolle!

 

[Vonka]

Toinen näkökulma. 2000-luvun sinisilmäisyys ei välttämättä ole sinisilmäisyyttä, vaan suomalaisen yhteiskunnan valinta hyötyä Venäjän rahasta ja resursseista, ja suurvaltahan ei ole missään hyvän hyvyyttään, vaan, jos se jossain on, se on siellä siksi, että se on suurvalta. Osa hyvinvointia ja elinkeinoja rakennettiin itäsuhteen päälle. Jopa kiinteistökaupalle koettiin piristyksenä venäläinen raha. Vrt. Sanni Grahn-Laasosen kirjoitus maakaupoista vuodelta 2014.

Eikö moni ajatellut myös, että Fennovoima olisi todellisuudessa tehnyt meidät riippumattomammaksi Venäjästä? Nimittäin kaasuhana oli kokonaan toisella puolella, mutta onhan meillä Loviisassa nytkin neukkien tekemä mylly koko ajan energiaa tuomassa. Tiedämme nyt, että Rosatom pitää totta kai rakentamiaan ominaan, sen olemme oppineet Ukrainasta. Pitäähän Venäjä lahjoittamiaan (tai Neuvostoliiton lahjoittamia) maa-alueitakin omanaan. Vrt. Krim. Lahjan voi siis aina hakea takaisin, "jos et leiki mun kanssa". Vaikka asein.

Voisiko joku Heinäluoma olla oikeasti niin tyhmä, että ei nähnyt Venäjän oikeaa luonnetta. Ehkä. Entä Pekkarinen? Ei varmasti ollut. Kyse on siitä, että hän ei välittänyt paskaakaan. Oliko Stubb tietoinen Venäjästä? Takuulla. Hänkään ei välittänyt. Se on sama kuin Kiinan kanssa. Business on business, ja Jesus on Jesus.

On siis kaksi faktoria: vanha perinne ja vaikuttaminen mutta sitten myöskin oma halu ja omat intressit.

 

[Vonka]

Toisaalta eräs paljon minua ansioituneempi kaveri kiisti sinisilmäisyyden kauniimmalla tavalla. Tämän herra oli hetken minunkin kouluttajanani ja väitteli vuosia myöhemmin tohtoriksi kyberturvallisuudesta, maisteriksi venäjän kielestä ja oli vielä HuK arabian ja islamin tutkimuksesta. Hän oli suorittanut myös syventävät opinnot kansainvälisestä oikeudesta. Hän puhui sujuvaa venäjää, englantia, ruotsia ja ranskaa, sekä vähän arabiaa ja puolaa.

Hän oli apulaistiedustelupäällikkö ja Viestikoelaitoksen apulaisjohtaja. Hän palveli Puolassa ja Ukrainassa sekä strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalveluiden reformissa kolme vuotta ennen kuolemistaan syöpään.

Ehkä häntä voi uskoa. Ei tämä vaikuttamisen kokoomapaikaksi ajattelemani ketju muutenkaan ala vetää, joten päätän raporttini tähän.

"Ei me varmasti olla oltu sinisilmäisiä, vaan silmät on olleet kiinni." (Martti J. Kari 1960 - 2023).

 

[Fortis]

Toinen näkökulma. 2000-luvun sinisilmäisyys ei välttämättä ole sinisilmäisyyttä, vaan suomalaisen yhteiskunnan valinta hyötyä Venäjän rahasta ja resursseista, ja suurvaltahan ei ole missään hyvän hyvyyttään, vaan, jos se jossain on, se on siellä siksi, että se on suurvalta. Osa hyvinvointia ja elinkeinoja rakennettiin itäsuhteen päälle.

Kyllähän esimerkiksi nämä Fortumin venäjän seikkailut ovat aina herättäneet kysymyksen että mitä helvettiä? Kyseessä on kuitenkin valtio-omisteinen firma jossa poliitikot ovat häärineet taustalla.

 

[KIM]

Eikö siinä ole kaksi Aleksanterista? Ehkä joku noista on aikaisemmin urallaan ollut myös siellä. Ainakin jutussa on Upin, yliopiston ja MPKK:n palkoilla olevia sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja. Luulisin, että Venäjän-tutkimuksen väkeä ei oikein kovin monissa muissa instituutioissa olekaan, joten kai tuo otanta oli aika perusteltua.

Itse pidin jutusta. Kirjoitustekniikan nimi on moniäänisyys, josta usein lukijoina huomaamme juuri sen osan, mikä pistää silmäämme syystä tai toisesta. Se on kyllä ihan neutraali tekniikka. Minäkin silti lukitsin heti silmäni Aleksanteri-instituutin Kangaspuroon ja aloin miettiä, aikovatko nämä vaikutetut itse tutkia itseään vai miten tutkimus tehdään? Tässä jutussa Kangaspuro käyttää tilaisuutta esittääkseen kertomuksen, jonka tarkoitus on varmaan osoittaa, että hän ei ole ainakaan vakooja. En ole epäillytkään.

Tuosta Kusiojasta. En tiedä kumpiko olisi hänelle vähemmän kiusallista. Jos hän ei ole ryssän agentti, niin vaihtoehdoksi jää... suunnallinen typeryys.

 

[KIM]

No muokkaan ja yritän nyt vielä, vaikka yritin jo sanoa, että eihän tässä Ylen jutusta ole kyse eikä siihen pidä juuttua. Koko hanke on tarkoitettu kartoittamaan, miten muiden muassa tutkijat on vaikutettu. Minäkin olisin jo toimittajana soittanut Kangaspurolle!

Joo Kusiojalla on vahva omakohtainen kokemus, mutta ei varmaan koskaan tule tunnistamaan sitä itse. Sikäli minäkin soittaisin hänelle jos juttua tekisin. Tosin otsikoksi haastattelulle "venäjän agentin suusta".

Anteeksi, että en kykene viemään keskustelua eteen päin. Olisihan se hyvä tutkia, että millä erilaisista lähtökohdista vaikuttajiksi nostetut ihmiset saatiin venäjän kelkkaan. Ehkä juuri tuo "herrahissiin" pääsy oli yksi millä houkuteltiin idiootiksi. Eli oletuksia/lupauksia uralla etenemisestä, jos innostuu hymisemään muiden mukana neukkulan ja ryssälän erinomaisuutta ja sulkemaan silmänsä todellisuudelta. Ja toisaalta ikävää painostusta median ja muiden idioottien taholts jos uskaltaa sanoa totuuden. Esimerkkinä Jussi Halla-Aho. Hän on tiennyt mikä on totuus ja on uskaltanut sanoa sen. Ja häntä on sitten idioottien taholta kiusattu ja rankasti.

 

[Maidan]

Esimerkkinä Jussi Halla-Aho. Hän on tiennyt mikä on totuus ja on uskaltanut sanoa sen. Ja häntä on sitten idioottien taholta kiusattu ja rankasti.

Idiootit aina kiusaavat niitä, jotka ovat jalompia ja viisampia. He LOUKKANTUVAT.