Tvälups
Ylipäällikkö
yle Uutiset Venäjän verkossa 5.7.2013 klo 9:11
Venäjän verkossa: Suomi on pahuuden pesä
Tätä ette tienneet: Suomen ja EU:n ajama pohjoisen ulottuvuuden politiikka tähtää Venäjän rajojen merkittävään muuttamiseen, suomalaisten intressien ulottamiseen Karjalaan, Kuolan niemimaalle, Suomenlahden saarille ja Novgorodin alueelle. Ettekä tätä: Bostonissa pommeja paukutelleet Tsarnajevin veljekset saivat ohjeensa suoraan Suomesta.
Olen odotellut sitä pitkin kevättä ja alkukesää kuin kuuta nousevaa – mutta turhaan. Nimittäin ilmoitusta, että ministeri Heidi Hautala jättää paikkansa. Lupasihan Venäjän virallinen lehti Rossijskaja Gazeta ja sen monipuolisesti koulutettu Suomen ekspertti Nadežda Jermolajeva lukijoilleen jo maaliskuussa, että Hautalan on ihan pakko erota hallituksesta vielä ennen kesää.
Luultavasti pettyneitä on Venäjällä paljon enemmän, sillä mikään muu tuskin selittää sitä raivoa, jolla ministerin kimppuun hyökättiin Venäjän mediassa kesäkuun alussa. Hänen taustallaan toimii Suomessa päämajaansa pitävä keskus, jonka tavoitteena on, ei sen enempää eikä vähempää kuin jihadin, siis pyhän sodan levittäminen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
Tämän on paljastanut Kadochnik, joka kirjaa nimeltä mainiten ne poliitikot ja korkeat virkamiehet, joiden suojeluksessa tämä ekstremistiverkosto harjoittaa katalaa toimintaansa. Sen kantaisänä mainitaan Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs René Nyberg, sen riveistä löytyy myös Tarja Kantola, joka on Kalevi Sorsan ajoista lähtien toiminut jokaisen sosialidemokraattisen ulkoministerin erityisavustajana, ja onhan joukossa myös varsinainen kummisetä, presidentti Martti Ahtisaari.
Selkärankaa pehmitettiin
Viimemainitun paljastuksen teki Nikolai Mališevski laajassa artikkelissaan ”Vielä kerran Suomessa sijaitsevasta terrorismin keskuksesta”. Hänen tähtäimessään oli suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, jonka kunnianhimoisena tavoitteena hänen tulkintansa mukaan on yhdistää kaikki Putinia vastustavat voimat Euroopassa ja Venäjällä. Ei siis mikään vähäpätöinen porukka.
Näin Venäjän mediassa pehmiteltiin suomalaisten selkärankaa presidentti Vladimir Putinin Suomen vierailun alla. Pehmityksen tarkoituksena oli muistuttaa, että jos suomalaiset kuvittelevat, edes yleisen säädyllisyyden nimissä, voivansa luennoida Putinille ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä Venäjällä, niin kyllä vastapuoleltakin argumentteja löytyy, etenkin kun faktat eivät niitä rasita.
Itse vierailu sujuikin sitten rattoisissa merkeissä, eikä sen raportoiminen aiheuttanut venäläisessä mediassa minkäänlaista tunnekuohua tai kriittistä arviointia. Normalisointi on tehnyt tehtävänsä ja valtionpäämiesten tapaamisia koskeva journalismi alkaa olla yhtä värikylläistä kuin suureen suosioon uudelleen nousseen Leonid Brežnevin aikoihin.
Pääministerin kömmähdys
Tämä ei tietenkään koske pääministeri Dmitri Medvedeviä, joka osallistui maansa edustajana Norjan Kirkkoniemessä pidettyyn Barentsin alueen huippukokoukseen. Kokouksen antia ja kokouksessa yksimielisesti hyväksyttyä julistusta ruotinut uutistoimisto Regnumin Dmitri Semušin ei nimittäin sanojaan säästellyt.
Koko alueen konsepti on hänen mukaansa keinotekoinen ja luotu vain Norjan etuja silmällä pitäen. Myös Venäjän ja Norjan välillä vuonna 2010 solmittu historiallinen merirajasopimus saa kyytiä: se on vastoin Venäjän kansallisia etuja. Mitään mainittavampaa innovaatiopotentiaalia kirjoittaja ei näe. Ei myöskään julistuksessa mainittua nopeaa talouskasvua – se kun ei Venäjän puolella rajaa pidä lainkaan paikkaansa. Arkangelin alueelle ei viimeisen 20 vuoden aikana ole perustettu yhtään suurta yritystä. Alueen kolmesta sellutehtaasta yksi on tehnyt konkurssin, ja niin edelleen. Kaikki tämä on tietenkin muiden Barentsin alueen maiden syytä.
Samaisessa Kirkkoniemen huippukokouksessa Moskovski komsomoletsin Tatjana Zamahina kirjasi upeasti (5.6.) pääministeri Medvedeville sattuneen kömmähdyksen. Kun tältä lehdistötilaisuudessa kysyttiin kantaa Ruotsin ja Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, hän aloitti toteamalla, että ”sehän on heidän asiansa”, mutta huomasi sitten veisaavansa vanhasta virsikirjasta ja korjasi nopeasti kurssia toteamalla, että ”Kaikki uudet Nato-jäsenet, jotka sijaitsevat valtiomme läheisyydessä, muuttavat loppujen lopuksi voimatasapainoa, ja meidän on pakko reagoida tähän”. Näin Tatjanallekin selvisi, ettei kysymys Naton jäsenyydestä ainakaan Suomelle ole millään tavoin sen ”oma asia”.
Tämä siis toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuudesta, jonka merkitystä Venäjän diplomatian ohjenuorana myös presidentti Putin korosti vieraillessaan Kultarannassa.
Entäs ne lapsikiistat?
Presidenttien tapaamiseen jälkeen suomalainen media kertoi huojentuneena, että suhteita tulehduttaneet lapsikiistat on johtajien mahtikäskyllä saatu lakaistua maton alle. Näin voivat kuitenkin todeta vain ne, joilta Venäjän lehdet ovat jääneet lukematta. Suosittelen hyväuskoisille juttuja, joita Venäjän mediassa julkaistiin kesäkuun 12. päivän ympärillä, jolloin Helsingissä alkoi venäläissyntyisen vantaalaisäidin lasten huostaanottoa koskeva oikeudenkäynti. Siitä raportoivat kaikki valtiollisia tv-kanavia myöden.
RIA Novosti
Golos Rossii
Asiassa käydyssä blogikirjoittelussa siteerattiin suomalaista asiantuntijaa, jonka mukaan Suomessa valtaa käyttävät trotskilaisen lastensuojelun kannattajat, jotka pitävät perhettä rikollisena instituutiona ja pahuuden pesäkkeenä. He käyttävät surmatun pikkutytön tapausta perusteena ennen näkemättömälle perheenvastaiselle agitaatiolle. Samalla vanhemmilta pois otettuja lapsia myydään homopariskunnille. Kyseessä on perheen loppu ja feminismin, homoseksuaalisuuden ja globalismin voitto, dosenttimme jysäytti.
Venäjän verkossa: Suomi on pahuuden pesä
Tätä ette tienneet: Suomen ja EU:n ajama pohjoisen ulottuvuuden politiikka tähtää Venäjän rajojen merkittävään muuttamiseen, suomalaisten intressien ulottamiseen Karjalaan, Kuolan niemimaalle, Suomenlahden saarille ja Novgorodin alueelle. Ettekä tätä: Bostonissa pommeja paukutelleet Tsarnajevin veljekset saivat ohjeensa suoraan Suomesta.
Olen odotellut sitä pitkin kevättä ja alkukesää kuin kuuta nousevaa – mutta turhaan. Nimittäin ilmoitusta, että ministeri Heidi Hautala jättää paikkansa. Lupasihan Venäjän virallinen lehti Rossijskaja Gazeta ja sen monipuolisesti koulutettu Suomen ekspertti Nadežda Jermolajeva lukijoilleen jo maaliskuussa, että Hautalan on ihan pakko erota hallituksesta vielä ennen kesää.
Luultavasti pettyneitä on Venäjällä paljon enemmän, sillä mikään muu tuskin selittää sitä raivoa, jolla ministerin kimppuun hyökättiin Venäjän mediassa kesäkuun alussa. Hänen taustallaan toimii Suomessa päämajaansa pitävä keskus, jonka tavoitteena on, ei sen enempää eikä vähempää kuin jihadin, siis pyhän sodan levittäminen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
Tämän on paljastanut Kadochnik, joka kirjaa nimeltä mainiten ne poliitikot ja korkeat virkamiehet, joiden suojeluksessa tämä ekstremistiverkosto harjoittaa katalaa toimintaansa. Sen kantaisänä mainitaan Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs René Nyberg, sen riveistä löytyy myös Tarja Kantola, joka on Kalevi Sorsan ajoista lähtien toiminut jokaisen sosialidemokraattisen ulkoministerin erityisavustajana, ja onhan joukossa myös varsinainen kummisetä, presidentti Martti Ahtisaari.
Selkärankaa pehmitettiin
Viimemainitun paljastuksen teki Nikolai Mališevski laajassa artikkelissaan ”Vielä kerran Suomessa sijaitsevasta terrorismin keskuksesta”. Hänen tähtäimessään oli suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, jonka kunnianhimoisena tavoitteena hänen tulkintansa mukaan on yhdistää kaikki Putinia vastustavat voimat Euroopassa ja Venäjällä. Ei siis mikään vähäpätöinen porukka.
Näin Venäjän mediassa pehmiteltiin suomalaisten selkärankaa presidentti Vladimir Putinin Suomen vierailun alla. Pehmityksen tarkoituksena oli muistuttaa, että jos suomalaiset kuvittelevat, edes yleisen säädyllisyyden nimissä, voivansa luennoida Putinille ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä Venäjällä, niin kyllä vastapuoleltakin argumentteja löytyy, etenkin kun faktat eivät niitä rasita.
Itse vierailu sujuikin sitten rattoisissa merkeissä, eikä sen raportoiminen aiheuttanut venäläisessä mediassa minkäänlaista tunnekuohua tai kriittistä arviointia. Normalisointi on tehnyt tehtävänsä ja valtionpäämiesten tapaamisia koskeva journalismi alkaa olla yhtä värikylläistä kuin suureen suosioon uudelleen nousseen Leonid Brežnevin aikoihin.
Pääministerin kömmähdys
Tämä ei tietenkään koske pääministeri Dmitri Medvedeviä, joka osallistui maansa edustajana Norjan Kirkkoniemessä pidettyyn Barentsin alueen huippukokoukseen. Kokouksen antia ja kokouksessa yksimielisesti hyväksyttyä julistusta ruotinut uutistoimisto Regnumin Dmitri Semušin ei nimittäin sanojaan säästellyt.
Koko alueen konsepti on hänen mukaansa keinotekoinen ja luotu vain Norjan etuja silmällä pitäen. Myös Venäjän ja Norjan välillä vuonna 2010 solmittu historiallinen merirajasopimus saa kyytiä: se on vastoin Venäjän kansallisia etuja. Mitään mainittavampaa innovaatiopotentiaalia kirjoittaja ei näe. Ei myöskään julistuksessa mainittua nopeaa talouskasvua – se kun ei Venäjän puolella rajaa pidä lainkaan paikkaansa. Arkangelin alueelle ei viimeisen 20 vuoden aikana ole perustettu yhtään suurta yritystä. Alueen kolmesta sellutehtaasta yksi on tehnyt konkurssin, ja niin edelleen. Kaikki tämä on tietenkin muiden Barentsin alueen maiden syytä.
Samaisessa Kirkkoniemen huippukokouksessa Moskovski komsomoletsin Tatjana Zamahina kirjasi upeasti (5.6.) pääministeri Medvedeville sattuneen kömmähdyksen. Kun tältä lehdistötilaisuudessa kysyttiin kantaa Ruotsin ja Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, hän aloitti toteamalla, että ”sehän on heidän asiansa”, mutta huomasi sitten veisaavansa vanhasta virsikirjasta ja korjasi nopeasti kurssia toteamalla, että ”Kaikki uudet Nato-jäsenet, jotka sijaitsevat valtiomme läheisyydessä, muuttavat loppujen lopuksi voimatasapainoa, ja meidän on pakko reagoida tähän”. Näin Tatjanallekin selvisi, ettei kysymys Naton jäsenyydestä ainakaan Suomelle ole millään tavoin sen ”oma asia”.
Tämä siis toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuudesta, jonka merkitystä Venäjän diplomatian ohjenuorana myös presidentti Putin korosti vieraillessaan Kultarannassa.
Entäs ne lapsikiistat?
Presidenttien tapaamiseen jälkeen suomalainen media kertoi huojentuneena, että suhteita tulehduttaneet lapsikiistat on johtajien mahtikäskyllä saatu lakaistua maton alle. Näin voivat kuitenkin todeta vain ne, joilta Venäjän lehdet ovat jääneet lukematta. Suosittelen hyväuskoisille juttuja, joita Venäjän mediassa julkaistiin kesäkuun 12. päivän ympärillä, jolloin Helsingissä alkoi venäläissyntyisen vantaalaisäidin lasten huostaanottoa koskeva oikeudenkäynti. Siitä raportoivat kaikki valtiollisia tv-kanavia myöden.
RIA Novosti
Golos Rossii
Asiassa käydyssä blogikirjoittelussa siteerattiin suomalaista asiantuntijaa, jonka mukaan Suomessa valtaa käyttävät trotskilaisen lastensuojelun kannattajat, jotka pitävät perhettä rikollisena instituutiona ja pahuuden pesäkkeenä. He käyttävät surmatun pikkutytön tapausta perusteena ennen näkemättömälle perheenvastaiselle agitaatiolle. Samalla vanhemmilta pois otettuja lapsia myydään homopariskunnille. Kyseessä on perheen loppu ja feminismin, homoseksuaalisuuden ja globalismin voitto, dosenttimme jysäytti.
