Tämä toimittaja tekee hyvää työtä. Vielä kun julkaisisi tarkemmin sijainnit.
Piirtyy kyllä todella huolestuttava kuva, ja samalla oikein päättäjiemme tyhmyyden ylitys
Kuten jutussa todetaan, maanhankintaa on tehty järjestelmällisesti ja strategisten kohteiden lähistöötä. Itselleni oli uusi asia tuo Oligarkkirannikko, Naantalista itään oleva systemaattisen nauhamainen venäläisomistus.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110222557192_uu.shtml
Näiltä alueilta Venäjä on hankkinut maita järjestelmällisesti
Keskiviikko 2.11.2016 klo 20.52
Oudolta tuntuvia hankintoja on tehty monien strategisten kohteiden läheisyydestä.
Moskovalainen liikemies hankki maa-alueen Keski-Suomesta sotilasalueeksi luokitellun tietoliikennemaston läheisyydestä. Alueelle rakennettiin jo lähes viisi vuotta sitten halli, jossa ei ole missään vaiheessa harjoitettu minkäänlaista liiketoimintaa.
Hallin vieressä oleva masto välittää Suomen puolustuksen kannalta keskeistä tietoliikennettä.
- Venäläiset ovat toteuttaneet strategista maanhankintaa Suomessa koko 2000-luvun ajan.
- Kaupankäynti alkoi sen jälkeen, kun Suomi poisti lainsäädännölliset rajoitteet kauppojen tieltä.
EU:n liittymisasiakirjan siirtymämääräys velvoitti Suomea poistamaan kiinteistöjen hankkimista koskevat rajoitukset vain unionin jäsenvaltioiden osalta.
Suomi oli kuitenkin hövelimpi. Avoimet kiinteistömarkkinat tarjottiin myös ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisille, käytännössä venäläisille.
Suomi purki ulkomaalaiskauppojen luvanvaraisuuden kahden portaan kautta 90-luvulla. Ensimmäinen etappi oli vuonna 1993, toinen kuusi vuotta myöhemmin. Vuosituhannen vaihteessa kaikki kaupankäynnin esteet oli purettu.
Ympäristöministerinä tuohon aikaan toimineen
Satu Hassin (vihr) mukaan laki oli aikoinaan läpihuutoasia eduskunnassa. Luvanvaraisuuden poistamisella ei ollut vastustajia. Ainuttakaan kriittistä puheenvuoroa ei Hassin mukaan pidetty.
Kulissien varjossa
Kaupankäynti lähti liikkeelle varovaisesti. Pitkään puhuttiin yksinomaan venäläisen keskiluokan kesämökkikaupoista Itä-Suomessa.
Vähitellen kuvaan tulivat mukaan liikemiehet ja kiinteistösijoittajat. Uutisiin ilmaantui juttuja venäläiskaupoista Suomen sisäosissa. Keski-Suomessa ja Turun saaristossa oli tehty mittavia hankintoja.
Vuonna 2010 esiin alkoi piirtyä kuvaa järjestelmällisestä maanhankinnasta. Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisten kohteiden lähialueilta oli hankittu suuria kiinteistöjä sekä maa-alueita.
Tällä hetkellä tiedetään, että maa- ja kiinteistökauppoja Suomessa 2000-luvulla tehneet venäläiset ovat hankkineet haltuunsa omistuksia useista Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisistä strategisista kohteista.
Venäläiset ovat ostaneet maa-alueita ja kiinteistöjä maa-, ilma- ja merivoimien tukikohtien läheisyydestä eri puolilla Suomea. Kauppoja on tehty ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja salaisen ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. Venäläisomisteisia kiinteistöjä löytyy kaikkien sotilaslentokenttien kyljestä.
Maata ja kiinteistöjä on hankittu myös huoltovarmuuden kannalta merkittävien tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueilta sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdista. Kiinteistökauppoja on tehty myös keskeisillä satama-alueilla ja merenkulun pääväylällä Turun saaristossa.
Saaristomerellä, Turun ja Naantalin edustalla venäläistaustainen yhtiö on napsinut järjestelmällisesti saaria kaikkien mantereelta avomerelle johtavien syvävesiväylien varrelta.
Kauppoja on tehty myös Rajavartiolaitoksen itärajalle hylkäämistä rajavartioasemista sekä hotelleista, huoltoasemista, kouluista ja leirikeskuksista eri puolilla Suomea.
Loviisasta Kajaaniin liikennöivän valtatie kuuden varrelta löytyy kolmisenkymmentä uinuvaa venäläistaustaista matkailu- ja majoitushanketta. Pääosa kiinteistöistä on vajaakäytöllä tai kokonaan käyttöä vailla. Liiketoiminta on vaatimatonta tai sitä ei ole lainkaan.
Toiminta kiinteistöissä on jämähtänyt vähin äänin kauppojen jälkeen. Luvattuja investointeja ei ole toteutettu eikä liiketoimintaa kehitetty. Osa kohteista on ollut suljettuna omistajanvaihdoksesta saakka.
Matkailuyritysten lisäksi venäläiset ovat hankkineet kuutostieltä hallintaansa huoltoasemia.
Kylpylät ja lomakylät
Kaupoille on päästy monin eri verukkein kohteesta riippuen. Jonnekin on hahmoteltu luksuslomakylää tai kylpylää. Toisaalla on ostettu autiotiloja, vanhoja leirikeskuksia ja koulurakennuksia suvun lomakohteeksi.
On myös hankittu metsäpalstoja ja tontteja tulevaa liiketoimintaa silmälläpitäen. On luvattu talouden piristysruisketta: tuotantotiloja, logistiikkakeskuksia ja varastohalleja.
Yhteistä hankkeille on suunnitelmien kuivahtaminen ja hankkeiden kariutuminen. Lainhuuto on haettu, mutta kaupantekohetkellä luvattu liiketoiminta: tuotantotilat, kylpylät ja lomakylät, ovat jääneet säännönmukaisesti toteutumatta.
Yksityiskäyttöön hankituilla maatiloilla ja muilla kiinteistöillä käväistään harvakseltaan. Kiinteistöverot, yksityistiemaksut ja muut velvoitteet jäävät hoitamatta, eikä omistajia tavoiteta.
Hankinta aktiivista
Aluehankinta on ollut aktiivista. Lehdissä olleiden ostoilmoitusten lisäksi venäläisostajien edustajat ovat käyneet kolkuttelemassa isäntien ja yrittäjien ovia valmiiksi katsottujen maa-alueiden ja kiinteistöjen toivossa.
Monin paikoin löytyy näyttöä siitä, että maanhankintaa on valmisteltu verkostojen avulla jo pitkään ennen varsinaista kaupantekoa. Kauppojen edistäjiksi on houkuteltu aluehallintoväkeä, maakuntaliittojen ja seutukunnallisten kehitysyhtiöiden henkilökuntaa. Kiinteistöhankintojen puolestapuhujiksi on sitoutettu erilaisin täsmätoimin kohdekuntien virkamiesjohtoa sekä poliitikkoja.
Osa kunnista on tukenut hankkeita myös taloudellisesti muun muassa tiestöä ja kunnallistekniikkaa rakentamalla.
Venäläisten toteuttamien maa- ja kiinteistökauppojen täsmällistä kokonaismäärää ei tiedetä edelleenkään. Todellisten omistajien tavoittaminen on työlästä, koska hankinnoissa on usein hyödynnetty yrityksiä sekä suomalaisia bulvaaneja.
------
Nämä kaupat ovat herättäneet kummastusta
Skinnarvik
Metsähallitus myi ukrainalaisen liikemiehen omistamalle yritykselle kaksi rantatonttia Kemiönsaarella sijaitsevan Merivoimien Skinnarvikin varikkoalueen sisäpuolelta vuonna 2009. Alueella sijaitsee merivoimien materiaalilaitoksen varastoja, muun muassa ammus- ja räjähdeainevarasto. Varikon suoja-aluetta sisennettiin ja raja-aitoja siirrettiin, jotta ukrainalaistontit saatiin sijoitettua liikkumiskiellolla varmistetun sotilasalueen ulkopuolelle.
Tontit ovat yhä rakentamattomia. Kaupat tehnyt ukrainalainen liikemies asuu Vantaan kaupungin vuokra-asunnossa. Hän ei tiedä, kuka tontit omistaa tällä hetkellä. Venäjää puhuva liikemies kertoo myyneensä yhtiön osakkeet eteenpäin jo joitakin vuosia sitten Virossa. Samassa paketissa menivät myös Skinnarvikin maa-alueet.
Uurainen
Jyväskylän Kangaslammella kaupungin vuokrahuoneistossa asuva venäläispariskunta hankki autiotilan Uuraisilta 2008. Työtön lapsiperhe kertoo ostaneensa maatilan perheen loma-asunnoksi ja virkistyspaikaksi.
Tila sijaitsee Ilmavoimien harjoitusalueen alapuolella. Alueella toteutetaan taisteluharjoituksia, jotka pitää suojaussyistä suorittaa riittävän kaukana raja-alueelta.
Venäläinen löysi hylätyn maalaistalon itselleen ilmavoimien salaisen harjoitusalueen alapuolelta.
Turun saaristo
Venäläistaustainen, Suomeen rekisteröity yhtiö on napsinut saaren toisensa perään Turun saaristosta. Hankintoja on tehty säännönmukaisesti kaikkien saaristosta avomerelle johtavien syväväylien varrelta.
Kymmenen vuoden aikana toteutettujen hankintojen seurauksena Airiston Helmi kykenee tarkkailemaan ja tarvittaessa estämään kaiken meriliikenteen Naantalin ja Turun satamiin.
Yksi Airiston Helmen saarista sijaitsee Merivoimien suoja- alueen sisäpuolella. Saarelta avautuu näköyhteys kaikkiin ilmansuuntiin. Venäläisomisteisen Lilla Segellotin lähin naapurisaari on Merivoimien aktiivikäytössä oleva Högön saaritukikohta.
Yhtiö on hankkinut käyttöönsä myös Merivoimien aluskalustoa. Merivoimien materiaalilaitos on velvoittanut yhtiötä muuttamaan Puolustusvoimilta ostettujen alusten värin ja nimen sekaantumisvaaran välttämiseksi. Toimenpiteet ovat jääneet tekemättä ja venäläisomisteiset alukset liikennöivät edelleen Suomen puolustusvoimien tunnusten alla.
Kuopio, Pirkkala, Kauhava, Kuorevesi, Rovaniemi
Venäläiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat ostaneet kiinteistöjä virkistyskäyttöön sotilaslentokenttien naapurustosta lentomelualueelta ja sotilaskäytössä olevan kiitoradan kynnykseltä. Hornet-hävittäjien tukikohdassa Kuopion lentokentällä Rissalassa venäläisen naisen omistaman heikkokuntoisen talon pihamaalta on suora näköyhteys tutkaan ja tukikohtaan. Kiinteistö vaikuttaa autiolta. Omistajan osoitetiedot ovat virheelliset ja puhelinliittymä suljettu.
Saarijärvi
Venäjän parlamentin alahuoneessa, duumassa edustajan avustajana työskentelevä liikemies on haalinut omistukseensa useita alueita Keski-Suomesta Saarijärveltä.
Erikoisin moskovalaisen poliitikon omistuksista sijaitsee keskellä metsää Kolkanlahdessa. Tontti hankittiin Saarijärven kaupungilta raskaan metalliteollisuuden tarpeisiin vuonna 2008.
Omistaja rakensi hallin ja kuljetti sinne lastin teräsmetallirullia Magnitogorskista Uralilta. Rullalähetyksen jälkeen hallissa ei ole harjoitettu minkäänlaista liiketoimintaa. Piikkilangoin, sähköportein ja lukuisin kameroin valvotussa teollisuushallissa on ollut hiirenhiljaista jo viiden vuoden ajan.
Logistisesti hanke on outo. Halli sijaitsee heikkojen tieyhteyksien päässä, kaukana kuljetusten kannalta välttämättömistä rauta- ja valtateistä. Vieressä on kuitenkin yksi Suomen tärkeimmistä tietoliikennemastoista. Puolustusvoimien hallinnoimalla alueella sijaitseva masto välittää Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä viestiliikennettä.
Saarijärvellä on operoinut maanhankinnassa myös toinen venäläinen liikemies.
Pietarilainen Dennis Fokin etsiytyi edustajiensa välityksellä kaupungin virkamiesjohdon lähipiiriin vuonna 2008. Fokinilla on yhteys Venäjän entiseen viestintä- ja informaatioteknologiaministeriin ja presidentin neuvonantajaan Leonid Reimaniin.
Fokin tavoitteli moniportaisessa maanhankintasuunnitelmassaan kaikkiaan yli 200 hehtaarin suuruista maa-aluetta. Liikemies lupasi tuoda talousvaikeuksien kanssa kituvaan maaseutukaupunkiin työpaikkoja ja verotuloja kylpylän ja lomakylän keinoin. Ensin oli määrä saneerata kylmenevä korpimotelli luksusluokan terveyskylpyläksi, sitten rakentaa lähes 20 000 kerrosneliön verran huviloita. Hankekokonaisuus kariutui ja hotellista ryhdyttiin puuhaamaan kyberkeskusta.
Fokin on liikekumppaneineen hankkinut maata myös Pirkanmaalta Sastamalan Ellivuoresta tietoliikennemaston juurelta. Hän omistaa yhtiöidensä kautta maa-alueen myös Helsingistä, Vuosaaren satamasta.
Fokin vaikutti matkapuhelinliittymiä välittäneessä venäläistaustaisessa Cubiossa. Operaattoritoiminta sulkeutui yllättäen viime huhtikuussa. Cubio Communications rantautui Suomeen 90-luvun lopussa. Yhtiö harjoitti operaattoritoimintaa Elisan matkapuhelinverkossa.
Rajavartioasemat
Valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on myynyt vuoden 2006 jälkeen pois kaikkiaan 33 raja- ja merivartioasemaa.
Neljä Senaatin myymistä rajavartioasemista on päätynyt jatkokauppojen seurauksena helposti jäljitettävään venäläisomistukseen. Venäläisten suoraan omistamat asemat sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla, Parikkalassa ja Kiteellä.
Omistuksia voi olla enemmänkin, mikäli kaupoissa on käytetty suomalaisia välikäsiä.
Kuutostie
Loviisasta Kajaanin liikennöivä valtatie kuusi on ollut venäläisten sijoittajien suosiossa. Valtatien varrelta löytyy kolmisenkymmentä uinuvaa venäläistaustaista matkailu- ja majoitushanketta.
Kiinteistöt ovat hiljenneet kauppojen ja lainhuudatusten jälkeen. Luvattuja investointeja ei ole toteutettu eikä liiketoimintaa kehitetty. Osa kohteista on ollut suljettuna omistajavaihdoksesta saakka.
Matkailuyritysten lisäksi kauppoja on tehty huoltoasemista.
Oligarkkirannikko
Suomen rannikolta Naantalista itäiselle Suomenlahdelle piirtyy nauhamainen venäläisomistus. Merirajasta on siirtynyt venäläisomistukseen systemaattisen maanhankinnan seurauksena suuria rantakiinteistöjä ja laajoja vesialueita.
Rantatiloista muodostuu Suomen rannikolle Itämeren rantaviivaa mukaileva muuri. Merkittäviä kiinteistökauppoja on tehty myös kauempana rantaviivasta.
Ostajina on ollut Venäjän valtiojohdon lähipiiriin kuuluvia liikemiehiä sekä heidän edustajiaan. Huomattavalla osalla kauppoja tehneistä liikemiehistä on joko suoria tai epäsuoria yhteyksiä Kremliin, presidentti Vladimir Putinin hallintoon. Joukossa on presidentin virkakuntaa ja muuta lähipiiriä muun muassa neuvostoaikaisen turvallisuuspalvelun, KGB:n entistä henkilökuntaa.
Ruotsinpyhtää
Pietarilainen liikemies hankki Ruotsinpyhtäältä yrityksensä lukuun 10 hehtaarin suuruisen maa-alueen kylpylää, tuulitunnelia ja surffausallasta varten. Maa-alue sijaitsee Suomen puolustuksen kannalta tärkeän, puolustusvoimien omistaman Haukkavuoren suurtehotutka-asema välittömässä läheisyydessä. Asemaan liittyvä tietoliikennemasto jää pietarilaisen omistaman maa-alueen sisäpuolelle.
Kylpylähotelli ja aerodynaaminen tuulitunneli valmistuivat vuosi sitten. Liiketoiminta on ollut kituvaa ja raskaasti tappiollista alusta lähtien.
TEKSTI JA KUVAT TUULA MALIN