Kiinteistöjuridiikan parissa ammatikseni työskentelevänä olen jo pitkään ihmetellyt useita asioita näissä venäläisten kiinteistökaupoissa.
Olen ammattini kautta tullut myös tietoiseksi Maanmittauslaitoksen ja kuntien kiinteistö- ja tonttirekisterijärjestelmissä olevista heikkouksista. Miten? Elävässä elämässä ilmenneiden kirjausvirheiden ja väärinkäytösten yms. kautta. Suomessa siis aika ajoin päätyy kiinteistöjä myös väärien omistajien haltuun. Luonnollisesti koska kyseessä on kiinteä omaisuus, niin tilanne saadaan 99,99% tapauksista korjattua ennen kuin mitään vahinkoa on ehtinyt tapahtua.
En näitä järjestelmällisiä porsaanreikiä lähde tämän tarkemmin julkisesti avaamaan, koska tämä voi ehkä olla jo sen tason erikoisalan tietoa, mitä joku voisi oikeasti käyttää meitä vastaan.
1. Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen hankintatapa.
Venäläisperäisen sukunimen omaava ulkomaan kansalainen ostaa kiinteistön Suomesta. Erittäin helppo järjestelmällisesti luoda näistä erilliset listat ja laittaa tieto jakoon sisäministeriön alaisille viranomaisille.
Logiikka: Onko tämä vain jäävuoren huippu? Onko tarkoitus tahallaan kiinnittää viranomaisten huomio vääriin kohteisiin? Oikea toiminta tapahtuisi muutaman kilometrin päässä toisessa paikassa?
2. Venäläisten ostamien kiinteistöjen sijainnit
Mitä lähempää sotilaallista kohdetta ostetaan, sitä tarkempaan syyniin ostos päätyy. Ilma- tai merivoimien tukikohtien naapurissa syynätään kaikessa hiljaisuudessa todennäköisesti (salaa ja ilman lupaa) jo kantasuomalaistenkin taustoja. Jos jotain epäilyttävää ilmenee niin kunnan rakennustarkastaja, kompostitarkastaja, geodeetti tai palotarkastaja voi olla tontilla jo rauhan aikanakin tuttu vieras.
Logiikka: En tiedä. Onko ryssillä sellainen?
3. Kiinteistöjen omistussuhteet
Moni kiinteistö on lehtitietojen perusteella yksityisomistuksessa. Taustalla on melkein aina bulvaani. Henkilön varallisuus, ammatillinen tausta tai sukulaissuhteet ei viittaa luonnolliseen yhteyteen Suomeen.
Logiikka: putkimies voi venäläisillä palkkatuloillaan viettää miljonäärin vapaa-aikaa Suomessa.
Johtopätökset: Kremlistä annetaan mahtikäsky hankkia tietyntyyppisiä kiinteistöjä Suomesta. Oikeastaan tuntematta suomalaista viranomaisrekisteröintijärjestelmää, ja sen kattavuutta, kiinteistöjä hankitaan. Tehtävä suoritettu. Vova on tyytyväinen ja käsky on toteutettu.
Ei ehkä kannata turhaan kieltää näitä kiinteistöjen myyntejä venäläisille. Nykysysteemi nimittäin helpottaa valvontaa. Jos ja kun näitä myyntejä kielletään niin kohta ostajina on suomalaiset bulvaanit, jotka sulautuvat massaan paremmin. Ryssä kiertää pakotteitakin, joten ei kannata olettaa etteikö se pystyisi näitäkin kiertämään.