Venäläisten sotaretki ei mennyt putkeen

Umkhonto

Ylipäällikkö
Venäläisten sotaretki ei mennyt putkeen – Kalastuslaivaston ampumisesta seurasi täydellinen merikaaos
495cd537737b4576bcbba35cad2b9005.jpg

Doggermatalikon tapauksesta tehty piirros. (KUVA: Universal History Archive / Universal Images Group/REX)
Julkaistu: 4.2. 12:20

B8673061.121858936;dc_trk_aid=295058668;dc_trk_cid=64978809;ord=[timestamp]
B8514561.115150652;dc_trk_aid=288146107;dc_trk_cid=61348753;ord=[timestamp]
adfserve

Tsaarin Itämeren laivaston sotaretki Pohjanmereltä Japaninmerelle oli uskomaton surkeiden sattumusten sarja.
Vaikka Venäjän laivaston lippulaivan, lentotukialus Admiral Kuznetsovin savuntäyteisestä ja jopa surkuhupaisasta merimatkailusta saa lukea uutisista tuon tuosta, on Venäjällä takanaan huonomminkin menneitä meriseikkailuja.

Pohjanmerellä, noin sata kilometriä Britannian rannikosta sijaitsevalla Doggermatalikolla tapahtui vähintäänkin erikoinen kansainvälinen selkkaus. Elettiin Venäjän–Japanin-sodan melskeitä, vuotta 1904.

Lokakuun lopulla matalikolle purjehti Keisarillisen Venäjän Itämeren-laivaston yhdentoista aluksen osasto. Amiraali Zinovi Rozhestvenskin johtaman joukon tehtävänä oli kyntää merta Kaukoitään, vapauttaa japanilaisten valtaama Port Arthur ja murskata näiden laivasto lopullisesti.

d234526bf2d941bdbf53d4efecd492c5.jpg

Amiraali Zinovi Rozhestvenski piti johtamaansa sotaretkeä alusta asti huonona ideana. Kuinka ollakaan, amiraali oli oikeassa.

Merimiehet nousivat laivoihin pelokkaissa tunnelmissa. Laivueen miehistö oli lähes paranoian kourissa, sillä merisodankäynnin uusimmalla aseella torpedoveneellä oli jo onnistuttu upottamaan huomattavan suuria sotalaivoja.

Liikkui laajalti huhuja, että japanilaisten torpedoveneiden laivasto piilotteli Tanskan rannikolla ja näiden puhuttiin jopa miinoittaneen Pohjanmerta. Kukaan ei kuitenkaan kyseenalaistanut, kuinka pienet ja toimintasäteeltään rajoittuneet torpedoveneet olisivat voineet seilata lähes 20 000 merimailia pohjolan vesille.

Ruotsin ja Tanskan kapeilla aluevesillä miehistön epäluulo purkautui ensimmäistä kertaa. Sen saivat tuntea venäläisiä konsulikuljetuksia laivoille tuomaan tulleet tanskalaiset kalastajat, kun tervetulotoivotuksen sijasta miehistö avasi tykkiensä tulen. Samalla korjauslaiva Kamtšatka viestitti, että torpedoveneet hyökkäävät sen kimppuun. ”Ainakin kahdeksan joka suunnasta”, kapteeni hälytti. Tällä kertaa vahingoilta vältyttiin puolin ja toisin.

a1e0515acfb44d1da40b40e2324f16c1.jpg

Doggermatalikon tapauksesta tehty piirros. (KUVA: Universal History Archive/REX)

Aivan täysiksi tunareiksi venäläisiä on turha syyttää, sillä he eivät olleet ensimmäisiä, joille vastaava vahinko sattui. Yhdysvaltalaislaivaston tiedetään torpedoveneiden pelossa avanneen tulen kohti mantereella liikkuneita junia ja jopa rannikon kiviä kuusi vuotta aiemmin käydyssä Espanjan–Yhdysvaltain-sodassa.

Hieman myöhemmin, 21. päivän iltana, laivasto-osasto teki ratkaisevan möhläyksen. Nykyaikana sanottaisiin, että laivueen tilannekuva petti pahan kerran siitä huolimatta, että Venäjä oli silloinen elektronisen sodankäynnin suurvalta. Olihan radiotekniikan edelläkävijä, fyysikko Aleksandr Popov tehnyt yhteistyötä laivaston kanssa jo monet vuodet.

Pimeällä merellä brittiläisen kalastuslaivaston valot kajastivat venäläisten kiikareihin. ”Nyt niitä japanilaisia tulee”, totesivat venäläiset ja avasivat tulen.

Ensimmäisenä upposi troolari Crane. Neljä muuta troolaria vaurioitui tykkitulessa.

Seurasi täydellinen merikaaos: sumun ja melskeen keskellä venäläiset ampuivat kaikkea – jopa toisiaan. Risteilijät Aurora ja Dmitrii Donskoi joutuivat seitsemän muodostelmassa ajaneen taistelulaivan maalitauluiksi. Muutama merimies pääsi hengestään.

f794a7860908494e8686f24dcd577575.jpg

Risteilijä Aurora joutui omien tulen kohteeksi Doggermatalikon kaaoksen keskellä.

Jotkin aluksista viestittivät torpedojen osuneen niihin, mutta pisimmälle hysteriassa meni taistelulaiva Borodinon miehistö. Heidän keskuuteensa syntyi käsitys, että japanilaiset nousivat laivaan, joten osa miehistöstä kiskoi ylleen pelastusliivit ja veti sapelinsa esiin.

Pahemmalta tuholta säästyttiin ainoastaan venäläisten tykistöllisen epäpätevyyden ansiosta: esimerkiksi taistelulaiva Orel ampui yli 500 laukausta, mutta ei osunut mihinkään lokkia suurempaan. Osan osumatarkkuudesta voi laittaa kokemattoman ja paniikissa toimineen miehistön syyksi.

Britit olivat tapauksesta niin raivoissaan, että sodan syttyminen oli lähellä. Kuninkaallisen laivaston 28 taistelualusta valmistautuivat upottamaan tulen avanneet laivat ja seurasi niitä yli tuhat merimailia Portugalin rannikolle asti. Samalla brittilehdistö haukkui venäläisiä avoimesti merirosvoiksi.

”On lähes käsittämätöntä, että itseään merimiehiksi kutsuvat miehet, olivat kuinka peloissaan tahansa, voivat käyttää kaksikymmentä minuuttia kalastajalaivueen pommittamiseen tajuamatta kohteensa luonnetta”, sanomalehti The Times ruoti tapahtunutta.

6149f33a79004cb1bbdc8342e163fa56.jpg

Venäläisten merimatkan reitistä voi päätellä, ettei homma mennyt ihan putkeen.


Vaikka Venäjän ja Britannian hallitukset sopivat pikaisesti tapauksen tutkimisesta perin juurin, oli suurvaltasuhteisiin syntynyt jo taistelulaivan kokoinen lommo. Britit eivät päästäneet venäläisiä jatkamaan matkaansa Suezin kanavan läpi.

Laivasto-osaston ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kiertää koko Afrikan manner. Matka Japaninmerelle piteni silmänräpäyksessä yli 20 000 merimaililla ja kahdeksalla kuukaudella.

Vastoinkäymiset eivät loppuneet siihenkään. Perille päästyään koko laivasto kärsi nöyryyttävän tappion Tsushiman taistelussa, joka myös ratkaisi sodan Japanin voitoksi. Tämä yllätti aikalaiset, sillä Japania oli alusta alkaen pidetty altavastaajana.

Venäjän yli 15 000-henkinen laivasto menetti taistelussa 4 380 sotilasta ja lisäksi 5 917 haavoittui. Kaikki taistelulaivat ja suuri osa risteilijöistä upposi. Japanilaiset menettivät vain kolme torpedovenettä, 117 kaatunutta ja 583 haavoittunutta.

c93de682d2d947b6acd08345d8b258b4.jpg

Tsushiman taistelua kuvaava postikortti. (KUVA: The Art Archive/REX)

Sotaoikeudessa amiraali Rozhestvenski otti tappiosta täyden vastuun, vaikka oli todistettavasti ollut tajuttomana suurimman osan taistelusta kranaatinsirpaleen osuttua häntä päähän. Oikeus langetti vastuullisille upseereille kuolemantuomion, mutta tsaari Nikolai II armahti miehensä. Rozhestvenskin maine oli kuitenkin mennyttä.

e8f43ab2577c47ac8daee824d5cd8051.jpg

Tsushiman taistelua kuvaava postikortti. (KUVA: The Art Archive/REX)

Laivueen täydellisellä tuholla oli lopulta vaikutuksia myös Suomeen. Venäjän silloinen pääkaupunki Pietari jäi ilman meripuolustusta, joten tsaari päätti linnoittaa Porkkalan järeillä rannikkotykeillä. Suomen itsenäistyttyä nämä tykit jäivät suomalaisten käsiin, ja niillä oli merkittävä rooli talvisodan meripuolustuksessa.

3119b872b0aa4a8f83f9aff8395692ee.jpg

Taidemaalari Tōjō Shōtarō(1865-1929) ikuisti venäläisten päävastustajan, Japanin laivaston amiraali Tōgō Heihachirō lippulaivansa Mikasan kannella hetken ennen ratkaisee Tsushiman taistelua. Amiraalista tuli Japanissa niin arvostettu, että valtionusko shintolaisuus kohotti hänet kuolemansa jälkeen kamin, eräänlaisen pyhimyksen, asemaan.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005069824.html
 
Tuolla fiaskolla oli paljon jälkiseurauksia. Tsaari joutui myöntymään Duuman ja Eduskunnan perustamiseen. Porkkalaa vastapäätä Aegnaan tuli myös tykit ja Konstantin Pätsin ideoimalla salaisella sopimuksella niille tehtiin yhteiset tulenjohdot molemmille rannoille ja näin suljettiin Itämeri Venäjältä. Ja tulipa tuosta voitosta se sana Victor japanilaisen JVC:n nimeenkin.
 
Kerran satuin kuulemaan radiosta, kun joskus 1950- tai -60-luvulla haastateltiin suomalaista merimiestä, jonka purkki upotettiin Tsushiman meritaistelussa. Yritin löytää Arkistosta, mutta en valitettavasti onnistunut.
 
Ketä kiinnostaa, tässä on erinomainen yhteenveto taistelusta vuodelta 2010. Venäläisestä näkökulmasta pääosin, mutta hyvin valittu, koska taisteluunhan osallistui todella moni suomalainenkin. Noilta ajoilta on muutama hyvä muistelmateos, joita tämä kirja käyttää lähteinään.
Luonnollisesti omistan tämän :).

1179_fage_20153712416.jpg
 
Japsit ovat muuten tehneet aiheesta ainakin pari aika päräyttävää sotaelokuvaa. Tämä on 60-70 -luvulta (näytteessä typerästi italiaksi dubattuna) ja ilmeisesti myös tällä vuosituhannella on tehty elokuva. Olen nähnyt siitä Youtubessa joitain pätkiä.

 
Muistelen lukeneeni, että osa venäläisten aluksista oli niin vanhanaikaisia, ettei niillä mustaruutikanuunoineen ollut mitään mahdollisuuksia koko taistelussa. Tuo lukemani kirja taisi olla sekin jokin vanha ja antikvaarinen harvinaisuus, nimeä en muista.
 
Tämä on hieno dokumentti, näyttää niin Auroran kuin Mikasankin, Togon lippulaivan. Siitä harvinainen meritaistelu, että peräti kaksi siihen osallistunutta alusta on museoitu. Minua on aina kiinnostanut tuon ajan sotalaivat, ja vierailu Mikasalla on jotain mitä pitää tehdä, ennen kuin noutaja korjaa :).
Kohdasta 15:31 alkaen saa erinomaisen käsityksen tappioista, kannattaa katsoa.

Venäläisten virheistä on kirjoitettu nivaskan verran kirjallisuutta. Puutteita oli myös itse laivoissa, mutta päällystönkään taso, eikä etenkään johdon taso juuri päätä huimannut.
 
Tämä on hieno dokumentti, näyttää niin Auroran kuin Mikasankin, Togon lippulaivan. Siitä harvinainen meritaistelu, että peräti kaksi siihen osallistunutta alusta on museoitu. Minua on aina kiinnostanut tuon ajan sotalaivat, ja vierailu Mikasalla on jotain mitä pitää tehdä, ennen kuin noutaja korjaa :).
Kohdasta 15:31 alkaen saa erinomaisen käsityksen tappioista, kannattaa katsoa.

Venäläisten virheistä on kirjoitettu nivaskan verran kirjallisuutta. Puutteita oli myös itse laivoissa, mutta päällystönkään taso, eikä etenkään johdon taso juuri päätä huimannut.

Jänskä historiallinen fakta. Käsittääkseni juuri ennen Pearl Harborin iskua iskuosastoa johtanut amiraali Nagumo käski nostaa lippulaivansa salkoon amiraali Togon Tsushimassa 1905 käyttämän Z-sotalipun. Japsit ymmärsivät perinteiden ja historian merkityksen taisteluhengelle.
 
Jänskä historiallinen fakta. Käsittääkseni juuri ennen Pearl Harborin iskua iskuosastoa johtanut amiraali Nagumo käski nostaa lippulaivansa salkoon amiraali Togon Tsushimassa 1905 käyttämän Z-sotalipun. Japsit ymmärsivät perinteiden ja historian merkityksen taisteluhengelle.
Niinpä. Savon Prikaatin ja Uudenmaan Rakuunapataljoonan muistoa kunnioittaen :(
 
Ja amiraali Togo -etikettistä Amiraaliolutpulloa kunnioittaen! :)
Jep muistan kun luin yliopistolla sivuaineena japanin kieltä ja opettajamme neiti Uemura kertoi miten japanilaisturistit palasivat 90-luvun loppupuolella kotiin laukut pullollaan Amiraali-tölkkejä ja Geisha-suklaapatukoita... siellä pidettiin käytännössä huora-merkkistä suklaapatukkaa hysteerisen huvittavana, ja pidetään edelleenkin :).
 
Kukaan ei kuitenkaan kyseenalaistanut, kuinka pienet ja toimintasäteeltään rajoittuneet torpedoveneet olisivat voineet seilata lähes 20 000 merimailia pohjolan vesille.
Ajatus ei ollut aivan päätön ja vailla realismin häivää. Japanilaiset olivat teettäneet torpedoveneitä/torpedohävittäjiä Thornycroftin ja Yarrow :n telakoilla Britanniassa. Kuten oli tehnyt myös keisarillinen Venäjä, mm. meilläkin käytössä olleet S -veneet (Sokol luokka, telakka mm. Yarrow) ja C veneet olivat saman ajan tuotteita. Venäläisillä oli käsitys, että brittitelakat olisivat valmistaneet/myyneet lisää veneitä, ja että japanilaiset olisivat ottaneet nämä käyttöön paikan päällä. Veneet olisivat siis olleet kykeneviä iskemään Dogger-bankilla.
 
Back
Top