Venezuela

Valtiollisena toimenpiteenä tuo (toisen maan siviilialusten tuhoaminen/upottaminen) on kuitenkin kansainvälisoikeudellisesti vain merisotatoimi, eikä siis rikosoikeutta, johon syyttömyysolettamaa voisi soveltaa. Trump vei nyt lopultakin huumeidenvastaisen sodan ihan konkreettiseksi sodankäynniksi, koska USA:n viholliset pyrkivät käyttämään huumeita USA:n yhteiskunnan rikkomiseen.

Eivät vie (USA ei tunnusta kansainvälistä rikostuomioistuinta), eikä kyseessä ole mikään ihmisoikeusloukkaus, vaan aivan klassinen sotatoimi.
USA ei tunnusta ICC:tä, mutta kylläkin ICJ:n, eli sen tunnetumman "Haagin tuomioistuimen".

Eikä kv. merialue tai sotatoimi oikeuta sekään mihin tahansa sumeilemattomaan tappamiseen. Merisodankäyntiä säätelevät samanlaiset lait ja sopimukset kuin maasodankäyntiäkin, itse asiassa sopimusperinne merisodankäynnissä on pitempi kuin maalla. Yhdysvallat on allekirjoittanut nämä sopimukset ja menneisyydessä ollut niitä innokkaimmin puolustamassa ja niihin vetoamassa. Haaksirikkoisten tappaminen nyt on selkeä sotarikos aivan millä tahansa mittapuulla.

Yhdysvaltain kongressi selvittää iskua huumeveneeseen

Madurosta toki olisi hyvä päästä eroon, ei sen puoleen. On melkoinen saavutus olla talouslukujen valossa huonompi valtiojohtaja kuin Robert Mugabe - ja Zimbabwella ei edes ollut öljyä.

Trump varmaan yrittää pelotella Maduron lähtemään hyvällä, toivoen että riittävä sapelin kalistelu saa tarttumaan erokynään. Olisi vallan erinomaista jos tämä onnistuu. Jos ei onnistu, niin seuraukset voi olla sot(t)aisia.

globo_venezuela_WEB-V2-1.jpg
 
USA ei tunnusta ICC:tä, mutta kylläkin ICJ:n, eli sen tunnetumman "Haagin tuomioistuimen".
ICJ:n toimivalta rajoittuu kuitenkin tapauksiin, joissa molemmat osapuolet haluavat viedä asian ICJ:n käsittelyyn, tai joissa k.v. sopimuksessa, jossa molemmat osapuolet ovat mukana, on pykälä riitojen käsittelystä ICJ:ssä (tai PCIJ:ssä eli Kansainliiton vastineessa, jonka toimivalta periytyi ICJ:lle). Lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto voi viedä asian neuvoa-antavaan käsittelyyn.

ICJ:llä ei ole rikosoikeudellista toimivaltaa, ja osapuolina siellä voivat olla vain valtiot. Kyseessä on siis käytännössä valtioiden välinen sopimusoikeudellinen tuomioistuin.

Eikä kv. merialue tai sotatoimi oikeuta sekään mihin tahansa sumeilemattomaan tappamiseen. Merisodankäyntiä säätelevät samanlaiset lait ja sopimukset kuin maasodankäyntiäkin, itse asiassa sopimusperinne merisodankäynnissä on pitempi kuin maalla. Yhdysvallat on allekirjoittanut nämä sopimukset ja menneisyydessä ollut niitä innokkaimmin puolustamassa ja niihin vetoamassa. Haaksirikkoisten tappaminen nyt on selkeä sotarikos aivan millä tahansa mittapuulla.

Yhdysvaltain kongressi selvittää iskua huumeveneeseen
Niin, ihan kaikkea ei saa merisodankäynnissäkään tehdä, mm. vastarintaa tekemättömien merihätään joutuneiden vihollisvaltion kansalaisten/sotilaiden surmaaminen on kiellettyä, vaan heidät pitää pelastaa mahdollisuuksien rajoissa. Tässä Hegsethin tapauksessa oli kyse siitä, että amerikkalaiset ampuivat toisen laukauksen palavaan (s.o. mahdollisesti merihädässä olleeseen) veneeseen. Tosin asia ei ollut aivan yksiselitteinen, etenkään mikäli vene ei ollut uppoamassa.

Kuitenkin siis siviilialuksiin on noin muuten oikeus kohdistaa aseellista voimankäyttöä sotatoimena (tai siis, jos niin tekee, se on sotatoimi, muttei laitonta), tosin eri poikkeuksin (mm. lääkinnälliset, ympäristönsuojelulliset ja muut humanitaariset alukset, sekä matkustajalaivat).

San Remon käsikirja on tämän hetken johtava auktoriteetti merisodan oikeussäännöistä:
Huumeita kuljettavaan alukseen saa iskeä, koska se ei nauti kansainvälisoikeudellista suojaa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top