Veri

RPG83

Soome Majori
Katsoin amerikkalaista USAF:n Pararescue joukoista kertovaa dokumenttisarjaa Afganistanista ja pistin merkille, että koptereissa on jotakin verituotteita pusseissa. Kysymys kuuluu, millä tasolla potilas alkaa saamaan [lihaa ja] verta Suomessa, pataljoonan ensihoitoasemallako?
 
Ensihoitoasema (EHAS) tasalta. EHAS löytyy pataljoonan/taisteluosasto tasalta (Huoltokompanian Lääkintäjoukkue). EHAS:lla voidaan aloittaa hätäkirurgia ja antaa verituotteita. Ensihoitopaikalla (EHP) joka on komppania tasalla on tosiaan lääkäri, mutta ei kykyä aloittaa veren antaminen vaan EHP:lla aloitetaan tarvittaessa nesteytyshoito. Kyse ei ole halusta/taidosta vaan kyvystä varastoida pilaantuvia verta/verituotteita.
 
Jos TRA-oloissa EHP on soveltuvissa olosuhteissa, niin ei liene esteitä antaa muutakin kuin ringeriä / hemhessiä? Osaamista on, välineet on. Tosin verituotteiden saatavuus tilanteessa jossa tappelus on kylissä voi olla rajoittava tekijä.
 
Verituotteita on haasteellista käyttää kenttäolosuhteissa. Säilyvyys vs käyttöönotto ei ole ihan "otan pussin ja laitan tippumaan" juttu.
Esimerkiksi punasolut eivät saa lämmetä, vaan ne on pidettävä jääkaappi lämpötilassa, jäätyminen tuhoaa pussin sisällön.
Trombosyytit taas eivät kestä kylmää, vaan ne tulee säilyttää huoneenlämmössä ja ne on pidettävä jatkuvassa liikkeessä, muuten sisältö hyytyy pussiin.

Kokoverta taas käytetään nykyisellään hyvin harvoin.

Edit: Plasman korvikkeet (Hemohes, yms. Isometsät) ovat menettäneet asemansa ensihoidossa, HUS-alueella ne on poistettu ensihoitoyksiköiden lääkevalikoimasta.
 
Viimeksi muokattu:
@kimmo.j j tuossa tiivisti paljon paremmin kun minä miksi verituotteet ovat vasta EHAS kamaa...sielläkin ymmärrykseni mukaan niiden käyttö liittyy hätäkirurgiaan johon EHAS:lla on auttava kyky. Vaikka siellä EHP:llä se lääkäri onkin ei sillä ole kykyä leikata vaan EHP:lla TSTPEL/LÄÄKM:n antamaa ensiapua täydennetään tarvittavilla yleislääkäritasoisilla toimenpiteillä joilla potilas saadaan kuljetuskuntoon. Hoitoa ei EHAS:llakaan aloiteta vaan sielläkin tavoite on stabiloida (hengityksen varmistaminen ja mahdollinen hätäkirurgia) potilas siirtoa varten, jotta potilas kestää siirron kotialueen sairaaloihin jossa varsinainen hoito aloitetaan.
 
Lueskelin tuossa ammattilehteä ja joudun hiukan ottamaan takaisin edellä kirjoittamaani.

Koko- ja tuoreveren käyttö kenttäsairaaloissa tekee uutta tuloaan. Komponenttiveren käyttö on tuonut ongelmia kenttäsairaaloille ja uusia ratkaisuja on haettu menneisyydestä. toki ne ovat varmasti kehittyneitä, mutta jopa tuoreverta annetaan haavoittuneille.

Samassa artikkelissa mainittiin uusista lääkkeistä joilla sisäistä verenvuotoa voidaan hillitä. Hoito ei ole aivan kiistaton, mutta lupaavia tuloksia on saatu ja hoitomuoto on jo käytössä paikoitellen. Tässä toki myönnetään tarve lisätutkimukselle. Lääkkeen käyttö vaatii kuitenkin laboratorio valmiuksia.
Ylipäätään aiheen ympärillä on ollut ja on jatkossakin paljon tutkimusta.
 
Spoilaan @CV9030FIN :n menestyksekkään disinformaatio-operaation :D, joskin on ihan hyvä, jos asioiden tila on parantunut vuosikymmenessä (artikkelit ovat vuodelta 2003):

Kuva 3. Ensihoitoaseman toimenpidetila, jossa
pystytään suorittamaan hätäkirurgisia toimenpiteitä.
Se ei kuitenkaan ole varsinainen leikkaussali
varustukseltaan. Ainakaan vielä respiraattori ja
verivalmisteet eivät kuulu sen varustukseen.

http://www.finnanest.fi/files/1a_honkavaara.pdf


Verivalmisteiden täydennys suoritetaan evakuointisairaalan verivaraston
kautta Veripalvelun antamien ohjeiden mukaan. On
huomattavaa, että kentällä verivalmisteita on vasta kenttäsairaalatasalla ja rajoitetusti ensihoitokeskuksessa (Pr 2005).

http://www.finnanest.fi/files/a_honkavaara.pdf
 
Spoilaan @CV9030FIN :n menestyksekkään disinformaatio-operaation :D, joskin on ihan hyvä, jos asioiden tila on parantunut vuosikymmenessä (artikkelit ovat vuodelta 2003):
En ole Lääkintäalan henkilö vaan JV/PS-alan joten voi olla täysin väärässäkin.
 
Lääketieteessä 11 vuotta on pitkä aika ja moni asia on ehtinyt muuttua päinvastaiseksi tuossa ajassa.
 
EHAS-sijoitetut tutut ovat kyllä puhuneet veriasioista harjoitteluun liittyen. Asiaa tuntematta en lähde väittämään mitään.
 
Hätäveren eli kaikille veriryhmille käyvän (O-) kohdalla on viime aikoina ollut Punaisen Ristin Veripalvelun sivuilla tämä tilanne:

upload_2014-11-30_0-26-33.png

Tämä esimerkin tilanne on siis päivämäärältä 30.11.2014. Tuo veriryhmän O- kohdalla tarkoittaa sitä, että veriryhmän luovuttajia tarvitaan enemmän juuri nyt. Veriryhmän omaavia pyydetään tulemaan jo tänään tai lähipäivinä luovuttamaan verta Veripalvelun toimipisteeseen. Ajoittain tilanne on ollut vielä huononpikin, jolloin hätäverta on tarvittu lisää heti. Veriryhmän O- omaa vain noin 4 prosenttia väestöstä. Vastaavasti yleisimmän veriryhmän A + omaa noin 38% väestöstä. Potilaiden veriryhmäjakauma on suunnilleen sama kuin luovuttajienkin. Sairaalassa potilaan veriryhmä tutkitaan nopeasti, ja sen jälkeen hänelle annetaan oman veriryhmänsä mukaisia punasoluja.

Päivittäin hätäverta (O-) käytetään sairaaloissa hätätilanteissa, joissa ei potilaan veriryhmää vielä tiedetä sekä O- -veriryhmän potilaille. Kriistitilanteissa tuon hätäveren (O-) tarve kasvaa, jos hätäverensiirtoja toteutetaan siellä missä ei veriryhmää vielä pystytä määrittämään ja ei kyetä pitämään isoa varastoa eri veriryhmien verituotteiteta. Siinä onkin haastetta kerrakseen. Punaisen Ristin Veripalvelu ja Puolustusvoimat ovat tehneet vuosia yhteistyötä järjestämällä joukkoverenluovutuksia eri varuskunnissa. Moni verenluovuttaja onkin aloittanut luovuttamisen juuri näissä tilaisuuksissa ja jatkaneet tätä myöhemminkin. Koskaan ei voi tietää missä ja milloin tai kuka verta tarvitsee. Päivittäin verenluvoutuksia tarvitaan normaalioloissa noin 1000, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verituotteet. Isot kriisi- ja onnettomuustilanteet voivat lisätä ihmisten halukkuutta luovuttaa verta. Tärkeää on kuitenkin huolehtia, että verituotteita on aina varastossa jotta ne ovat heti käytettävissä kun niitä tarvitaan.

Sopivuuttasi verenluovuttajaksi voit testata täällä: http://www.sovinkoluovuttajaksi.fi/
Lue lisää Veripalvelun kotisivuilta: http:// www.veripalvelu.fi
 
Viimeksi muokattu:
Rovaniemellä FinnHEMS 51 lääkintähelikopterilla (ensihoitajilla miehitetty) on ollut muutaman vuoden käytössä järjestelmä jossa soittavat keskussairaalan labraan ja pyytävät hätäveret käyttöön. Ensihoidon kenttäjohtaja järjestää verien kuljetuksen lääkintäkopterille lentokentälle (noin 10km) tai kopteri tulee hakemaan ne keskussairaalan helikopterikentältä. Veret on labran omassa strykosiboksissa johon laitetaan lisäksi pari kylmäkallea jotta pysyvät kylminä pidempään. Veret lämmitetään kohteessa kenttäkäyttöön tarkoitetulla pienellä nesteenlämmittimellä.


Lääkärihelikopteri pakkaa ensi kertaa mukaan Natoa varten kehitetyn punasolulaukun
KOTIMAA 25.11.2015 15:29
Jukka Harju

HELSINGIN SANOMAT
Tampere. Pirkanmaan lääkärihelikopterissa on alkanut kokeilu, jossa ensi kertaa mukaan lennolle pakataan myös veren punasoluja erillisessä kylmälaukussa. Tarkoitus on parantaa vakavasti loukkaantuneen selviämismahdollisuuksia.

Myöhemmin maan muut lääkärihelikopterit ryhtynevät samaan käytäntöön.
Veren punasoluja on mukana olalle
heitettävässä erikoiskylmälaukussa, jossa sitä on kaksi 400 millilitran pussia. Se on tarkoitettu pahan verenvuodon saaneelle potilaalle ja se korvaa aiemmin käytetyn keittosuolaliuoksen. Sen veriryhmä on kaikille sopiva O-.

Oppia Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) on saanut Lontoosta, jossa jo on sama käytäntö. Käytäntö on tuttu myös Irakin ja Afganistanin taistelukentiltä, joissa haavoittuneita sotilaita on hoidettu helikopterien kuljettamalla verellä. Kylmälaukku onkin Natolle kehitetty.

PSHP laskee, että se tulee jatkossa antamaan verta noin yhdelle potilaalle viikossa. Erikoislääkäri
Janne Virta sanoo, että mitä enemmän keittoliuosta voidaan korvata aidoilla veren punasoluilla suurissa verenvuototapauksissa, sitä pienempi on kuoleman riski.

”Saksassa käytössä oleva traumarekisteri kertoo, että mitä enemmän potilas on saanut kirkkaita nesteitä, sitä suurempi on kuolleisuus”, Virta sanoo.

REIJO HIETANEN

Veripussit kuljetetaan varta vasten niille suunnitteluissa kylmälaukuissa.
Juuri punasolut kuljettavat happea ja keittosuola taas laimentaa verta. Mitä enemmän keittosuolaa annetaan, sitä enemmän potilas vuotaa, sillä se häiritsee myös veren hyytymistä.

Veren säilöminen on tarkkaan säädelty. Kopteritukikohta saa sitä kerran viikossa ja jos sitä ei sinä aikana käytetä, se palautetaan käyttöön sairaalaan. Kaiken pitää tapahtua katkeamattomattoman kylmäketjun opin mukaan, verta säilytetään 2-6 asteen lämpötilassa.

”Punasolut ovat viikon verran täällä ja sitten ne vaihdetaan, ne ovat kuin lainassa. Kun ihmiset käyvät sitä vapaaehtoisesti luovuttamassa, niin meidän periaatteemme on ollut, että sitä ei yhtään haaskata”, Virta sanoo.

Mukana kokeilussa ovat myös Punaisen ristin veripalvelu ja Fimlab Laboratoriot.

Sama menettely ambulansseissa ei olisi Virran mukaan mahdollista, koska verta ei riittäisi niihin kaikkiin eikä riittävää kylmäketjua voisi taata. Lääkärihelikoptereilla veri saadaan nopeimmin vakavimmin loukkaantuneille.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1448428922373


 
Ja sitten FinnHEMS:sin virallinen uutinen

HÄTÄVERENSIIRROT MAHDOLLISIKSI SAIRAALAN ULKOPUOLELLA
PVM. 26.11.2015


FinnHEMSin Taysin alueen lääkärihelikopterissa on nyt aina punasoluja mukana. Näin ensihoitolääkäri voi antaa vammapotilaille verta välittömästi tapahtumapaikalla. Tämä parantaa huomattavasti kriittisen potilaan selviytymismahdollisuuksia.

FinnHEMSin Taysin alueen lääkärihelikopterissa pilotoidaan punasolujen kuljettamista ja käyttöä sairaalan ulkopuolella. Punasolut säilyvät kylmässä vain lyhyen ajan ja veri on kallista. Siksi verta ei ole ollut mukana lääkäriyksiköissä aikaisemmin, vaan verta on haettu erikseen mukaan, jos on arvioitu, että sitä tarvitaan. Nyt FinnHEMSin lääkärihelikopterissa on sotilasliitto Natolle kehitetty erikoiskylmälaukku, jossa punasolut säilyvät useamman päivän ja verta voidaan pitää mukana koko ajan.

– Toiminnan mahdollistaa hyvä yhteistyö Fimlabin ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa. Meillä veri on kylmälaukussa viikon, ja jos sitä ei ole sinä aikana käytetty, veri palautetaan Fimlabille ja sitä kautta sairaalaan, missä veri menee käyttöön. Yhtään punasolua ei siis mene hukkaan, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

Fimlab vastaa Taysin alueen sairaaloiden veritoimituksista.

– Tämä on uusi mahdollisuus auttaa potilaita. Yhdessä FinnHEMSin ja Veripalvelun kanssa rakennettu toimintamalli on sujuva ja ennen kaikkea turvallinen. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme olla tässä mukana, kertoo Fimlabin ylilääkäri Tomi Koski.

MERKITTÄVÄ APU POTILAILLE
Potilaiden kannalta kyseessä on merkittävä askel parempaan. Tähän saakka sairaalan ulkopuolella paljon verta menettävälle vammapotilaalle on useimmiten annettu keittosuolaa korvaamaan verta, jotta verenpaine ei romahda.

– Vammapotilailla veren hyytymismekanismi on heikentynyt runsaan veren menetyksen takia ja keittosuolan antaminen häiritsee hyytymismekanismia lisää. Nyt vammapotilaille voidaan antaa suoraan verta, mikä parantaa selviytymismahdollisuuksia huomattavasti, Virkkunen jatkaa.

Malli veren säilyttämiseen ja kierrättämiseen on otettu Lontoon lääkärihelikopteritoiminnasta, missä verta on ollut lääkäriyksiköiden mukana jo vuosia. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.

FinnHEMS ja Tays pilotoivat toimintamallia Pirkkalan FH 30 -tukikohdassa ja tavoitteena on, että vuoden sisällä verta olisi mukana kaikissa FinnHEMSin lääkärihelikoptereissa.
http://www.finnhems.fi/2015/11/26/hataverensiirrot-mahdollisiksi-sairaalan-ulkopuolella/
 
Hesari oikaisee reilusti, mutta ei suorastaan ole väärässä.
Veri on vuotavalle potilaalle paras mahdollinen neste vaihtoehto. Kuitenkaan kirkkaita ei unohdeta kokonaan ja potilas saa hyytymistekijöihin vaikuttavia lääkkettä(Traneksaamihappo).

Saa nähdä mihin tämä kokeilu johtaa.
 
Lääkintähuoltokomppaniassa jossa on leikkaussalit, on keskusteltu että, aluksi on verta ehkä saatavilla mutta jatkossa sitä ei kenttäkirurgiaan saada.
Verituotteiden käyttö kyllä keskitetään siviilisairaaloihin jossa haavoittuneita hoidetaan ja siellä tarvitsijoita on myös siviiliuhrit yms. ja veripalvelut ja labrat on käytössä.
 
Back
Top