Viides artikla on hieman tulkinnanvarainen

tankkimies

Alikersantti
BAN
ALTTERI
Tässä se on, jokainen voi itse lukea:

Article 5
The Parties agree that an armed attack against one or more of them in Europe or North America shall be considered an attack against them all and consequently they agree that, if such an armed attack occurs, each of them, in exercise of the right of individual or collective self-defence recognised by Article 51 of the Charter of the United Nations, will assist the Party or Parties so attacked by taking forthwith, individually and in concert with the other Parties, such action as it deems necessary, including the use of armed force, to restore and maintain the security of the North Atlantic area.

Any such armed attack and all measures taken as a result thereof shall immediately be reported to the Security Council. Such measures shall be terminated when the Security Council has taken the measures necessary to restore and maintain international peace and security .

Tässä on ainakin seuraavat ongelmat:

1) ...auttavat sellaisella tavalla, minkä katsovat tarpeelliseksi...

Se ei välttämättä ole paljoakaan. Todelliset auttajat on yleensä harvassa. Niels Bohr möi kultaisen Nobel-mitalinsa ja antoi rahat Suomelle talvisotaan. Se oli hänen rakkain omaisuutensa, mutta Suomesta ei löytynyt loimia armeijan hevosille.

2) Jos turvallisuusneuvosto ei saa ilmoitusta heti, niin ehkä ne ei käsittele koko avustus-asiaa. Vihollinen voi estää kokoukset omalla toiminnallaan.

3) Kansainvälinen turvallisuus näyttää olevan tärkeämpi asia kuin yhden osapuolen auttaminen. Eli on avattu ovi kiristykselle ja kannustetaan tekemään nopeita valloituksia. Sittenhän vallitsee rauha, mikä on se päätavoite, kuten jo Reagan toteaa:


4) Koko artikla koskee vain pohjois-Atlantin aluetta. Ehkä meidän pitäisi keskittyä Naton kuudenteen artiklaan, missä mainitaan erikseen esim Algeria, liittolaisten laivat ja joukot ympäri planeettaa jne ?
 
Niin...ei paperipala pakota ketään puolustamaan ketään jos aitoa halua ei löydy. Paperi ei synnytä halua vaan on sen ilmaisukeino.

Toisaalta - sen paperipalan olemassaolo kyllä pirusti helpottaa "myydä" esim. rapakon takana jonkun pläntin puolustustarvetta kansalle. Myös Ruotsin kanssa tulisi hakea aitoa valtiosopimusta keskinäisestä aseavusta tai jopa puolustusliitosta.

Itse tekisin kaikki järkevänkuuloisilla ehdoilla varustetut läpyskät kavereidemme kanssa, ja vielä mahdollisimman monta kahdenvälistä sopimusta siihen päälle, mutta koskaan ikinä en mitään laskisi sen varaan että ne sitten pitävät. Pessimisti ei pety ;)
 
Tästä on ihan (epävirallinen) suomennoskin:

http://www.finlandnato.org/public/download.aspx?ID=31740&GUID={D1463B16-02C8-41DD-9F8B-520B67F0501E}
"Epävirallinen suomennos

Pohjois-Atlantin sopimus Washington D.C.:ssä 4. päivänä huhtikuuta 1949

Tämän sopimuksen sopimuspuolet vahvistavat uskovansa Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan tarkoituksiin ja periaatteisiin ja haluavansa elää rauhassa kaikkien kansojen ja kaikkien hallitusten kanssa.

Ne ovat lujasti päättäneet suojella kansojensa vapautta, yhteistä perintöä, kulttuuria ja sivistystä, jotka perustuvat demokratian periaatteisiin, henkilökohtaiseen vapauteen ja oikeusvaltion periaatteeseen. Ne pyrkivät edistämään vakautta ja hyvinvointia Pohjois-Atlantin alueella.

Ne ovat vakaasti päättäneet yhdistää voimansa yhteisen puolustuksen sekä rauhan ja turvallisuuden säilyttämisen puolesta. Sen tähden ne sopivat Pohjois-Atlantin sopimuksesta:

1 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat, kuten Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjassa on määrätty, sopimaan kansainväliset erimielisyydet, joissa ne saattavat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin sillä tavoin, etteivät kansainvälinen rauha, turvallisuus ja oikeus vaarannu, ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissaan kaikesta voimankäytöllä uhkailusta tai voiman käytöstä, joka voisi jollain tavoin olla ristiriidassa Yhdistyneitten Kansakuntien tarkoituksia vastaan.

2 artikla

Sopimuspuolet myötävaikuttavat rauhanomaisten ja ystävällisten kansainvälisten suhteitten edelleen kehittämiseen vahvistamalla vapaita instituutioitaan, kehittämällä parempaa ymmärtämystä periaatteista, joihin nämä instituutiot perustuvat ja kehittämällä vakauden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Ne pyrkivät poistamaan ristiriitoja kansainvälistä talouspolitiikoistaan ja edistävät taloudellista yhteistyötä, johon kaikilla sopimuspuolilla on mahdollisuus osallistua, kaikkien sopimuspuolten kesken.

3 artikla

Saavuttaakseen tämän sopimuksen tavoitteet tehokkaammin, sopimuspuolet, erikseen ja yhdessä, jatkuvan ja tehokkaan omien valmiuksiensa kehittämisen ja keskinäisen avun keinoin, ylläpitävät ja kehittävät omia ja yhteisiä valmiuksiaan vastustaa aseellisia hyökkäyksiä.

4 artikla

Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.

5 artikla

Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia

ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois- Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.

Jokaisesta aseellisesta hyökkäyksestä ja kaikista toimenpiteistä, joihin sen seurauksena on ryhdytty, on ilmoitettava välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet on lopetettava, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.


6 artikla

5 artiklassa aseelliseksi hyökkäykseksi yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan katsotaan aseellinen hyökkäys:

* sopimuspuolen aluetta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, Ranskan Algerian hallinnollisia alueita vastaan (2), sopimuspuolen lainkäyttövallan alaisia alueita tai saaria vastaan Pohjois-Atlantin alueella Ravun kääntöpiiristä pohjoiseen;

*sopimuspuolen asevoimia, aluksia tai lentokalustoa vastaan näiden alueiden sisä- tai yläpuolella tai minkä tahansa Euroopan alueen sisä- tai yläpuolella, jolla sopimuspuolen miehitysjoukkoja oli asemissa sopimuksen voimaantulopäivänä tai Välimerellä tai sen yläpuolella tai Pohjois-Atlantin alueella tai sen yläpuolella Ravun kääntöpiirin pohjoispuolella.

7 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta eikä sitä pidä tulkita siten, että se vaikuttaisi millään tavoin niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka sopimuspuolilla, jotka ovat Yhdistyneitten Kansakuntien jäseniä, on peruskirjan nojalla, eikä turvallisuusneuvoston ensisijaiseen velvollisuuteen ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

8 artikla

Kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

9 artikla

Sopimuspuolet perustavat täten neuvoston, jossa kukin niistä on edustettuna ja jonka tarkoituksena on tarkastella tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia kysymyksiä. Neuvosto organisoidaan siten, että se kykenee kokoontumaan viipymättä koska tahansa. Neuvosto perustaa tukitoimielimiä, jotka saattavat olla tarpeellisia; erityisesti se perustaa välittömästi puolustuskomitean, jonka tehtäväksi tulee suositella toimenpiteitä 3 ja 5 artiklojen täytäntöön panemiseksi.

10 artikla

Sopimuspuolet voivat yksimielisellä sopimuksella kutsua minkä tahansa muun Euroopan valtion, jolla on edellytyksiä edistää tämän sopimuksen periaatteita ja osaltaan myötävaikuttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuteen, liittymään tähän sopimukseen. Näin kutsuttu valtio voi tulla sopimuksen sopimuspuoleksi tallettamalla hyväksymiskirjansa Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Amerikan Yhdysvaltojen hallitus ilmoittaa kaikille sopimuspuolille kunkin hyväksymiskirjan talletuksesta.

11 artikla

Sopimuspuolten on ratifioitava tämä valtiosopimus ja toteutettava sen määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti. Ratifiointikirjat talletetaan mahdollisimman pian Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan, joka ilmoittaa kaikille muille allekirjoittaneille kustakin talletuksesta. Sopimus tulee voimaan niiden valtioiden välillä, jotka ovat ratifioineet sen, heti, kun allekirjoittaneiden valtioiden enemmistön, mukaan lukien Belgian, Kanadan, Ranskan Luxemburgin, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen ratifiointikirjat on talletettu, ja se tulee voimaan muiden valtioiden osalta niiden ratifiointikirjan talletuspäivänä. (3)

12 artikla

Tämän sopimuksen oltua voimassa kymmenen vuotta, tai koska tahansa tämän ajanjakson jälkeen, sopimuspuolten, jos joku niistä niin pyytää, on neuvoteltava toistensa kanssa sopimuksen tarkistamisesta ottaen huomioon tekijät, jotka tuolloin vaikuttavat rauhaan ja turvallisuuteen Pohjois- Atlantin alueella mukaan lukien sekä maailmanlaajuisten että alueellisten järjestelyjen kehittämisen Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan mukaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

13 artikla

Tämän sopimuksen oltua voimassa kaksikymmentä vuotta sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuoli vuoden kuluttua siitä, kun se on antanut irtisanomisilmoituksensa Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa muitten sopimuspuolten hallituksille kunkin irtisanomisilmoituksen talletuksesta.

14 artikla

Tämä sopimus, jonka englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistoon. Kyseinen hallitus toimittaa asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset muiden allekirjoittaneiden valtioiden hallituksille.

1. Niiden alueiden määrittely, joihin 5 artiklaa sovelletaan, uudistettiin Pohjois-Atlantin sopimuksen pöytäkirjan 2 artiklalla Kreikan ja Turkin liittymisen yhteydessä, joka allekirjoitettiin 22. päivänä lokakuuta 1951.

2. 16. päivänä tammikuuta 1963 Pohjois-Atlantin neuvosto totesi, että Ranskan entisten Algerian hallintoalueitten osalta tämän sopimuksen asiaankuuluvat lausekkeet eivät enää ole olleet sovellettavissa heinäkuun 3. päivästä 1962 lähtien.

3. Sopimus tuli voimaan 24. päivänä elokuuta 1949 kaikkien allekirjoittaneiden valtioitten talletettua ratifiointikirjansa. "
 
Toinen kysymys on se, että kuuluuko 5. artiklaa tulkita vain sillä perustella mitä siinä sanatarkasti lukee? Vai kuuluuko artiklan sanamuotojen lisäksi ottaa huomioon tulkinta? Eli tavallaan konsensus siitä, mitä naton jäsenmaat käsittävät 5. artiklalla?
Mielestäni olisi hieman yksioikoista lukea pelkästään sopimustekstiä kuin piru Raamattua ja kokonaan sivuuttaa reaalimaailman, mm. Yhdysvaltojen, näkemykset artiklan merkityksestä.

Wikipediasta saksittua:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nato

"Naton ”kova ydin” on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”."

Sopimuksen kohta oli määritelty niin, että jos Neuvostoliitto hyökkäisi Yhdysvaltain eurooppalaisia liittolaisia vastaan, se tulkittaisiin hyökkäykseksi Yhdysvaltoja vastaan.

"Nato ei puolusta rauhankumppaneihin kohdistuvia hyökkäyksiä, sillä puolustusyhteistyön 5. artikla takaa puolustuksen vain Naton jäsenille."
 
Globaalitalous on siitä jännä että jos Venäjä kiristäisikin EU:n paskaksi ja koko hoito hajoaisi niin ekonomiset vaikutukset ei todellakaan jäisi vain Eurooppaan. Se katastrofi leviäisi joka pörssiin ja tekis varmasti oikein gutaa. Sitten on tämä tulevaisuuden jättidiili eli TTIP. TTIP onnistuessaan sitoo EU:n ja USAn yhteen entistä tiukemmin ja mikään pikkudiili ei ole kyseessä vaan 46% koko maailman bruttokansantuotteesta. Kannattaa miettiä missä ollaan mukana ja mitä siitä seuraa jos se kosahtaa.
Ei kannata arvella mitä Fabio Italiasta tai Peter Briteistä tai Joe USAsta tuntee sodasta toisella puolen palloa. Onko se muka joskus ollut este? Ei ikinä. Ne jotka asiasta oikeasti päättää ei välitä vittuakaan jonkun rivikansalaisen mielipiteestä kun vastassa on koko kansakunnan tulevaisuuteen liittyvät asiat. Ne hiljennetään vaikka mellakkapampulla jos ei muuten. Lehdet toitottaa että enemmistö kannattaa ja yhtäkkiä asialle onkin enemmistö hehe...
Kansainvälinen turvallisuus tarkoittaa samaa kuin eräiden taloudelliset intressit. U.S investoi EU:hun kolme kertaa enemmän rahaa kuin koko Aasiaan. Eikö muka jenkeillä olisi intressejä puolustaa kynsin hampain noin valtavaa rahakasaa? Ei tietenkään kun joku muutama tuhat kansalaista kitisee kadulla, hui kauheeta :eek:


En suostu uskomaan että 5. artikla on pelkkää paskapaperia ja en usko suostumaan että NATO jänistää kriittisellä hetkellä. Haluan nähdä tuon tapahtuvan ihan omin silmin vaikkakin toivon että Naton lujuutta ei kukaan menisi ikinä testaamaan.
 
Toinen kysymys on se, että kuuluuko 5. artiklaa tulkita vain sillä perustella mitä siinä sanatarkasti lukee? Vai kuuluuko artiklan sanamuotojen lisäksi ottaa huomioon tulkinta? Eli tavallaan konsensus siitä, mitä naton jäsenmaat käsittävät 5. artiklalla?
Mielestäni olisi hieman yksioikoista lukea pelkästään sopimustekstiä kuin piru Raamattua ja kokonaan sivuuttaa reaalimaailman, mm. Yhdysvaltojen, näkemykset artiklan merkityksestä.

Niin, esim kysymys "milloin autetaan?". Heti vai annetaanko talouspakotteiden purra kaksi vuotta? Sinä aikana meillä on jo pakollinen vieras kieli.

Ranska on muuten Naton virallinen kieli, se lukee tuolla. Englannin ohella tietenkin.
 
^^No jos se kosahtaa niin kuinka ratkaisevaa Suomen mukana tai ulkona olo on? Meinaan vaan, että kai molemmissa tapauksissa Suomeenkin seuraa jotain.

Tuskin me silloin kummassakaan tapauksessa "tehdään sillä voittoa" :)
 
Niin, esim kysymys "milloin autetaan?". Heti vai annetaanko talouspakotteiden purra kaksi vuotta? Sinä aikana meillä on jo pakollinen vieras kieli.

Ranska on muuten Naton virallinen kieli, se lukee tuolla. Englannin ohella tietenkin.

Oman alueen puolustamisesta vastaa kuitenkin aina kaikissa tapauksissa Suomi ja suomalaiset. Saako Suomi materiaaliapua alueensa puolustamiseen? Kaikki nimittäin tietävät, että Suomi ei omilla vehkeillään loputtomasti pärjää. Moni maa kun katsoo aseiden ja puolustusmateriaalin toimittamisen sotaa käyvään maahan epäeettiseksi, eskaloivan tilannetta, kiihdyttäen taisteluja ja lisäävän kuolonuhrien lukumäärää. Vaikka mielestäni mitään niin epäeettistä ei olekaan, että oikeudettoman hyökkäyksen kohteena ja oikeutettua puolustuskamppailua käyvää alivoimasta valtiota ei auteta puolustamaan itseään. Mielestäni se on täysien munattomien paskahousuämmien tapa toimia ja tehdä päätös. Tai siis pitäytyä päättämästä vaikeaa mutta oikeaa asia. Tällaista mieltä ovat olleet esim. Saksa, Suomi ja Ruotsi. Sen sijaan naton tärkein valtio Yhdysvallat on ollut halukas auttamaan esim. Ukrainaa aseellisesti jossain määrin.

Asia on kokonaan toinen, jos maa on sotilaallisesti liittoutunut koska liittolaiselle on pikkupakko toimittaa materiaalia ja tiedustelutietoa. Ja jos tosiaan oikein huonosti käy, meillä on pakollinen vieras kieli joka tapauksessa, oltiin natossa tai ei. Ainakin voi vielä toivoa siinä vierasta kieltä opetellessa että saa seurata iivanan kaatumista jollakin toisella rintamalla. Nimittäin, loppui se saksankin pakollinen opiskelu lopulta Euroopassa. Naton rajojen palautus rauhanneuvottelujen laajemmassa kontekstissa varmasti koettaisin tärkeämmäksi päämääräksi kuin Suomen rajojen palautus...

Se on hieno juttu, että ranska on virallinen kieli. Kannattaa opetella ranskaa.
 
Nato pystyy myös luomaan painetta jonnekin muualle, tällöin venäjä joutuu harkitsemaan paljon tarkemmin paljon sitä kalustoa uskaltaa siirtää sinne suomen rintamalle jos puolan tai balttiaan alkaa ilmestymään kalustoa ihan helvetisti.
 
Nato pystyy myös luomaan painetta jonnekin muualle, tällöin venäjä joutuu harkitsemaan paljon tarkemmin paljon sitä kalustoa uskaltaa siirtää sinne suomen rintamalle jos puolan tai balttiaan alkaa ilmestymään kalustoa ihan helvetisti.

Venäjä ei mitenkään pysty hoitelemaan Suomea toissijaisena vaihtoehtona, vaan joutuu fokusoimaan kaiken huomionsa ja voimansa Suomeen jos haluaa jotain merkittävää irti. Tässä mielessä, jos Venäjä joutuu jakamaan yhtään voimiaan niin se on hävinnyt.
 
Toinen kysymys on se, että kuuluuko 5. artiklaa tulkita vain sillä perustella mitä siinä sanatarkasti lukee? Vai kuuluuko artiklan sanamuotojen lisäksi ottaa huomioon tulkinta? Eli tavallaan konsensus siitä, mitä naton jäsenmaat käsittävät 5. artiklalla?
Mielestäni olisi hieman yksioikoista lukea pelkästään sopimustekstiä kuin piru Raamattua ja kokonaan sivuuttaa reaalimaailman, mm. Yhdysvaltojen, näkemykset artiklan merkityksestä.

Sanamuodolla sinänsä on vähäinen merkitys verrattuna siihen miten sitä yleisesti tulkitaan. Esimerkiksi Suomen perustuslaissahan kansalaisten yhdenvertaisuus on hyvin laveasti ilmaistu - ketään ei saa laittaa eriarvoisaan asemaan "ilman hyväksyttävää syytä". Periaatteessahan "hyväksyttävä syy" voisi olla mitä tahansa, käytännössä on kuitenkin jonkunmoinen konsensus miten sitä pitää tulkita.

Yleisesti ottaen 5. artiklaa on tulkittu siten että hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan johtaa välittömiin sotilaallisiin toimiin kaikkien jäsenmaiden taholta. Yleinen näkemys on myös että muunlainen toiminta - vaikka sille joku teoreettinen oikeutus peruskirjasta löytyisikin - romuttaisi järjestön uskottavuuden puolustusliittona.

Tietysti, tällainen todennäköinen lopputulos ei silti tarkoita etteikö niin voisi käydä.
 
Koska kunnollista ennakkotapausta ei ole, niin kaikki jää nähtäväksi. Onhan Turkkiin hyökätty, mitä jos Nato-jäsen Albaniaan kohdistuu isku jostain naapurimaasta, mitä ne sitten onkaan, joku Makedonia, Kosovo tms.?

Tosiasia on että kaiken tämän kriisiytymisen takana on Kosovon kriisin surkea ratkaisu, jonka teki Martti Ahtisaari. Donbass ja Krim ovat nyt kopioineet sitä itsenäistymisen mallia.
Ahtisaari on ihminen, eli erehtyväinen siinä kuin kuka tahansa. Aika oli semmoinen, ettei Venäjää tarvinut huomioida. Näin se vaan meni silloin. Sen olisi voinut päättää muullakin tavalla, mikä olisi voinut olla kosovolaisille ihan yhtä hyvä tai jopa parempi.
 
Höpöhöpö. 5. artikla ei ole millään tavalla tulkinnanvarainen. Koko läntinen maailma ryntää kuin yhtenä miehenä torvet töristen kolmanteen maailmansotaan kun Venäjä seuraavan kerran loukkaa pienen Viron suvereniteettia ja kunniaa. Sen sijaan Suomen Nato hylkää kuin nallin kalliolle. 5. artiklan Jumalan kiveen hakkaamat mahtikäskyt kun eivät koske Suomea.

Naton yhtenäisyys ei milloinkaan horju, vaan se on uhreja kaihtamatta valmis vaikka mannerten väliseen kaiken hävittävään ydinsotaan kenen tahansa jäsenmaansa puolesta. Kansalliset edut, sisäpolitiikka, itsekkyys ja muut seikat väistyvät kun maailman toisella laidalla tuntematon jäsenvaltio joutuu vieraan aggression kohteeksi. Luokkarajat sortuvat ja kansat yhdistyvät taistelemaan, yhden ainoan liittouman, yhden ainoan sopimuksen ja yhden ainoan jäsenmaan puolesta vaikka henkeen ja vereen asti.

Naton päämajassa on punaiset napit ja magnumit aina valmiina! Naton kanssa ei koskaan pelleillä! Nato tarjoaisi Suomellekin täydellisen suojan ikuisiksi ajoiksi ja yltäkylläinen pitopöytä notkuisi ilmaisista lounaista.

Naton on pakko reagoida täydellä voimalla, koska se on kaikkien sen jäsenmaiden yhteinen tahto. Muuten koko Naton olemassaolo loppuisi kuin seinään.

Sitten mä heräsin ja päästin kissan ulos.
 
Viimeksi muokattu:
Tosiasia on että kaiken tämän kriisiytymisen takana on Kosovon kriisin surkea ratkaisu, jonka teki Martti Ahtisaari. Donbass ja Krim ovat nyt kopioineet sitä itsenäistymisen mallia.
Ahtisaari on ihminen, eli erehtyväinen siinä kuin kuka tahansa. Aika oli semmoinen, ettei Venäjää tarvinut huomioida. Näin se vaan meni silloin. Sen olisi voinut päättää muullakin tavalla, mikä olisi voinut olla kosovolaisille ihan yhtä hyvä tai jopa parempi.

Kosovon ratkaisu ei liity mitenkään Ukrainan tilanteeseen. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja anastanut siltä maa-alueita. Mitään spontaania separatismia Ukrainassa ei ole, vaan Venäjä on luonut itselleen myötämielisiä toimijoita anastamilleen alueille.

Venäjällä on oltu katkeriä Martti Ahtisaarta kohtaan, en ymmärrä miksi.
 
Höpöhöpö. 5. artikla ei ole millään tavalla tulkinnanvarainen. Koko läntinen maailma ryntää kuin yhtenä miehenä torvet töristen kolmanteen maailmansotaan kun Venäjä seuraavan kerran loukkaa pienen Viron suvereniteettia ja kunniaa. Sen sijaan Suomen Nato hylkää kuin nallin kalliolle. 5. artiklan Jumalan kiveen hakkaamat mahtikäskyt kun eivät koske Suomea.

Naton yhtenäisyys ei milloinkaan horju, vaan se on uhreja kaihtamatta valmis vaikka mannerten väliseen kaiken hävittävään ydinsotaan kenen tahansa jäsenmaansa puolesta. Kansalliset edut, sisäpolitiikka, itsekkyys ja muut seikat väistyvät kun maailman toisella laidalla tuntematon jäsenvaltio joutuu vieraan aggression kohteeksi. Luokkarajat sortuvat ja kansat yhdistyvät taistelemaan, yhden ainoan liittouman, yhden ainoan sopimuksen ja yhden ainoan jäsenmaan puolesta vaikka henkeen ja vereen asti.

Naton päämajassa on punaiset napit ja magnumit aina valmiina! Naton kanssa ei koskaan pelleillä! Nato tarjoaisi Suomellekin täydellisen suojan ikuisiksi ajoiksi ja yltäkylläinen pitopöytä notkuisi ilmaisista lounaista.

Naton on pakko reagoida täydellä voimalla, koska se on kaikkien sen jäsenmaiden yhteinen tahto. Muuten koko Naton olemassaolo loppuisi kuin seinään.

Sitten mä heräsin ja päästin kissan ulos.


Jos Nato-maiden kansalaisten enemmistö ei halua auttaa, niin Natoa ei oikeastaan ole. Ja näin on nyt, rauhan aikana. Sodan aikana kieltäytyjien määrä kasvaisi tuplaksi.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/Nato jasenmaat puolustaminen-37250

Niin kuin haluaisin olla samaa mieltä Laamanatorin kanssa, niin turvallisuutta ei voida perustaa toiveajatteluun.
 
NATOn suurista antajapuolen maista vain Pohjois-Amerikkalaisista enemmistö on sitoutunut yhteispuolustukseen artiklan 5 hengen mukaan (edit: sekin vain nippanappa yli 50%) , loput tulevat ennen pitkää käyttämään kaikki keinot vempuloida irti hommasta.

Tämä vahvistaa sen mitä on ajatellutkin, vain Amerikkalaisilta voisi odottaa kunnollista apua (eikä senkään määrään ja oikea-aikaisuuteen kaikkea ripustaen) mutta muiden "etulinjan maiden" ml. Norja kanssa voisi toisaalta sujuvoittaa yhteistyötä jos olisi jäsenenä.

Surkean masentava tulos silti tähän kyselyyn, "one for all, all for one" näkyy sitten olevan todella kukkua. Kun näissä maissa on ammattiarmeijat niin kansan tuen puute ei ole välttämättä heti "showstopper" jos poliitikot haluaa pitää kiinni sopimuksista, mutta vähäinen se on Saksankin liikkumavara ennen pitkää kun 1/3 tukee yhteispuolustuksen ideaa rauhan aikana!
 
Viimeksi muokattu:
Järjestävätkö valtiot kansanäänestyksiä kv-sopimusten velvoitteista?

Saksan ja Merkelin heikkous on jo nähty, mummohan oli täysi lapanen kun putin alkoi uhoomisen. Saksan kansa rakastaa Merkeliä.
 
Järjestävätkö valtiot kansanäänestyksiä kv-sopimusten velvoitteista?

Saksan ja Merkelin heikkous on jo nähty, mummohan oli täysi lapanen kun putin alkoi uhoomisen. Saksan kansa rakastaa Merkeliä.

Eivät järjestä kansanäänestystä, mutta hankala se on silti toimia pidemmän päälle jos tahto on löysällä. Todennäköisesti kansan mielipide heijastelee jollakin tasolla myös kansan valitsemia päättäjiä, luultavasti/toivottavasti ei kuitenkaan ihan 1:1. Noilla tietty helpottaa se, että ns. tavalliset ihmiset eivät sotaan joka tapauksessa osallistu, vaan ammattisotilaat.

Saksan heikkous ja ongelmainen suhde historiaan oli tiedossa, mutta yllättävän lussu kannatus tällä sotilaallisella väliintulolla oli muissakin maissa. Kuinkahan moni vetäisi ässän hihasta ja ilmoittaisi että apu onkin kalustoapua ilman käyttäjiä.
 
Back
Top