Virolaissotilas Afganistanissa: Ei varoituksia, ei armoa

Trolli

Kersantti
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Virolaissotilas+Afganistanissa+Ei+varoituksia+ei+armoa/1135255932924

"Wahid. "Tarkka-ampuja on taistelukentän tappavin ase", virolainen ylivääpeli Üllar sanoo. Hän on tarkka-ampuja ja palvelee Naton alaisissa virolaisjoukoissa Helmandin maakunnassa Afganistanissa. Turvallisuussyistä Üllar ei halua kertoa sukunimeään.

Üllarin ja muiden tarkka-ampujien tehtävänä on tappaa vihollisia. Helmandissa viholliset ovat talebaneja, jotka taistelevat kansainvälisiä joukkoja vastaan. Üllar ei kerro, onko hän tappanut talebaneja.

Hänen täytyy olla varma kohteestaan, sillä jos hän ampuisi siviilin, se kiristäisi virolaiskomppanian ja paikallisten välejä. Tarkka-ampujiksi kelpaavatkin kokeneet sotilaat, nuoria ei kelpuuteta.

Üllarin mukaan hänen tehtävänään on auttaa komppaniaa aina kun apua tarvitaan. "Pari yksinkertaista asiaa meidän filosofiastamme: ei varoituksia, ei armoa", hän sanoo.


Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja raportoivat tämän viikon Helmandista sijoitettuna Naton alaisiin virolaisjoukkoihin. Lisää tarkka-ampujista torstain Helsingin Sanomissa. "
 
HS AFGANISTANIN SOTA-ALUEELLA
Pikkukylässä kytee epäluulo virolaisia ja afgaanisotilaita kohtaan
Epäluottamuksen kolmiossa. Pasit ja kotietsinnät rassaavat Lutshekin kyläläisiä.

Heikki Aittokoski Sami Kero


Lutshek. Pikkukylä Lutshekissa Paseista ei pidetä. Kylänvanhin Hajibahawdin tekee tämän selväksi: "Haluan, että he jäävät tänne, mutta en halua heidän ajelevan kylän läpi panssariajoneuvoillaan."

Lutshek on lähellä Wahidia, virolaiskomppanian tukikohtaa Helmandissa. "He" ovat virolaisia Nato-johtoisen Isaf-operaation sotilaita.

Pasi on panssaroitu ajoneuvo, jota virolaiset käyttävät Afganistanissa.

Tiistaiaamu kallistuu kohti puoltapäivää. Kylässä on juuri päättymässä shura, neuvonpito kylän miesten ja sotilasoperaatio Isafia edustavan brittikersantti Mark Hillin välillä.

Ryhmä virolaissotilaita suojaa. Kypärät ja luotiliivit ovat päällä ja rynnäkkökiväärit kannossa, tietenkin, vaikka virolaisten puheissa Lutshek esiintyy turvallisena.

Hill on yrittänyt mainostaa Isafin tarjoamaa turvallisuutta, sähköä sekä elämänlaadun paranemista. Heikoin tuloksin, näyttäisi. Miehet vain istuvat matolla jalat ristissä turbaanit päässä ja parjaavat Isafia.

Vähän niin kuin kylänvanhin Hajibahawdin: "He eivät voi tehdä kotietsintöjä luonamme. Me emme pidä siitä."

Kotietsinnät ovat pataaneille paha rasti. Naisten kuuluu olla sisätiloissa ja ehdottomasti näyttämättä naamaansa vieraille miehille. Ei naisia nytkään missään näy.

Kersantti Hill yrittää selittää, että Isaf-joukot ajavat jatkossakin panssariajoneuvoilla ja tekevät kotietsintöjä, jos turvallisuus niin vaatii.

Jostain kuuluu konekiväärin nakutusta. Kylän yhdellä miehellä on vihamielinen ilme kuin haluaisi tappaa. Tunnelma shurassa ei vakuuta sydämellisyydellään.

Hiki valuu. Likainen lapsi opettelee ajamaan vaaleanpunaisella polkupyörällä.

Pari miestä lähtee Shahbaz-merkkisellä moottoripyörällä huristelemaan. Satula on koristeltu pienellä punaisella matolla. Prätkän omistaa Ahmad Shah, ja menopeli maksaa Helmandissa kuulemma tuhat afgaania eli viitisentoista euroa. Vaikea uskoa, mitään.

Afganistanissa on noin 90 000 Isaf-sotilasta. Lisäksi on kymmeniätuhansia amerikkalaissotilaita, jotka toimivat irrallaan Isafista.

Paikallisväestön kanssa pidetään tuhansittain palavereja pitkin maata. Luottamusta yritetään rakentaa.

Lutshekissa paikalla on myös Afganistanin armeijan ANA:n kersantti Salim, joka puhuu sujuvaa englantia.

ANA:lla on Lutshekissa vartioasema. Miten on, koska Isaf-joukot voivat poistua Afganistanista ja ANA ottaa turvallisuuden harteilleen?

Kersantti Salim vastaa: "Isaf-joukot vain taistelevat eivätkä kunnioita kulttuuria."

Afganistan on pois tolaltaan. Lutshekissa taidetaan olla epäluottamuksen kolmiossa: kyläläiset eivät luota virolaisiin eivätkä afgaanisotilaisiin, virolaiset eivät luota kyläläisiin eivätkä afgaanisotilaisiin, ja afgaanisotilailla on vaikeuksia luottaa edes itseensä.

Virolaisen EstCoy-komppanian ensimmäisen joukkueen vääpeli Vjatseslav Nestseplenkolla on oma näkemyksensä asioista. Virolaiset tekevät parin kilometrin jalkapartiokeikan Lutshekin ympäri.

Patikkapolulla vääpeli Nestseplenko kertoo, että kyläläiset yrittävät estää kävelemästä sitä pitkin.

"He tonkivat polkua toistuvasti lapiolla, jotta luulisimme sen olevan miinoitettu", Nestseplenko sanoo ja astelee eteenpäin.

Sillan kohdalla Nestseplenko kertoo, että virolaiset korjasivat sen – ja löysivät kiitoksena sillan kupeesta tienvarsipommin.

Tämäkö siis oli se kylä, jonka asukkaiden kanssa virolaisilla menee hyvin?

Nestseplenko on hetken hiljaa, katsoo silmiin ja vastaa: "Ehkä en vastaa."

Paluumatkalla Pasin miehistötilan lattialla on noin 30 kiloa painava keltainen kanisteri, vaarattomaksi tehty tienvarsipommi.

Löytyi aamulla Lutshekin suunnalta.

Taitaa olla yleistä sorttia, tämä keltainen kanisteri. Samanlaisiin pumpattiin aamulla kaivovettä Lutshekissa.

teksti

HS AFGANISTANIN SOTA-ALUEELLA
Virolaiset joukot pidättivät kaksi miestä epäiltynä tienvarsipommien asettamisesta. Erävoitto kuivuneessa joenuomassa

Wahid. Adrenaliini haisee taivaisiin asti. Jännitys on laukeamassa. Ilmassa on virolaista voitonriemua.

Virolaisen EstCoy -komppanian partio on juuri saanut jättipotin: kaksi Taleban-epäiltyä.

Puolenpäivän aurinko takoo Helmandissa. Parrakkaat miehet ovat vaiti wadissa, kuivuneessa joenuomassa, liinat silmillä, kädet selän takana nippusiteissä.

Elämä on nyt toisaalla, ja sinne viedään Pasilla.

Panssaroitujen Pasien ja brittien Viking-amfibiovaunujen letka lähti liikkeelle Wahidin tukikohdasta aamuseitsemältä. Sotilaat olivat toteuttamassa kansainvälisten Isaf-joukkojen perustehtävää Afganistanissa, vakauden ja turvallisuuden edistämistä valvonta-alueellaan.

Aamu sujui kaavalla, joka on tavanomainen Helmandissa. Kellon lähestyessä kymmentä taistelupioneeri Margus oli jo löytänyt yhden tienvarsipommin ja räjäyttänyt sen hallitusti.

Saattue eteni wadia pitkin hitaasti. Vikingien 5,9-litraiset dieselmoottorit jurnuttivat enimmäkseen tyhjäkäynnillä.

Vikingit näyttivät unikkopeltoja vasten etanoilta, joilta oli lerpahtanut kumolleen yksi tuntosarvi, 12,7-millinen Browning-konekivääri.

Oli pouta. Ohi kulki moottoripyörä, jolla oli kannossa keltainen kanisteri. Brittisotilaat tutkivat miehen. Ei mitään.

Kello 9.55 etanat heräsivät eloon. Taleban. Laukausten sarja kajahti, ja takimmaisen Pasin kohdalla joenuomassa pölähti.

"Fucking hell!" rätisi brittiläisen Viking-kuljettajan kiroileva ääni vaunuradiossa.

Konekiväärimiesten päät pyörivät väkkäränä: missä vihollinen. Kun yksimielisyys laukausten suunnasta löytyi, ajoneuvojen keulat käännettiin kohti wadin läntistä pengertä.

Alkoi intensiivinen tulitus. 1. kuninkaallisen panssarirykmentin kersantti Richard Jacques lasautti konekiväärillään lyhyitä sarjoja Vikingin tornista.

Kolmessa minuutissa kaikki oli ohi. Taleban oli kadonnut yhtä nopeasti kuin ilmestynyt.

"Joskus on vaikea paikantaa, mistä meitä ammutaan", sanoi kersantti Jacques. "Kaikki tulikosketukset ovat vaarallisia."

Kello 10.35 virolainen jalkapartio lähti afgaanisotilaiden ryhmän kanssa. Kello 11.25 korviin särähti taas kerran Helmandin epävirallinen luontoääni: räjähdys.

Hallittu räjähdys, onneksi. Penkan takana virolaissotilaat eliminoivat kerralla kaksi 30 kilon tienvarsipommia. Ne oli tehty ammoniumnitraatista.

Virolaiset olivat iskeneet kultasuoneen. Partion edetessä wadin reunaa yksi sotilaista huomasi unikkopellossa sytytyslangan. Lanka johti tyypilliseen helmandilaiseen aidattuun saviasumukseen.

Asumuksen vierellä hiiviskeli mies epäilyttävän näköisesti pois päin. Virolaiset ja afgaanisotilaat viittoilivat miestä luokseen, mutta tämä lähti juosten pakoon. Virolaiset perässä. Pidätys, ja sitten toinen.

Miehet jäivät kiinni verekseltään. He olivat tienvarsipommin vieressä, paikalliset asukkaat antoivat silminnäkijälausuntoja, ja miesten tarinat olivat ristiriitaisia.

Taleban-epäillyt yrittivät kehittää nopeasti peitetarinat, mutta epäonnistuivat surkeasti. He olivat selvästi yllättyneitä kiinni jäämisestään, eikä peitetarinoita ollut ilmeisesti mietitty valmiiksi.

Kello on 12.20, ja vihreäasuinen mies istuu Pasin lattialla sotilaiden vartioimana.

Sandaalit sohivat lattiaa, kun ajoneuvo painelee kohti Wahidia, virolaisten tukikohtaa. Siniasuinen kaveri on toisessa Pasissa.

Pidätetyt miehet ovat juridisessa mielessä rikosepäiltyjä, eivät sotavankeja. Virolaiset upseerit ovat vakuuttuneita, että miehillä on tärkeä osuus tienvarsipommien tuotantoketjussa. He tulevat päätymään Afganistanin oikeuslaitoksen käsiin.

EstCoy on saanut erävoiton oman valvonta-alueensa rauhoittamisessa. Se tietää ehkä joitakin tienvarsipommeja vähemmän.
 
Trolli kirjoitti:
Üllarin mukaan hänen tehtävänään on auttaa komppaniaa aina kun apua tarvitaan. "Pari yksinkertaista asiaa meidän filosofiastamme: ei varoituksia, ei armoa", hän sanoo.


Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja raportoivat tämän viikon Helmandista sijoitettuna Naton alaisiin virolaisjoukkoihin. Lisää tarkka-ampujista torstain Helsingin Sanomissa. "

Luin mielenkiinnolla nuo jutut Helmandista, vaikka tietysti näissä ennakkosensuuri-jutuissa aina käy mielessä se, että minkä verran sensuuriin jää muutakin kuin ihan puhtaasti EstCoyn turvallisuusnäkökohtien takia sensuroitavaa asiaa.

Tuo Üllarin 'filosofia' kyllä särähti korvaan. Tietysti asia on niin, että onnistunut tarkka-ampujan suoritus on sellainen jossa kohde ei saa "varoitusta" ennen laukausta jos naamiointi ja tuliaseman valinta on kunnossa eikä saa toisaalta "armoa" koska kerran tullutta osumaa ei tee tekemättömäksi. Silti tuo on minusta teknikkaa, ei filosofiaa. Ei se Üllarkaan varmaan joka asiassa sen ampumissuorituksen ulkopuolella mene yksioikoisesti 'ei varoitusta, ei armoa'.
 
Heikkilä kirjoitti:
Trolli kirjoitti:
Üllarin mukaan hänen tehtävänään on auttaa komppaniaa aina kun apua tarvitaan. "Pari yksinkertaista asiaa meidän filosofiastamme: ei varoituksia, ei armoa", hän sanoo.


Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja raportoivat tämän viikon Helmandista sijoitettuna Naton alaisiin virolaisjoukkoihin. Lisää tarkka-ampujista torstain Helsingin Sanomissa. "

Luin mielenkiinnolla nuo jutut Helmandista, vaikka tietysti näissä ennakkosensuuri-jutuissa aina käy mielessä se, että minkä verran sensuuriin jää muutakin kuin ihan puhtaasti EstCoyn turvallisuusnäkökohtien takia sensuroitavaa asiaa.

Tuo Üllarin 'filosofia' kyllä särähti korvaan. Tietysti asia on niin, että onnistunut tarkka-ampujan suoritus on sellainen jossa kohde ei saa "varoitusta" ennen laukausta jos naamiointi ja tuliaseman valinta on kunnossa eikä saa toisaalta "armoa" koska kerran tullutta osumaa ei tee tekemättömäksi. Silti tuo on minusta teknikkaa, ei filosofiaa. Ei se Üllarkaan varmaan joka asiassa sen ampumissuorituksen ulkopuolella mene yksioikoisesti 'ei varoitusta, ei armoa'.

Täytyy muistaa, että "oikeissa" porukoissa käytetään vähän varttuneenpaa väkeä, eikä 20-25v räkänokkia, niin kuin meillä. Näin tässäkin tapauksessa. Näin ollen osalla (aika isollakin osalla) viron ukoista on vielä tiettyjä neuvosto-vaikutteita otteissaan. Tämän tiedän ihan omasta takaa.
 

Tuossa on viisiosainen lyhyt dokkari virolaisten toiminnasta tuolla. Ihan mielenkiintoista materiaalia.
 
Last edited by a moderator:
JSP kirjoitti:
kyläläiset eivät luota virolaisiin eivätkä afgaanisotilaisiin, virolaiset eivät luota kyläläisiin eivätkä afgaanisotilaisiin, ja afgaanisotilailla on vaikeuksia luottaa edes itseensä.

:D
 
Back
Top