Voiko autokoulu, intti tai karateharrastus johtaa rikostutkintaan? Näin pelkäävät oikeusoppineet, jos terrorismilait kiristyvät
Esitetyt kiristykset terrorismilakeihin uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksia, sanovat oikeusoppineet. Samanlaista kritiikkiä on esitetty myös tiedustelulakeja kohtaan.
Terrorismi
17.1.2018 klo 11:11
Menet autokouluun tai armeijaan. Lataat puolustusvoimien sivuilla vapaasti saatavilla olevan
Sotilaan käsikirjan(siirryt toiseen palveluun) tietokoneellesi. Olet aktiivisesti mukana ampumaurheiluseuran toiminnassa tai harrastat itsepuolustuslajeja.
Oikeusoppineet pelkäävät, että oikeusministeriössä
valmisteilla olevat tiukennukset terrorismilakeihin voisivat mahdollistaa edellä mainituissa tapauksissa rikostutkinnan käynnistämisen.
Terrorismirikoksia pohtinut työryhmä esittää, että terrorismiin liittyvän koulutuksen vastaanottaminen ja itseopiskelu kriminalisoitaisiin. Rikoslakiin tehtäisiin myös kymmenkunta muuta lisäystä, muun muassa terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen säädettäisiin rangaistavaksi.
Tammikuun alussa lausuntokierrokselta palannut mietintö kirvoitti lukuisia lausuntoja, joissa ehdotettuja muutoksia kritisoidaan kovin sanoin.
Lausunnon antoivat muun muassa Lakimiesliitto, Asianajajaliitto, Tuomariliitto, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sekä rikosoikeuden professori Sakari Melander. Yhteensä lausuntoja tuli reilut 20.
Terrorismirikoksien laajentamista koskevan työryhmän mietinnön(siirryt toiseen palveluun) sanamuodot ovat oikeusoppineiden mukaan liian epämääräisiä. Näillä muotoiluilla terroristinen tarkoitus olisi kytkettävissä hyvin arkipäiväiseenkin toimintaan.
Poliisin perusteluiksi esitutkinnan aloittamiselle voisikin riittää esimerkiksi autokouluun osallistuminen, sillä viime aikoina terroritekoja on tehty ajamalla autolla väkijoukkoon.
Armeijassa puolestaan opetetaan sotataitoja. Sotilaan käsikirja sisältää perusteita sotilaan taitoihin. Ampuma- tai itsepuolustuslajiharrastus on sekin laveassa mielessä rinnastettavissa terroristiseen tekoon valmistautumiseen.
Rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia – kuten muutokset tiedustelulakiin
Suurimpana huolena oikeusoppineilla ei ole se, että lueteltu toiminta johtaisi rikostuomioon, vaan se, että jo epäily riittää rikostutkinnan käynnistämiseen.
Esitutkinta taas mahdollistaa muun muassa salaisten pakkokeinojen kuten televalvonnan ja -kuuntelun käytön. Salaisista pakkokeinoista ei välttämättä tarvitse ilmoittaa kohteelle.
Vähäisin perustein aloitetut rikostutkinnat ja salaisten pakkokeinojen käyttö uhkaisivat yksilön perus- ja ihmisoikeuksia, kritisoivat oikeusoppineet lausunnoissaan.
Hyvin samanlaista kritiikkiä on esitetty myös oikeusministeriössä parhaillaan valmisteltavia tiedustelulakeja kohtaan. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi tiistaina, että hän
aikoo esittää hallitukselle perustuslain muuttamista nopeutetulla aikataululla tiedustelulakien takia.
Myös terrorismirikoslakien muutoksilla on kiire, sillä niiden pitäisi olla voimassa jo syyskuussa 2018. Hallituksen esitys pyritään saamaan eduskunnan käsiteltäväksi vielä kevään aikana.
EU edellyttää muutoksia, mutta ei näin laajoja, sanovat kriitikot
Oikeusoppineet korostavat lausunnoissaan, että terrorismin estämiselle ja keskeyttämiselle on hyväksyttävät ja painavat perustelut, mutta ne eivät pidä toivottavina kaikkia esitettyjä muutoksia rikos-, poliisi- ja pakkokeinolakeihin.
Uusien rikosten kriminalisointiin pitäisi suhtautua pidättäytyväisesti, kirjoittaa lausunnossaan Martin Scheinin.
Lakimiesliitto toteaa, että jotkut ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista saattavat aiheuttaa varsin suuria näytöllisiä ongelmia. Poliisin mukaan terrorismirikosten
toteennäyttäminen on jo nykyisellään vaikeaa.
Asianajajaliiton lausunnon mukaan "rikoslain perusperiaatteet, kuten tarkkarajaisuus, ennustettavuus ja ylipäätään kriminalisoinnin tarpeellisuus, näyttävät olevan ilmeisessä vaarassa, kun pohditaan terrorismirikoksia". Asianajajaliitto korostaa myös sitä, että käsitystä lakimuutosten todellisista vaikutuksista ei ole.
Tuomariliiton lausunnossa puolestaan todetaan seuraavasti: "pelättävissä on, että 'vääränlaista' tietoa etsinyt henkilö voi helpommin kuin muun tyyppisten rikosten kohdalla joutua aiheettomasti epäillyksi ja syytetyksikin kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten".
Professori Sakari Melander taas kiinnittää huomiota muun muassa siihen seikkaan, että matkustuksen kriminalisointi on merkityksellinen liikkumisvapauden ja Suomen kansalaisen maahansaapumisoikeuden kannalta.
Lausuntokierrokselta palannut mietintö liittyy Euroopan unionissa annettuun terrorismirikosdirektiiviin, joka edellyttää muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön. Kriittisten lausuntojen mukaan näin laajat muutokset eivät ole tarpeellisia.