Tvälups
Ylipäällikkö
Puolustusministeriö Tiedotteet 17.09.2012 11:30
Vuoden 2013 puolustusbudjetti
http://www.defmin.fi/?9_m=5167&s=8
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Vuoden 2013 puolustusbudjettiin sisältyy merkittäviä määrärahaleikkauksia.
Vuoteen 2015 mennessä toteutettava puolustusvoimauudistus on välttämätön Suomen puolustuskyvystä huolehtimiseksi ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on organisaation ja toimintaperiaatteiden muutoksella mahdollistaa tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa voidaan kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.
Siirtymäkaudella, vuosien 2013 -2014 aikana, puolustushallinto jatkaa välittömiä sopeuttavia toimenpiteitä, joilla
- aikaansaadaan menosäästöä,
- hallitaan sisäisiä menopaineita ja
- katetaan puolustusvoimauudistuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten rahoitus.
Edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta
- puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan väliaikaisesti alentamaan ja merkittävä osa määrärahaleikkauksista kohdistuu myös suunniteltuihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Hallinnonalan määrärahat ja henkilöstö
Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 781 milj. euroa. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 446 milj. euroa ja kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 335 milj. euroa.
Menojen yhteismäärä on 69 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu hallitusohjelmaan perustuvista menosäästöistä, joiden yhteismäärä on puolustusministeriön hallinnonalalla 124 milj. euroa vuonna 2013 (46 milj. euroa vuonna 2012).
Vuoden 2013 talousarvioesityksessä esitettävistä uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu vuodelle 2013 menoja yhteensä 702 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisille vuosille määrärahasitoumuksia 1 172 milj. euroa.
Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,36 % (v. 2012 1,44 %).
Puolustusministeriön pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrärahoista on myös hieman alenemassa ja vuonna 2013 se on 5,1 % (v. 2012 5,4 %).
Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 15 060 henkilötyövuotta,
- vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna on 100 henkilötyövuotta.
- vähennys aiheutuu toimintojen tehokkuutta lisäävistä toimista.
Puolustusvoimien toimintamenot
Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja yhteensä 1 770 milj. euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 71 milj. euroa (4,2 %). Lisäys aiheutuu pääosin palkkausten tarkistuksista, kustannustasotarkistuksista sekä määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat –momentilta.
Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Reserviläiskoulutusta, varusmiesten sotaharjoitusperusteisia maastoharjoituksia sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan supistetulla tasolla.
Positiivista on se, että varusmiesten päivärahoja korotetaan. Sen kustannusvaikutus on 2,0 milj. euroa vuodessa.
Puolustusmateriaalihankinnat
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 592 milj. euroa, missä on vähennystä 134 milj. euroa (-18,5 %) vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Vähennys johtuu hallitusohjelmaan perustuvasta puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetusta 70 milj. euron suuruisesta menosäästöstä, tilausvaltuuksien maksatusten siirroista myöhemmille vuosille sekä määrärahasiirrosta puolustusvoimien toimintamenot –momentille.
Puolustusvoimauudistukseen ja määrärahaleikkauksiin liittyen puolustushallinto tulee priorisoimaan materiaalihankinnat. Osasta suunnitelluista hankinnoista joudutaan luopumaan.
Puolustusmateriaalihankintamäärärahoista käytetään 450 milj. euroa vanhoista tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin, 85 milj. euroa vuonna 2013 alkavista uusista tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin, 30 milj. euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoihin ja 27 milj. euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Vuonna 2013 alkava uusi Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 372 milj. euroa vuosina 2013—2018 ja siihen sisältyy mm. seuraavia hankintoja:
- Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan ilmapuolustuksen tiedonsiirto-hanketta ja päivitetään johtamisessa tarvittavia tiedonsiirtoverkkojen laitteita.
- Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa hankitaan signaali- ja kuvatiedustelun järjestelmiä.
- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa jatketaan Hornet-torjuntahävittäjäkaluston päivityksiä hankkimalla pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten käyttöön tarvittavia varusteita lentokoneisiin, aseiden käsittelyvälineitä sekä järjestelmätestaustyötä toiminnan aloittamiseksi.
- Logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan pääasiassa puolustushaarojen alueellisille huolto-joukoille mm. logistiikan johtamisen välineitä.
- Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan XA-panssariajoneuvojen järjestelmä-, huolto- ja koulutuspäivitys.
- Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa toteutetaan teknologista kehitystä vastaavan nykyaikaisen herätemiina-asejärjestelmän hankinta.
- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa hankitaan Hornet-torjuntahävittäjäkaluston elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden ja moottoreiden vaihtolaitteita ja osia.
Vuonna 2013 alkava uusi Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 34 milj. euroa vuosina 2013-2016 ja sen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä ja parantaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin kuuluvien ja puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävien hankkeiden sekä tuleviin tilausvaltuuksiin sisällytettävien hankintojen valmiutta tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja kokeilutoiminnalla.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään määrärahoja 61 milj. euroa, mikä on 2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenojen osuus 63 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu vahvuus eri operaatioissa olisi vuonna 2013 noin 400 sotilasta.
Vuoden 2013 puolustusbudjetti
http://www.defmin.fi/?9_m=5167&s=8
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Vuoden 2013 puolustusbudjettiin sisältyy merkittäviä määrärahaleikkauksia.
Vuoteen 2015 mennessä toteutettava puolustusvoimauudistus on välttämätön Suomen puolustuskyvystä huolehtimiseksi ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on organisaation ja toimintaperiaatteiden muutoksella mahdollistaa tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa voidaan kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.
Siirtymäkaudella, vuosien 2013 -2014 aikana, puolustushallinto jatkaa välittömiä sopeuttavia toimenpiteitä, joilla
- aikaansaadaan menosäästöä,
- hallitaan sisäisiä menopaineita ja
- katetaan puolustusvoimauudistuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten rahoitus.
Edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta
- puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan väliaikaisesti alentamaan ja merkittävä osa määrärahaleikkauksista kohdistuu myös suunniteltuihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Hallinnonalan määrärahat ja henkilöstö
Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 2 781 milj. euroa. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 446 milj. euroa ja kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 335 milj. euroa.
Menojen yhteismäärä on 69 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu hallitusohjelmaan perustuvista menosäästöistä, joiden yhteismäärä on puolustusministeriön hallinnonalalla 124 milj. euroa vuonna 2013 (46 milj. euroa vuonna 2012).
Vuoden 2013 talousarvioesityksessä esitettävistä uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu vuodelle 2013 menoja yhteensä 702 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisille vuosille määrärahasitoumuksia 1 172 milj. euroa.
Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,36 % (v. 2012 1,44 %).
Puolustusministeriön pääluokan määrärahojen osuus kaikista valtion budjettitalouden määrärahoista on myös hieman alenemassa ja vuonna 2013 se on 5,1 % (v. 2012 5,4 %).
Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 15 060 henkilötyövuotta,
- vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna on 100 henkilötyövuotta.
- vähennys aiheutuu toimintojen tehokkuutta lisäävistä toimista.
Puolustusvoimien toimintamenot
Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja yhteensä 1 770 milj. euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 71 milj. euroa (4,2 %). Lisäys aiheutuu pääosin palkkausten tarkistuksista, kustannustasotarkistuksista sekä määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat –momentilta.
Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Reserviläiskoulutusta, varusmiesten sotaharjoitusperusteisia maastoharjoituksia sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan supistetulla tasolla.
Positiivista on se, että varusmiesten päivärahoja korotetaan. Sen kustannusvaikutus on 2,0 milj. euroa vuodessa.
Puolustusmateriaalihankinnat
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahoja 592 milj. euroa, missä on vähennystä 134 milj. euroa (-18,5 %) vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Vähennys johtuu hallitusohjelmaan perustuvasta puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetusta 70 milj. euron suuruisesta menosäästöstä, tilausvaltuuksien maksatusten siirroista myöhemmille vuosille sekä määrärahasiirrosta puolustusvoimien toimintamenot –momentille.
Puolustusvoimauudistukseen ja määrärahaleikkauksiin liittyen puolustushallinto tulee priorisoimaan materiaalihankinnat. Osasta suunnitelluista hankinnoista joudutaan luopumaan.
Puolustusmateriaalihankintamäärärahoista käytetään 450 milj. euroa vanhoista tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin, 85 milj. euroa vuonna 2013 alkavista uusista tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin, 30 milj. euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuviin menoihin ja 27 milj. euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Vuonna 2013 alkava uusi Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 372 milj. euroa vuosina 2013—2018 ja siihen sisältyy mm. seuraavia hankintoja:
- Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan ilmapuolustuksen tiedonsiirto-hanketta ja päivitetään johtamisessa tarvittavia tiedonsiirtoverkkojen laitteita.
- Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa hankitaan signaali- ja kuvatiedustelun järjestelmiä.
- Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelmassa jatketaan Hornet-torjuntahävittäjäkaluston päivityksiä hankkimalla pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten käyttöön tarvittavia varusteita lentokoneisiin, aseiden käsittelyvälineitä sekä järjestelmätestaustyötä toiminnan aloittamiseksi.
- Logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan pääasiassa puolustushaarojen alueellisille huolto-joukoille mm. logistiikan johtamisen välineitä.
- Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan XA-panssariajoneuvojen järjestelmä-, huolto- ja koulutuspäivitys.
- Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa toteutetaan teknologista kehitystä vastaavan nykyaikaisen herätemiina-asejärjestelmän hankinta.
- Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa hankitaan Hornet-torjuntahävittäjäkaluston elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden ja moottoreiden vaihtolaitteita ja osia.
Vuonna 2013 alkava uusi Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) –tilausvaltuus on kokonaismäärältään 34 milj. euroa vuosina 2013-2016 ja sen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä ja parantaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin kuuluvien ja puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävien hankkeiden sekä tuleviin tilausvaltuuksiin sisällytettävien hankintojen valmiutta tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja kokeilutoiminnalla.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään määrärahoja 61 milj. euroa, mikä on 2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa.
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenojen osuus 63 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu vahvuus eri operaatioissa olisi vuonna 2013 noin 400 sotilasta.