Alikersantti Jimi Sassi koulutti rynnäkkökiväärin käyttöön viime viikon perjantaina Santahaminan sotilasalueella Helsingissä.
Ylipaino on yleisin vapautussyy
Viime vuoden kutsunnoissa 16,7 prosenttia ikäluokasta vapautettiin tai määrättiin uudelleen tarkastettavasti terveyssyistä.
Yleisin diagnoosi oli umpieritys-, ravitsemus-, ja aineenvaihduntasairaudet, joista suuri osa liittyi ylipainoon. Seuraavina tulivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ja ahdistuneisuushäiriöt.
Lähde: Puolustusvoimat
Armeijan keskeytti 14,4 prosenttia viime vuonna aloittaneista varusmiehistä. Osuus on pienempi kuin kertaakaan yli kymmeneen vuoteen.
Poistuma on pienentynyt seitsemässä vuodessa neljänneksellä. Ennätysvuonna 2008 palveluksen keskeytti 19 prosenttia varusmiehistä.
Keskeyttäneisiin lasketaan sekä siviilipalvelukseen siirtyneet että terveyssyistä vapautetut tai palvelukseensa lykkäystä saaneet.
Puolustusvoimat on pyrkinyt vähentämään keskeytyksiä kehittämällä alokkaiden ja johtajien koulutusta sekä lisäämällä dialogia ja palautekyselyitä.
”Varusmiesten antama palaute on nyt parempaa kuin koskaan”, sanoo majuri
Petteri Tammi Pääesikunnan koulutusosastolta.
Todennäköisesti suurin syy keskeytysten vähenemiseen on kuitenkin se, että aiempaa useampi nuori mies saa vapautuksen jo kutsunnoissa. Vuonna 2006 armeijaan määrättiin 80,9 prosenttia ikäluokasta, viime vuonna enää 76,1 prosenttia.
”Tavoite on, ettei turhaan kierrätetä ei-palveluskelpoisia nuoria meidän rattaissa. Silloin he voivat keskittyä muihin asioihin elämässä”, Tammi sanoo.
Viime vuoden kutsunnoissa vapautettiin terveydentilan perusteella 8,8 prosenttia. Uudelleen kutsunnoissa tarkastettavaksi eli E-luokkaan määrättiin 7,9 prosenttia. Heistäkin suuri osa saa myöhemmin pysyvän vapautuksen palveluksesta.
”Harkitsemme tietenkin tapauskohtaisesti. Jos nuori on ylipainoinen, annamme kunto-ohjeet ja määräämme tulemaan vuoden tai kahden päästä uudelleen. Osa voidaan määrätä silloin palvelukseen, mutta jos painoa on tullut 20 kiloa lisää, määrätään C-luokkaan”, Tammi kertoo.
C-luokkaan määrätyt on vapautettu palveluksesta rauhan aikana.
Myös pysyvästi ulkomailla asuvat voivat saada tietyillä perusteilla vapautuksen. Heitä on vuosittain noin kolme prosenttia.
Siviilipalvelukseen hakeutuu kutsunnoissa harva: viime vuosina määrä on ollut 1,7 prosenttia ikäluokasta. Suurempi joukko, noin viisi prosenttia, valitsee sivarin myöhemmin: joko kutsuntojen ja armeijan välissä tai kasarmilla.
Osuus on pysynyt ennallaan viime vuosina.
Vaikka sivarien määrä ei ole kasvanut, varusmiespalveluksen suorittavien osuus on pienentynyt ennätysalhaiseksi. Vuonna 1985 syntyneistä miehistä armeijan on käynyt 74,2 prosenttia. Kymmenen vuotta vanhemmasta ikäluokasta palveluksen suorittaneiden osuus on 82,3 prosenttia.
Nuoremmista ikäluokista ei ole vielä tilastoja, koska velvollisuus ase- ja siviilipalveluksen suorittamiseen päättyy 30-vuotiaana.
Varusmiespalvelusta tutkinut lehtori
Anni Ojajärvi Tampereen yliopistosta pohtii, onko asevelvollisuus muuttunut todellisuudessa valikoivaksi.
”Missä menee yleisen ja valikoivan asevelvollisuuden raja, kun palveluksen suorittavien osuus vähenee vuosi vuodelta? Toinen kysymys on tietenkin se, että ’yleinen’ asevelvollisuus koskee vain miehiä”, Ojajärvi sanoo.
Majuri Tammen mielestä laissa säädetty yleinen asevelvollisuus ei muutu valikoivaksi, vaikka vapautusten määrä lisääntyy.
”En usko, että varusmiespalveluksen suorittavien osuus tulee nykytilanteessa laskemaan alle 70 prosentin. Ukrainan kriisin seurauksena turvallisuus on nyt pop. Se näkyy esimerkiksi vapaaehtoisten harjoitusten suosion kasvuna.”
Puolustusvoimat uusi terveystarkastusohjeensa vuonna 2012. Uusi ohjeisto mahdollistaa vapautuksen antamisen aiempaa useammissa tapauksissa.
”Aiemmin armeijan läpi vedettiin ehkä enemmän sellaisia, joilla ei ollut täysiä edellytyksiä palveluksen suorittamiseen”, sanoo hallintoylilääkäri
Petteri Harjuvaara Sotilaslääketieteen keskuksesta.
Vapautuksia on lisännyt myös Suomen sodanajan joukkojen vahvuuden alentaminen 350 000 sotilaasta 230 000:een.
Myös nuorten miesten kunnon heikkeneminen on Harjuvaaran mukaan pienentänyt alokasmääriä.
”Tilanne on polarisoitunut. Osa on liikunnallisesti hyvin aktiivisia, mutta myös hyvin huonokuntoisia on enemmän.”
Palvelusajan lyhentyminen ei Harjuvaaran mukaan ole vähentänyt fyysistä vaatimustasoa, pikemminkin päinvastoin.
”Koulutus on nyt hyvin tiivis. Siksi ylipainoa saa armeijaan tullessa olla aiempaa vähemmän.”
Ylipaino on yleisin diagnoosi, jonka perusteella kutsunnoissa annetaan vapautus tai määrätään tulemaan uudelleen tarkastettavaksi.
Vapautusperusteista hieman yli puolet liittyy fyysisiin sairauksiin tai vammoihin ja loput mielenterveyden tai käytöksen häiriöihin. Osuudet ovat samat sekä kutsunnoissa että palveluksen aikana.
Kasarmilla yleisin vapautussyy ovat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet. Toiseksi yleisin terveydellinen syy keskeytyksiin ovat sopeutumishäiriöt.
Terveystieteiden lehtori Anni Ojajärvi huomauttaa, että kyseinen diagnoosi liittyy tässä nimenomaan armeijaan sopeutumiseen.
”Se, ettei ihminen sopeudu totaalilaitokseen on ymmärrettävää eikä välttämättä hänen kannaltaan huono asia.”
Ylilääkäri Harjuvaara myöntää, että osa sopeutumishäiriöisiksi diagnosoidusta pärjää armeijan ulkopuolella varsin hyvin.
”Toisaalta osalle heistä kasautuu terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.”
Harjuvaara sanoo, että vapautusperusteena ovat aina terveydelliset syyt: ei riitä ettei, halua käydä armeijaa. Motivaatio voi kuitenkin vaikuttaa sairauden aiheuttamiin rajoituksiin.
”Ihminen on kokonaisuus. Sekä fyysisten että psyykkisten sairauksien oireet voivat lisääntyä, jos kokee ympäristön ahdistavaksi tai epämiellyttäväksi.”
”Kaikille johtajille voi puhua”
Pehmeä lasku inttiin. Sitä veikkaa alikersantti
Jimi Sassi syyksi, miksi aiempaa harvempi keskeyttää armeijan.
”Alokkaiden annetaan ensimmäisinä päivinä rauhassa tottua palvelukseen. Kovin sotilaallinen kuri ei tule heti”, Sassi kertoo kokemuksistaan.
Kahdeksan viikon peruskoulutuskausi oli Sassista silti välillä kuin ”nyrkki vasten kasvoja”. Useita alokkaita hänen joukkueestaan keskeytti.
Kannustava ryhmänjohtaja sai Sassin hakemaan johtajakoulutukseen.
”Alikersantti laittoi alokkaiden edun oman etunsa edelle. Kun ryömittiin tammikuussa loskassa ja kaikkia kyrsi, alikersantti tuli mukaan ryömimään.”
Nyt Sassi on kouluttanut viikon ajan alokkaita. Aliupseerikoulussa kannustettiin hänen mukaansa rentoon vuorovaikutukseen.
”Kaikki esimiehet pyrkivät antamaan sellaisen kuvan, että meikäläiselle voi tulla puhumaan.”
”Sivari on hyvä mahdollisuus”
Markus Jokela / HS
Tuukka Vänskä työskentelee entisessä siviilipalveluspaikassaan Helsingin Kirjasto 10:ssä. Sanna Rummakko kysyi häneltä maanantaina aikaa kirjaston tietokoneelle.
”Kynnys mennä sivariin on perinteiden takia aika korkea”, arvioi 25-vuotias
Tuukka Vänskä syyksi, miksi alle seitsemän prosenttia ikäluokasta valitsee siviilipalveluksen.
Vänskä itsekin valitsi kutsunnoissa perheen toiveiden takia armeijan.
Palveluksen lähentyessä vapauden menetys alkoi kuitenkin arveluttaa. Juuri intin kynnyksellä Vänskän Jupiter-yhtye sai sovittua ensimmäisen keikkansa. Vänskä halusi keikalle ja haki siviilipalvelukseen.
Vänskä suoritti sivarin Helsingin keskustan Kirjasto 10:ssä. Kokemus oli erinomainen.
”Sain hyviä ystäviä ja opin uutta musiikista. Ennen sivaria en tiennyt, että näin hyvää työpaikkaa voi olla olemassa.”
Palveluksen päätyttyä Vänskä on tehnyt useita sijaisuuksia samassa kirjastossa.
”Sivari on hyvä mahdollisuus päästä töihin paikkaan, johon ei muuten pääsisi. Toisaalta on hölmöä, että tähän pakotetaan.”
ei saa*ana 
