Yhä harvempi varusmies keskeyttää palveluksen

#1
Mukavaa luettavaa. Lienee vaan väärä vuosiluku viimeisessä lauseessa...


Kotimaa 16.3.2016 klo 20:39
Yhä harvempi varusmies keskeyttää palveluksen
Armeijapalveluksen keskeyttäneiden määrä on pienentynyt selvästi kuluneella vuosikymmenellä.

Kuva: Yle

Vuosi sitten heinäkuussa palveluksensa aloittaneista varusmiehistä hieman alle 14 prosenttia keskeytti palveluksensa. Vielä vuonna 2009 keskeyttämisprosentti oli 19.

Puolustusvoimien tilastojen mukaan nyt tammikuussa aloittaneista palveluksensa on keskeyttänyt hieman suurempi määrä kuin heinäkuussa aloittaneista. Tilastojen mukaan talvella aloittaneista palveluksensa keskeyttää useampi kuin kesällä aloittaneista.

Lisäksi luvut kertovat, että valtaosa, 70-75 prosenttia, keskeyttävistä tekee sen peruskoulutuskaudella. Näistä noin puolet keskeyttää jo ensimmäisen kahden viikon aikana. Osa nyt keskeyttäneistä suorittaa palveluksensa loppuun joskus myöhemmin.

Yleisin keskeyttäminen johtuu terveydellisistä syistä. Toiseksi yleisin syy liittyy sopeutumishäiriöihin.

Vuonna 1985 syntyneestä asevelvollisten ikäluokasta kolme nuorta neljästä suorittaa varusmiespalveluksen.

http://yle.fi/uutiset/yha_harvempi_varusmies_keskeyttaa_palveluksen/8748549
 
#2
Mukavaa luettavaa. Lienee vaan väärä vuosiluku viimeisessä lauseessa...

Vuonna 1985 syntyneestä asevelvollisten ikäluokasta kolme nuorta neljästä suorittaa varusmiespalveluksen.

http://yle.fi/uutiset/yha_harvempi_varusmies_keskeyttaa_palveluksen/8748549
Jäin tätä ihmettelemään itsekin... 2000-luvulla asevelvollisuuden suorittaneiden osuus ikäluokasta laski wikin mukaan 80+ prosentista 70+ prosenttiin.

Onko tilasto olemassa jo esim 2015 osalta?

Olisi mielenkiintoista havaita, onko turvallisuusympäristön muutoksella ja Ukrainan sodalla vaikutus nuorison haluun suorittaa asepalvelus.
 
#3
Mukavaa luettavaa. Lienee vaan väärä vuosiluku viimeisessä lauseessa...
Tai sitten vasta nyt tiedetään, kuinka moni vuoden 1985 ikäluokasta suoritti varusmiespalveluksen.
 
#4
Viimeksi muokattu:
#5
^^ Kiitos. Kaipaisin kuitenkin nimenomaan ihan viimeisintä tietoa, liittyen Euroopan turvallisuustilanteen kärjistymiseen ja sen (mahdolliseen) vaikutukseen asevelvollisuuden suorittamiselle (suuntaan tai toiseen).

Mikähän taho julkaisee kokonaistiedon, vai onkohan sellaista edes.
 
#6
Mikähän taho julkaisee kokonaistiedon, vai onkohan sellaista edes.
Puolustusvoimat julkaisee käsittääkseni vasta kun luvut ovat varmistuneet, jolloin tieto koskee nyt 30-vuotiaiden ikäluokkaa. Esitetyllä arviointimenetelmällä voit arvioida tätä nuorempien ikäluokkien suoritusprosentin, kunhan ensin kysyt Puolustusvoimilta vapautettujen määrät.
 

aj77

Ylipäällikkö
#7
Sellainen mututuntuma, kun noita palvelukseen astumisvideoita katsoo, että motivaatio olisi parantunut kautta linjan. Toivottavasti se johtuu vain editoinnista, ja nykyisin on ne muutama motivoitunut joka erästä vain leikattu youtubeen.
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
The Internets.

Poika lopetti intin – suomalaisisän tylytys netissä on jotain sanoin kuvaamatonta
INTERNET 15.6.2016 18:36 http://www.como.fi/uutiset/poika-lo...n-tylytys-netissa-jotain-sanoin-kuvaamatonta/

Tämä on niitä Facebook-keskusteluja, joita ei olisi alun alkaenkaan pitänyt käydä netissä, vaan ihan jossain muualla. Feissarimokat.com-sivustolle asti päätynyt isän tilitys poikansa kesken lopettamasta varusmiespalvelusta ei ole kovin maireaa luettavaa.


Näin isä avautuu:

-Kaikki mun pojan yhteiset ystävät, poistakaa se kavereista. Raukalla vajaa 3kk inttiä jäjellä, ei viitsi käydä loppuun. Mun ukki meni 17v talvisotaan ja haavoittui kranaatin sirusta päähän ja lähti vielä jatkosotaan, jossa sitä ammuttiin olkapäästä läpi. Ja en koskaan kuullut sen valittavan mistään ikinä. Mutta tällaisia nykykovanaamat ovat.


Sitten framille tulee pojan äiti, joka kertoo lopettamisen syyksi sen, ettei poika ole kuulemma koskaan pelännyt noin paljon. Hän puolustaa lastaan todeten, että pojan isä lopetti aikoinaan itse intin kesken, mutta meni sinne oman isänsä painostuksesta takaisin.

Tästäkös isä hermostuu, ja vannottaa että ilman sotilaspassia ei poika ole oma poika. Hän jatkaa myös pitemmälle ja haukkuu pojan äitiä siitä, että tämä petti, kun hän oli armeijassa. Loppukomentti vetää hiljaiseksi.

-Onneksi mä n..ssin sun siskoa ja sen tyttöystävää molempia samaan aikaan.

Nyt pitäisi sitten tietää, kumpi tässä on fiksumpi, intin keskeyttänyt poika vai keskenkasvuiselta vaikuttava isipappa.

Aiheet:

 

Mika

Alikersantti
#10
Prosenttien aleneminen ei ihmetytä, mutta tällainen kehitys on täysin kestämätön. Minkälainen motivaatio varusmiespalveluksen suorittaneilla mahtaa olla tositilanteessa lähteä puolustamaan maata henkensä kaupalla, kun puolet ikäluokasta jää kotirintamalle seuraamaan tapahtumia televisiosta. Ei varmaan kovin hyvä.
 
#11
Prosenttien aleneminen ei ihmetytä, mutta tällainen kehitys on täysin kestämätön. Minkälainen motivaatio varusmiespalveluksen suorittaneilla mahtaa olla tositilanteessa lähteä puolustamaan maata henkensä kaupalla, kun puolet ikäluokasta jää kotirintamalle seuraamaan tapahtumia televisiosta. Ei varmaan kovin hyvä.
Mistäs moinen avautuminen? Eihän tällaista tue mikään tilasto tai muukaan. Trollailulta vaikuttaa ennemminkin :facepalm:
 
#12
^^ Kiitos. Kaipaisin kuitenkin nimenomaan ihan viimeisintä tietoa, liittyen Euroopan turvallisuustilanteen kärjistymiseen ja sen (mahdolliseen) vaikutukseen asevelvollisuuden suorittamiselle (suuntaan tai toiseen).

Mikähän taho julkaisee kokonaistiedon, vai onkohan sellaista edes.
Täältä (http://puolustusvoimat.fi/artikkeli...puolustustahto-ja-palvelusmotivaatio-nousussa) löytyy mm seuraavaa:

"Varusmiesten poistuma on ollut laskussa vuodesta 2009 alkaen

Vuoden 2009 lukemista (19 prosenttia) keskeyttämisprosentti on saatu laskemaan jo alle 15 prosenttiin. Heinäkuussa aloittaneen 2/15-erän poistuma oli vain 13,9 prosenttia. Tammikuussa aloittaneen 1/16-erän palvelusten keskeyttäminen on ollut hieman korkeammalla tasolla. Talven saapumiserän palvelusten keskeyttämisten määrä on yleensä suurempi kuin kesän erän.

Kaikista palveluksen keskeyttäneistä noin kolme neljäsosaa keskeyttää terveydellisistä syistä. Hieman alle puolet keskeytysten syistä liittyy sopeutumishäiriöihin. Myös tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet on merkittävä terveydellinen poistuman syy.

Palveluksen keskeyttämisistä noin 70–75 prosenttia tapahtuu peruskoulutuskaudella ja tästä hieman yli puolet kahden ensimmäisen viikon aikana. Osa palveluksen keskeyttäneistä suorittaa sen loppuun myöhemmin. Vuoden 1985 syntyneiden asevelvollisten ikäluokasta noin kolme neljäsosaa (74,2 prosenttia) suoritti varusmiespalveluksen."

Kaiken kaikkiaan havainto viimeisen parin vuoden ajalta on, että keskeytykset ovat lievässä laskussa, samalla kun uusijoiden (E-luokkaan siirrettyjen) palvelukseen palaamisprosentti ja suoritusprosentti on lievässä nousussa. Koska lopullinen prosentti nähdään tosiaan aina vasta kun ikäluokka täyttää 30 vuotta, tullaan lähivuosina tn näkemään palveluksen suorittaneiden prosentin laskua, joka kääntyy jossain vaiheessa nousuun.

Se mikä vaikuttaa jonkin verran prosentteihin, on maahanmuuttotaustaisten keskeyttämiset. PV ei tilastoi tätä, mutta oma näppituntuma on, että maahanmuuttotaustaiset keskeyttävät suhteessa selvästi useammin kuin "kantasuomalaiset".
 

Rannari

Ylipäällikkö
#13
Prosenttien aleneminen ei ihmetytä, mutta tällainen kehitys on täysin kestämätön. Minkälainen motivaatio varusmiespalveluksen suorittaneilla mahtaa olla tositilanteessa lähteä puolustamaan maata henkensä kaupalla, kun puolet ikäluokasta jää kotirintamalle seuraamaan tapahtumia televisiosta. Ei varmaan kovin hyvä.
Joka tapauksessa reilusti yli 90% ihmisistä on sodan tullen muualla kuin aseissa joten ei tuossa ole mitään ihmeellistä. Vain parhaat kutsutaan joten tuostahan pitää olla ylpeä eikä näyttää hapanta naamaa koska ei kelpaa hylkyyn ;)
 
#14
Mikä johtopäätös tässä nyt sitten pitäisi vetää ketjun aiheesta:

A) PV onnistuu nykyään kutsunnoissa karsimaan tehokkaammin ne jotka todennäköisesti keskeyttäisivät
B) Varusmiespalvelus on kehittynyt, mahdollistaen korkeamman pysyvyyden eli matalamman keskeyttämisprosentin
C) PV on oppinut sijoittamaan alokkaita viisaammin ja sopivimpiin tehtäviin, vähentäen keskeytyksiä
D) Alokkaat ovat kovempaa, kestävämpää ja sopeutuvampaa tasoa kuin edellisinä vuosina
E) Maanpuolustustahto on kasvanut, lisäten alokkaiden motivaatiotasoa verrattuna aiempiin vuosiin
F) PV on onnistunut kehittämään alokaskouluttajiaan, tai onnistunut valitsemaan heidät paremmin, vähentäen keskeytyksiä
 

Rannari

Ylipäällikkö
#15
Mikä johtopäätös tässä nyt sitten pitäisi vetää ketjun aiheesta:

A) PV onnistuu nykyään kutsunnoissa karsimaan tehokkaammin ne jotka todennäköisesti keskeyttäisivät
B) Varusmiespalvelus on kehittynyt, mahdollistaen korkeamman pysyvyyden eli matalamman keskeyttämisprosentin
C) PV on oppinut sijoittamaan alokkaita viisaammin ja sopivimpiin tehtäviin, vähentäen keskeytyksiä
D) Alokkaat ovat kovempaa, kestävämpää ja sopeutuvampaa tasoa kuin edellisinä vuosina
E) Maanpuolustustahto on kasvanut, lisäten alokkaiden motivaatiotasoa verrattuna aiempiin vuosiin
F) PV on onnistunut kehittämään alokaskouluttajiaan, tai onnistunut valitsemaan heidät paremmin, vähentäen keskeytyksiä
Kehittynyt ennakkokarsinta on varmaan hyvä arvaus ensisijaiseksi selitykseksi.
 
#16
Armeijan käy loppuun asti yhä useampi – kokonaan vapautettujen määrä on kasvanut
Varusmiespalveluksen suorittavien osuus ikäluokasta pienenee silti yhä. Siviilipalvelukseen hakeutuu kutsunnoissa vain vajaat kaksi prosenttia.
Kotimaa 12.7.2016 2:00 Päivitetty: 12.7.2016 6:55


Alikersantti Jimi Sassi koulutti rynnäkkökiväärin käyttöön viime viikon perjantaina Santahaminan sotilasalueella Helsingissä.

Ylipaino on yleisin vapautussyy

Viime vuoden kutsunnoissa 16,7 prosenttia ikäluokasta vapautettiin tai määrättiin uudelleen tarkastettavasti terveyssyistä.

Yleisin diagnoosi oli umpieritys-, ravitsemus-, ja aineenvaihduntasairaudet, joista suuri osa liittyi ylipainoon. Seuraavina tulivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ja ahdistuneisuushäiriöt.

Lähde: Puolustusvoimat
Armeijan keskeytti 14,4 prosenttia viime vuonna aloittaneista varusmiehistä. Osuus on pienempi kuin kertaakaan yli kymmeneen vuoteen.

Poistuma on pienentynyt seitsemässä vuodessa neljänneksellä. Ennätysvuonna 2008 palveluksen keskeytti 19 prosenttia varusmiehistä.

Keskeyttäneisiin lasketaan sekä siviilipalvelukseen siirtyneet että terveyssyistä vapautetut tai palvelukseensa lykkäystä saaneet.

Puolustusvoimat on pyrkinyt vähentämään keskeytyksiä kehittämällä alokkaiden ja johtajien koulutusta sekä lisäämällä dialogia ja palautekyselyitä.

”Varusmiesten antama palaute on nyt parempaa kuin koskaan”, sanoo majuri Petteri Tammi Pääesikunnan koulutusosastolta.

Todennäköisesti suurin syy keskeytysten vähenemiseen on kuitenkin se, että aiempaa useampi nuori mies saa vapautuksen jo kutsunnoissa. Vuonna 2006 armeijaan määrättiin 80,9 prosenttia ikäluokasta, viime vuonna enää 76,1 prosenttia.

”Tavoite on, ettei turhaan kierrätetä ei-palveluskelpoisia nuoria meidän rattaissa. Silloin he voivat keskittyä muihin asioihin elämässä”, Tammi sanoo.


Viime vuoden kutsunnoissa vapautettiin terveydentilan perusteella 8,8 prosenttia. Uudelleen kutsunnoissa tarkastettavaksi eli E-luokkaan määrättiin 7,9 prosenttia. Heistäkin suuri osa saa myöhemmin pysyvän vapautuksen palveluksesta.

”Harkitsemme tietenkin tapauskohtaisesti. Jos nuori on ylipainoinen, annamme kunto-ohjeet ja määräämme tulemaan vuoden tai kahden päästä uudelleen. Osa voidaan määrätä silloin palvelukseen, mutta jos painoa on tullut 20 kiloa lisää, määrätään C-luokkaan”, Tammi kertoo.

C-luokkaan määrätyt on vapautettu palveluksesta rauhan aikana.

Myös pysyvästi ulkomailla asuvat voivat saada tietyillä perusteilla vapautuksen. Heitä on vuosittain noin kolme prosenttia.

Siviilipalvelukseen hakeutuu kutsunnoissa harva: viime vuosina määrä on ollut 1,7 prosenttia ikäluokasta. Suurempi joukko, noin viisi prosenttia, valitsee sivarin myöhemmin: joko kutsuntojen ja armeijan välissä tai kasarmilla.

Osuus on pysynyt ennallaan viime vuosina.

Vaikka sivarien määrä ei ole kasvanut, varusmiespalveluksen suorittavien osuus on pienentynyt ennätysalhaiseksi. Vuonna 1985 syntyneistä miehistä armeijan on käynyt 74,2 prosenttia. Kymmenen vuotta vanhemmasta ikäluokasta palveluksen suorittaneiden osuus on 82,3 prosenttia.

Nuoremmista ikäluokista ei ole vielä tilastoja, koska velvollisuus ase- ja siviilipalveluksen suorittamiseen päättyy 30-vuotiaana.

Varusmiespalvelusta tutkinut lehtori Anni Ojajärvi Tampereen yliopistosta pohtii, onko asevelvollisuus muuttunut todellisuudessa valikoivaksi.

”Missä menee yleisen ja valikoivan asevelvollisuuden raja, kun palveluksen suorittavien osuus vähenee vuosi vuodelta? Toinen kysymys on tietenkin se, että ’yleinen’ asevelvollisuus koskee vain miehiä”, Ojajärvi sanoo.

Majuri Tammen mielestä laissa säädetty yleinen asevelvollisuus ei muutu valikoivaksi, vaikka vapautusten määrä lisääntyy.

”En usko, että varusmiespalveluksen suorittavien osuus tulee nykytilanteessa laskemaan alle 70 prosentin. Ukrainan kriisin seurauksena turvallisuus on nyt pop. Se näkyy esimerkiksi vapaaehtoisten harjoitusten suosion kasvuna.”

Puolustusvoimat uusi terveystarkastusohjeensa vuonna 2012. Uusi ohjeisto mahdollistaa vapautuksen antamisen aiempaa useammissa tapauksissa.

”Aiemmin armeijan läpi vedettiin ehkä enemmän sellaisia, joilla ei ollut täysiä edellytyksiä palveluksen suorittamiseen”, sanoo hallintoylilääkäri Petteri Harjuvaara Sotilaslääketieteen keskuksesta.

Vapautuksia on lisännyt myös Suomen sodanajan joukkojen vahvuuden alentaminen 350 000 sotilaasta 230 000:een.

Myös nuorten miesten kunnon heikkeneminen on Harjuvaaran mukaan pienentänyt alokasmääriä.

”Tilanne on polarisoitunut. Osa on liikunnallisesti hyvin aktiivisia, mutta myös hyvin huonokuntoisia on enemmän.”

Palvelusajan lyhentyminen ei Harjuvaaran mukaan ole vähentänyt fyysistä vaatimustasoa, pikemminkin päinvastoin.

”Koulutus on nyt hyvin tiivis. Siksi ylipainoa saa armeijaan tullessa olla aiempaa vähemmän.”

Ylipaino on yleisin diagnoosi, jonka perusteella kutsunnoissa annetaan vapautus tai määrätään tulemaan uudelleen tarkastettavaksi.

Vapautusperusteista hieman yli puolet liittyy fyysisiin sairauksiin tai vammoihin ja loput mielenterveyden tai käytöksen häiriöihin. Osuudet ovat samat sekä kutsunnoissa että palveluksen aikana.

Kasarmilla yleisin vapautussyy ovat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet. Toiseksi yleisin terveydellinen syy keskeytyksiin ovat sopeutumishäiriöt.

Terveystieteiden lehtori Anni Ojajärvi huomauttaa, että kyseinen diagnoosi liittyy tässä nimenomaan armeijaan sopeutumiseen.

”Se, ettei ihminen sopeudu totaalilaitokseen on ymmärrettävää eikä välttämättä hänen kannaltaan huono asia.”

Ylilääkäri Harjuvaara myöntää, että osa sopeutumishäiriöisiksi diagnosoidusta pärjää armeijan ulkopuolella varsin hyvin.

”Toisaalta osalle heistä kasautuu terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.”

Harjuvaara sanoo, että vapautusperusteena ovat aina terveydelliset syyt: ei riitä ettei, halua käydä armeijaa. Motivaatio voi kuitenkin vaikuttaa sairauden aiheuttamiin rajoituksiin.

”Ihminen on kokonaisuus. Sekä fyysisten että psyykkisten sairauksien oireet voivat lisääntyä, jos kokee ympäristön ahdistavaksi tai epämiellyttäväksi.”



”Kaikille johtajille voi puhua”
Pehmeä lasku inttiin. Sitä veikkaa alikersantti Jimi Sassi syyksi, miksi aiempaa harvempi keskeyttää armeijan.

”Alokkaiden annetaan ensimmäisinä päivinä rauhassa tottua palvelukseen. Kovin sotilaallinen kuri ei tule heti”, Sassi kertoo kokemuksistaan.

Kahdeksan viikon peruskoulutuskausi oli Sassista silti välillä kuin ”nyrkki vasten kasvoja”. Useita alokkaita hänen joukkueestaan keskeytti.

Kannustava ryhmänjohtaja sai Sassin hakemaan johtajakoulutukseen.

”Alikersantti laittoi alokkaiden edun oman etunsa edelle. Kun ryömittiin tammikuussa loskassa ja kaikkia kyrsi, alikersantti tuli mukaan ryömimään.”

Nyt Sassi on kouluttanut viikon ajan alokkaita. Aliupseerikoulussa kannustettiin hänen mukaansa rentoon vuorovaikutukseen.

”Kaikki esimiehet pyrkivät antamaan sellaisen kuvan, että meikäläiselle voi tulla puhumaan.”



”Sivari on hyvä mahdollisuus”
Markus Jokela / HS

Tuukka Vänskä työskentelee entisessä siviilipalveluspaikassaan Helsingin Kirjasto 10:ssä. Sanna Rummakko kysyi häneltä maanantaina aikaa kirjaston tietokoneelle.
”Kynnys mennä sivariin on perinteiden takia aika korkea”, arvioi 25-vuotias Tuukka Vänskä syyksi, miksi alle seitsemän prosenttia ikäluokasta valitsee siviilipalveluksen.

Vänskä itsekin valitsi kutsunnoissa perheen toiveiden takia armeijan.

Palveluksen lähentyessä vapauden menetys alkoi kuitenkin arveluttaa. Juuri intin kynnyksellä Vänskän Jupiter-yhtye sai sovittua ensimmäisen keikkansa. Vänskä halusi keikalle ja haki siviilipalvelukseen.

Vänskä suoritti sivarin Helsingin keskustan Kirjasto 10:ssä. Kokemus oli erinomainen.

”Sain hyviä ystäviä ja opin uutta musiikista. Ennen sivaria en tiennyt, että näin hyvää työpaikkaa voi olla olemassa.”

Palveluksen päätyttyä Vänskä on tehnyt useita sijaisuuksia samassa kirjastossa.

”Sivari on hyvä mahdollisuus päästä töihin paikkaan, johon ei muuten pääsisi. Toisaalta on hölmöä, että tähän pakotetaan.”





http://www.hs.fi/kotimaa/a1468212638589?jako=c40144a8253eeabcbad8a3f9b06aaa3a
 
#18
Puolustusvoimat julkaisee käsittääkseni vasta kun luvut ovat varmistuneet, jolloin tieto koskee nyt 30-vuotiaiden ikäluokkaa. Esitetyllä arviointimenetelmällä voit arvioida tätä nuorempien ikäluokkien suoritusprosentin, kunhan ensin kysyt Puolustusvoimilta vapautettujen määrät.
Tai sitten voit katsoa valtion talousarviosta jos promillet eivät kiinnosta.

Koulutetut varusmiehet (lkm) 2014 toteuma 21 418; 2015 ennakoitu 21 300; 2016 arvio 21 200.

Tilastokeskukselta sitten 19-21 vuotiaat Suomen miespuoliset kansalaiset 31.12.2015

Väestö 31.12. muuttujina Toinen kansalaisuus, Vuosi, Sukupuoli ja Ikä Miehet

19 31 156
20 32 217
21 33 080

Jos lähdetään tuolla karkealla 33000 ikäluokkakoolla niin varusmiespalveluksen suoritusprosentiksi tulee noin 65%. Eli karkeasti noin 1/3 ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen.
 
#19
Varusmiehet ovat tyytyväisempiä inttiin kuin koskaan – "Ei aina kivaa, mutta mielekästä"
Seurasimme Karjalan lennoston alokkaiden ensimmäistä armeija-aamua. Se oli todennäköisesti rauhallisempi kuin niillä, jotka kävivät armeijan ennen.
Alokas Joel Brask herää levottomasti nukutun yön jälkeen ensimmäiseen aamuunsa Karjalan lennostossa. Unirytmi on vuodenvaihteen jäljiltä sekaisin ja voi olla, että uusi ympäristö on jännittänyt nuorukaista. Sanan säilä on silti terävä, kun häneltä kysytään mielipidettä rivakasti ohjattuihin aamutoimiin.

– Hieno homma. Suosittelen kaikille, Brask tokaisee.

Braskilla on edessä toisennäköinen varusmiespalvelus kuin niillä, jotka kävivät intin vaikka parikymmentä vuotta sitten. Entistä harvempi keskeyttää, entistä harvempi joutuu simputuksen kohteeksi. Kyselyiden perusteella varusmiesten maanpuolustustahto, palvelusmotivaatio, tyytyväisyys huoltoon, ryhmänjohtajiin ja kouluttajiin ovat parantuneet.


Yle
Mistä muutos johtuu? Kärjistäen voisi sanoa, että armeija on nykyään kiinnostunut sotilaansa hyvinvoinnista. Aina näin ei ole ollut. Puolustusvoimissa analysoidaan varusmiesten kokemukset ja toimintaa kehitetään niiden perusteella saapumiserä saapumiserältä.

– Varusmiespalveluksen ei tarvitse olla aina kivaa, mutta ajattelemme, että sen pitää kuitenkin olla mielekästä. Tavoitteet pitää pystyä kertomaan selkeästi ja järkevästi, sanoo majuri Ville Kostian pääesikunnan koulutusosastolta.

Karjalan lennoston komentaja Jari Mikkonen sanoo, että palveluksessa pyritään pääsemään eroon ylimääräisistä asioista ja keskittymään ytimeen. Yksilöiden toiveiden huomioiminen on tärkeää, kunhan muistetaan myös, että joukkoa koulutetaan.

Ryhmänjohtajien koulutusta uusitaan parhaillaan
Yhtä yksittäistä muutosta varusmiesten tyytyväisyyden paranemiseen ei ole. Yksi osatekijä, joka majuri Kostianin mukaan on vaikuttanut pidemmällä aikavälillä, on varusmiesjohtajien koulutuksessa tehty uudistus vuonna 1998.

Tuolloin käyttöön otetussa syväjohtamisen mallissa haettiin aiempaa vuorovaikutteista johtamista. Mallia on vuosien varrella päivitetty. Sen aikana esimerkiksi ryhmänjohtajien harrastama simputus on vähentynyt.

Kun varusmiehiltä kysyttiin simputuskokemuksista viimeksi (1/2016), 76 prosenttia vastasi, ettei ole kokenut sitä kertaakaan. Trendi on ollut lievästi positiivinen tälläkin vuosikymmenellä.

Poistuma eli varuspalveluksen kesken jättäneiden määrä on puolestaan laskenut tämän vuosituhannen huippuvuosista 2008–2009. Tällä vuosikymmenellä keskeyttäneiden määrä on laskenut 17 prosentista 15,3 prosenttiin. Siihen on vaikuttanut muun muassa vuonna 2012 käyttöön otettu terveystarkastusohje. Sen jälkeen entistä suurempi osa palveluskelvottomista karsiutuu jo kutsunnoissa.

Tavoitteet pitää pystyä kertomaan selkeästi ja järkevästi.

VILLE KOSTIAN
Varusmiesjohtajien koulutusta ollaan uudistamassa parhaillaan. Kostianin mukaan uusi malli otetaan käyttöön ensi vuonna. Työ on vielä kesken, mutta tulevaisuudessa johtajille halutaan mahdollisesti antaa nykyistä enemmän koulutusta etenkin varusmiesten henkisen toimintakyvyn ja ryhmätoimintataitojen kehittämiseen.

Juuri armeijan aloittanut Joel Brask ei ole vielä lyönyt lukkoon omia suunnitelmiaan aliupseerikoulutuksen tai reserviupseerikoulun suhteen. Perintö ainakin velvoittaa: Braskin sisko on lennostossa kersanttina.

– Jos työpaikkahommat antaa myöten niin kai se pitää (johtajakoulutus) käydä. Ei muuta kuin laattaa takkiin.

http://yle.fi/uutiset/3-9384963?origin=rss
 

Smith

Kersantti
#20
Itse muistan että ensimmäisenä päivänä armeijassa otettiin todella pehmeä laskeutuminen armeijaan. Mitään ei tarvinut osata tai herroitella, koska mitään ei vielä oltu koulutettu, alikersantit neuvoivat asioita veljelliseen sävyyn, skappareiden haastattelut olivat niin rentoja kuin skappareiden haastattelut nyt voivat olla. Yritettiin siis selvästi lieventää inttielämään siirtymisen shokkia.

Koulutus oli nousujohteista ja uusien asioiden osaamista, kuten esim. herroittelua ryhdyttiin edellyttämään sitä mukaa kuin se koulutettiin. Myöhemmin alkoi jo tulla huutoakin, jos opetetut hommat eivät sujuneet niin kuin piti.

Joku voi ajatella että ei noin rennossa siirtymässä mitään shokkia voi olla, mutta nuori joutuu:

-Luopumaan lähes kaikesta itsemääräämisoikeudestaan. Esimiehet päättävät milloin syödään, milloin nukutaan, milloin raavitaan nenää, mitä puetaan päälle yms.
-Mitään yksityisyyttä ei enää ole. Tuvassa nukutaan, alushousut vaihdetaan, kaikkialle siirrytään ja suihkussa käydään kymmenen muun nuoren kanssa, joista jokainen on todennäköisesti ventovieras
-Omaa aikaa ja hiljaisuutta ei yhtäkkiä enää ole. On pakko olla koko ajan vuorovaikutuksessa toisten kanssa, vaikkei aina haluaisi
-Täytyy oppia valtavat määrät täysin uusia taitoja ja käytäntöjä, joista suurin osa on siviilinäkökulmasta täysin absurdeja, mutta jotka nuoren pitää silti hallita selvitäkseen armeijassa

Muistan sotilaspastorin pitämän oppitunnin, jossa hän oli laskenut yhteen jonkin varusmiehen kokemien stressaavien asioiden stressipisteet erään taulukon avulla. Yhteensä 100 pistettä vastasi kriisiä, 200 pistettä riskiä sairastua henkisesti, 300 pistettä psykoosin riskiä. Pastori sai tulokseksi yhteensä 170 pistettä. Vertailun vuoksi kerrottakoon että puolison kuolema toi taulukon mukaan pistepottiin 100 pistettä.

Siinäpä kestämistä normaalillekin ihmiselle. Pastori kuitenkin painotti että merkitys auttaa kestämään kriisit. Jollekin se merkitys voi olla TJ0 odotus, toiselle mieleiseen koulutukseen pääsy. Tärkeintä onko hänen mukaansa että jokin merkitys on, koska jos ihminen ei näe mitään merkitystä, voi pienikin vastoinkäyminen murtaa hänet.