Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

jokiranta kirjoitti:
Itse kannatan sitä, että jalkaväkikomppanialle annettaisin oma kaivurinsa ja pioneeritoiminnan alkeista tehtäisiin yleissivistystä.

Ei välttämättä lainkaan huono homma olisi, että jokaisella pioneerijoukkueella olisi kaivinkone. Nythän niitä riittäisikin paremmin, kun vahvuus pienenee. Ja linnoittamisen perusteita opettelisin itsekin ihan mieluusti, vaikken pioneeri olekkaan. Katsokaapa Puolustusvoimien youtube-kanavaa, siellä on muistaakseni linnoittamisesta video.
 
Kun mietin yhden toiminta-alueen maastoa, jossa ei ole graniittia, mutta on kuitenkin metsää ja hieman puita ja puunjuuria, tuli mieleen, että siellä pitäisi möyriä kaksi viikkoa aikaisemmin ja oikea menetelmä olisi se, että jalkaväkikomppanialla olisi joku maatalouksien lisäelinkeinona käytettä traktorikauhakuormaaja, olla voisi kaivella puolikiinteille asioille kuoppia valmiiksi, koska ei niitä nyt kenttälapioilla saa mitenkään aikaiseksi.

On jotenkin kummallista, että ennen kaivettiin sotilas maahan, mutta nykyään sotilas vain ajelee panssaroiduilla miehistönkuljetusvaunulla, jossa on kumipyörät. No jos nyt tulee kranaatti lähelle niin runko kyllä suojaa kuljettajaa ja matkustajat, mutta kumipyörät voivat melko helposti mennä sirpaleista rikki.

Ei jokainen panssaroitu ajoneuvo ole jalkaväkijoukkueen ryhmän hyökkäysvaunu, vaan paljon on tutkaa, viestilaitetta, jokea ja tikeä vaunuissa.

Laitteilla modulaarinen ratkaisu olisi parempi. Jos ajoneuvo särkee itsensä, voitaisiin laitteisto pelastaa käyttään vaihtamalla siirtolava uuteen ajoneuvoalustaan, jonka saisi huollosta kunnossa. Vanha aksellivikainen raato vietäisiin huoltoon, mutta tuo lava jatkaisi uuden alustan alla. Sotilasajoneuvot ovat taloudellisesti paljon primitiivisempiä kuin siviiliajoneuvot, joilla on oikea markkina, ei niinkään kartellimarkkina.

Konttiperiaate pitäisi saada panssaroituihin ajoneuvoihin.

Maakunnissa on satoja joutilaita kaivureita, joihin on saatu EMOTR-tukea.
 
Pistipä silmääni mielenkiintoinen yksityiskohta PV:n sivuilta..

"Reservissä olevien yhtymien tykistön tehtäviä ovat maahanlaskujen torjunnan sekä selustan taistelujen tukeminen."

Ovat siis varalla, mutta silti aktiivisia.. mikäs siinä.

Linkura:

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?urile=wcm:path:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Maavoimat/Perustietoa/Maavoimien+kalustoa+sivustoalueen+etusivu/Kenttatykisto+maavoimien+kalustoa/Kenttatykisto+maavoimien+kalustoa
 
Ö-öö? Res. Yhtymien tykistö? Mitä ne on? Enää? 18 kpl 152K89? Hellsingin suojana vai?

Stena-pata porisee ja Pokassa paukkuu aina. Reservi supistuu kuin pyy maailmanlopun edellä ja jossain satuillaan vielä, että: "Reservissä olevien yhtymien tykistön tehtäviä ovat maahanlaskujen torjunnan sekä selustan taistelujen tukeminen."

Ai että, vituttas jos kiinnostas, setä tvälupsin simmut on apposen auki nyt lopullisesti.
 
Tvälups kirjoitti:
Ö-öö? Res. Yhtymien tykistö? Mitä ne on? Enää? 18 kpl 152K89? Hellsingin suojana vai?

Stena-pata porisee ja Pokassa paukkuu aina. Reservi supistuu kuin pyy maailmanlopun edellä ja jossain satuillaan vielä, että: "Reservissä olevien yhtymien tykistön tehtäviä ovat maahanlaskujen torjunnan sekä selustan taistelujen tukeminen."

Ai että, vituttas jos kiinnostas, setä tvälupsin simmut on apposen auki nyt lopullisesti.

No no, tiedothan ovat olleet kurantteja kirjoitusvaiheessaan, joka on tuntematon. Tai sitten peitetään ja salataan.

Mitä lie sitten ovat sodan aikana reservissä olevat yhtymät, ja paljonko niillä on tykistöä käytössään.. tuskin kovin julkista tietoa, vaikka osaavat sen varmaan päissään laskeskelee.
 
Touhottaja kirjoitti:
Pistipä silmääni mielenkiintoinen yksityiskohta PV:n sivuilta..

"Reservissä olevien yhtymien tykistön tehtäviä ovat maahanlaskujen torjunnan sekä selustan taistelujen tukeminen."

Ovat siis varalla, mutta silti aktiivisia.. mikäs siinä.

Mun mielestä tuo on ihan normaalia.
Miksi ei hyödynnettäisi taisteluista vielä ulkonaolevien yhtymiä ja niiden patteristojen voimavaroja?
 
Leppis kirjoitti:
Touhottaja kirjoitti:
Pistipä silmääni mielenkiintoinen yksityiskohta PV:n sivuilta..

"Reservissä olevien yhtymien tykistön tehtäviä ovat maahanlaskujen torjunnan sekä selustan taistelujen tukeminen."

Ovat siis varalla, mutta silti aktiivisia.. mikäs siinä.

Mun mielestä tuo on ihan normaalia.
Miksi ei hyödynnettäisi taisteluista vielä ulkonaolevien yhtymiä ja niiden patteristojen voimavaroja?

Minun mielikuvissani taisteluista ulkona olevat eivät osallistu taistelutoimintaan laajassa mittakaavassa. Tosin eihän joku maahanlaskupaikan murjominen hirveän laajaa ole, mutta syö se aseita ja ammuksia. Samoin ukot väsyy, kun joutuvat siirtymään oikeisiin tuliasemiin. Mutta ei tuossa mitään väärää ole.
 
Taitavaa tiedottamista

Touhottaja kirjoitti:
"Reservissä olevien yhtymien tykistön tehtäviä ovat maahanlaskujen torjunnan sekä selustan taistelujen tukeminen."

Tuo on varmaan melko marginaalinen tehtäväkokonaisuus, josta valtakunnallisesti selvittäneen muutamalla taisteluosaksi uudelleen nimetyllä pataljoonalla, jolle on annettu oma patteri.

Se, mihin oikeaa sotaa käyvän sotatoimiyhtymän alueelle voisi tulla maahanlasku lisähaasteeksi, johtuu siitä, onko peltoa tai hakkuuaukeaa. Tämä selviää digitaalisista metsätalouskartoista.

Monilla melko metsäisillä alueille, jossa ei ole äärimmäistä avohakkuuta harjoitettu, tämä ei ole todennäköistä.

Uskon, että uusi taistelutapa selviää sijoittamattomallekin reserville lukutaidon ja pioneerisuunnittelutietoperusteiden levitessä.

Minusta ei pidä stenaamista eikä hyllyttämistä ollenkaan ihmetellä, koska se on kirjoitettu niin selvästi kuin vain voi rehellisyyden nimissä kirjoittaa, jotta myöhemmin voidaan sanoa kuin "kapiainen", että "et ole ymmärtänyt", "et ole lukenut" tai "olet ymmärtänyt (epäpätevyyttäsi tai pahantahtoisuuttasi) väärin".

Eivät nämä mopottamisen ja harhauttamisen keinot ole puolustusvoimista mihinkään hävinneet sitten taisteluhelikopteripäätökset.

Jos nyt ajatellaan, että 1990-luvulla otettiin vastaan kaikki putket, jotka oli järkevää 500 junanvaunulla hakea Saksan liittotasavallalta DDR:n perinnöstä niin nykyään tätä tarviketta ja reserviä on kahdenkymmenen vuoden mentyä aivan liikaa.

Toinen asia on sitten se, ettei tavaraa hajavarastoida asekätköiksi maatalousrakennuksiin, vaan laatuvarastoinnista maksetaan Millogin hintoja niin on selvää, että kaikelle miltei ilmaiseksi saadulle tulee uskomaton elinkaarihinta, ei hankintahinnan, vaan varastoinnin vuoksi.

Puolustuksen johtoajatuksena on materiaalihallinto. Se, että TCO alenee http://en.wikipedia.org/wiki/Total_cost_of_ownership

Oikeastaan 152 mm:n tykkien stenaamisvauhdista ja siitä, koska 122 H 63 pannaan pataan, voidaan päätellä, miten paljon Suur-Suomen puolustusvoimista pien-Suomessa on jäljellä.

Olisivatko uudessa taistelutavassa raskaat kranaatinheittimet pultattuina ajoneuvoalustalla käyttökelpoisin uutta taistelutapaa tukevat ratkaisu?

Jotenkin tuntuu siltä, että hinattavat haupitsit ja kanuunat ovat liian hitaita ajanmukaiseen tai tulevaisuuden kaunoluisteluun.

Tuosta uudesta taistelutavasta arvelen, että 122 H 63 on haasteellinen siksi, että sillä ei ammu kuin 14 km:iin. Tuleeko 122 H 63:sta "ammu ja hylkää" -kalustoa motinmurtajille?

Sitten tulee mieleen se, että tämä uusi taistelutapa on dynaaminen, mutta se on staattinen siksi, että se ei selkeästi ilmaistuna ota kantaa siihen, miten muu maailma kehittyy divisioonasta prikaatiksi siten, että jalkatyö ja vikkelyys sekä suunnanmuutokset voisivat kehittyä muuallakin vikkelämmiksi.

Olisiko kenelläkään ajatusta siitä, mitä mottienmurtajat voisivat hyödyntää olemassa olevista massavanheneviesta tai massavanhenneista parhaiten? Pitäisikö 120 mm:n kranaatinheittimet ruuvata ajoneuvoalustalle: ampua ja vaihtaa paikkaa läheltä ja onko tuo 122 H 63:n liikuttaminen liian hankalaa, jos pidemmän ammunnan jälkeen pitäisi äkkiä vaihtaa paikkaa?
 
Tvälups kirjoitti:
Ö-öö? Res. Yhtymien tykistö? Mitä ne on? Enää? 18 kpl 152K89? Hellsingin suojana vai?

Kaikki 155K83:set ovat ylijohdon pattereiden kalustoa, ei se nyt todellakaan mikään mitätön määrä pattereita ole mitä noista + itäisistä 152K putkista saadaan kasaan.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Mietin vaan että koska linnoittaminenkin edelleen oikein maínitaan valmisteluissa, niin taitaa tähän uuteen tst-tapaankin littyä jossain mittakaavassa jäykkää torjuntaa...

Linnoittamisen periaatteet tulevat olemaan merkittävästi toisenlaiset kuin mihin on totuttu tähän saakka..termi linnoittaminen tulee jatkossa tarkoittamaan hyvin toisenlaista asiaa, kuin mitä se on tähän saakka tarkoittanut.

Olisiko paikallaan hieman avata asiaa?

Avataan sitten kun on aika sitä asiaa avata. Taistelijaparinpoteroissa kuolemaa odotellen kökkiminen on kuitenkin jäämässä historiaan - kuten muukin passiivinen kökkiminen. Linnoittaminen pitää muuttaa vastaamaan taistelutekniikkaa - tietenkin.

No sitten arvaillaan...

Esitin jo Susi1 aikaan taktiikkaa jossa uran varressa käydään valmistelemassa tuliasemat ennalta jollekkin tasolle asti jolloin ne voidaan miehittää mahdollisemman myöhään/sopivassa vaiheessa. Valmistelu voi olla minimissään pelkkä tuliasemakorttien laatiminen & A-sektorien raivaus taikka sitten jotain pidemmälle vietyä. Riippuen varmaan vähän siitä kuinka kauan asemista ajatellaan toimittavan. Valmistelluun kannattanee liittää myös a-tarvikkeiden kätkemistä.

Asemien miehitystä odotellaan jossain vähän kauempana kuusen persiissä ja/tai osittain liikkeessä.

Näin estetään se ettei porukka asemineen paljastuu jo päiviä / tunteja ennenkuin yhtään vihollista on kerennyt edes oman aseistuksen kantamalle ja jauhetaan tuusan nuuskaksi epäsuoralla/ilmarynnäköin etukäteen.

Ikävä kyllä joudun kaivamaan jonkinlaisen esimerkin tähän elokuva maailmasta... Mutta, Platoonissahan sissit olivat kaivaneet valmiiksi poteroita jenkkien oletetun kulku-uran sivustoille. Poterot vain peiteltiin palmun lehvillä ja jätettiin tyhjilleen. Tiedustelu ei huomaa / reagoi niihin mitenkään ja vasta kun pääjoukko on edennyt alueen sisälle, niin poterot miehitetään juoksujalkaa jostain kauempaa ja kohde saadaan ristituleen. Elokuvassahan kokenut kersantti Elias haistaa juonen, eikä sissien temppu onnistu täydellisesti.

Meidän tapauksessamme tiedustelua edustaisi hekojen/lennokkien sekä tiedusteluvaunujen lämpökamerat. Asemat tyhjillään kunnes kärjen edellä lentävät lennokit/tst-hekot ovat pyyhkineet yli (marijälkaväellä ainakin lensi Irakissa Cobrat kärjen edellä varmistaen ettei tömätä liian kovaan rautaan/ilmoittivat mitä on edessä) ja kenties tiedusteluvaunut ajaneet syvemmälle omaan puolustusryhmitykseen (pallomereen).

Ilmatiedustelun kyvytkin ovat rajalliset, en tiedä mikä on esim. lennokin tai tst-hekon kyky paikantaa erikokoisia joukkoja suomalaisesta metsämaastosta, mutta voisin kuvitella että jos/kun ne lentävät hyökkäysuran yläpuolella, niin ne eivät kykene keilaamaan kovin montaa km maastosta myös uralta sivuun... tietysti mitä korkeammalta katsotaan, niin sitä leveämmelle kaiketi nähdään, mutta korkealla voi tulla ohjus persiiseen ja pienempien osastojen havainnoimiskyky heikkenee. Ja onhan sillä (erityisesti korkeamman tason) tiedustelutiedon välityksellä omat viiveensäkkin...

Kokonaisuuden kannalta oikeaksi katsotulla hetkellä uran sivustan esivalmistellut asemat miehitetään ja aloitetaan taistelu.

Toinen vaihtoehto ja/tai esim. kärjen kuluttamiseksi ja viivyttämiseksi on se että samaa taktiikkaa sovelletaan siten että kun etummainen kärjen pysäyttänyt/sen kanssa taisteluun joutunut joukko irtaantuu, niin seuraava taaimmainen on juuri miehittänyt omat asemat ja aloittaa vuorostaan taistelun kun kärki ajaa sen tasalle asti, irtaantunut joukko siirtyy tämän taakse ja alkaa valmistella omia asemiaan.

Viholisen tiedustelu tietää kyllä millä alueella puolustajia on, mutta puolustaja vaihtaa alueen sisällä paikkaa liian tiuhaan jotta siihen saataisiin kohdistettua tehokkaasti epäsuoraa/ilmatukea.

ps. Kaiken kaikkiaan "linnoittaminen" tulee siis varmaan kevenemään koska liikkeen takia asemia vaihdetaan niin tiuhaan. Minä puhuisin tällöin mieluummin tuolla mainitusta tst-tilan valmistelusta kuin linnoittamisesta, siksi ihmettilinkin kun sana "linnoittaminen" vielä keikkuu mukana. Tai sitten on tarkoitus linnoittaa enemmänkin muita kuin kärjen iskeviä osia...
 
"Kaiken kaikkiaan "linnoittaminen" tulee siis varmaan kevenemään koska liikkeen takia asemia vaihdetaan niin tiuhaan."
Luin hiljattain jostain että Suomesta löytyy noin 100 000 (1) moottorikelkkaa. Aikamoinen määrä... melkein jokaiselle ukolle oma kulkuväline - talviaikaan. Mitenköhän mahtaa tämä tosiasia vaikuttaa alueellisten joukkojen taistelutapaan? Miten tätä aika vaaltavaa ja osaavalle kuljettajalle, hyvinkin nopeata, kuljetuskapsiteettia voitaisiin hyödyntää? Nopean toiminnan aluejoukkoja... hit and run (fast) tyyppistä toimintaa? Kelkkakäsittelyn peruskurssi joka miehelle? Vakutus logistiikkaan ja taistelutapaan?
 
Tai sitten "tyydytään" linnoittamisen osalta suojautumaan mm. nykyaikaiselta tähystämiseltä. Miten kohdistaa tulta alueelle, jossa ei "näy" mitään. Harva miehitys, jioka on "näkösuojassa" ei tarjoa massamaiselle tulenkäytölle minkäänlaista maalia.

Koeta nyt Ohjustaja unohtaa, että taistelutilaan pääsyn ainoa keino on istua bemarin rotteloon ja pikatykki leimuten raivata tiensä läpi panssariröykkiöiden hamaan murtokohtaan.....

Nykyaikaiselta tähystämiseltä suojautuminen on arvoltaan yli linnoittautumisen, näin pohtii wanhan liiton sissikoulutettu. Se toimii hyvin, kun miehitys on suht "harva" ja käytetään yllätyksellisyyttä ja mielikuvitusta, unohdetaan ohjesääntölaput ja koulutuskorttien perustemppukavalkadi, ainakin silloin, kun aletaan panna henkeä kaupan....

Otan esimerkin: kuka hullu perustaa tähystyspaikan kategorisen ohjeen mukaan? Paikkaan, jonka osaa arvata tyhminkin kaalitonkkakanditaatti, joka kurkkii erivärisen rekkarin rautavaunusta? En minä ainakaan. Tai miksi valita pst-ohjusasema kategorisesti jonkin opin mukaan...paikkaan, joka on niin ilmeinen, että sitä aluetta ammutaan jo kaiken varuilta....
 
Strategia toimia taktisesti väärin

baikal kirjoitti:
Otan esimerkin: kuka hullu perustaa tähystyspaikan kategorisen ohjeen mukaan? Paikkaan, jonka osaa arvata tyhminkin kaalitonkkakanditaatti, joka kurkkii erivärisen rekkarin rautavaunusta? En minä ainakaan. Tai miksi valita pst-ohjusasema kategorisesti jonkin opin mukaan...paikkaan, joka on niin ilmeinen, että sitä aluetta ammutaan jo kaiken varuilta....

Tuota rupesin ihmettelemään runsas vuosi sitten, kun perehdyin kenttätykistön tulisuunnitelman laadintaan. Kartalla on niin vähän ilmeisiä viestisemien paikkoja, joista kilpailtaneen lakeuksien kanssa ilmatorjunnan valvontatutkan kanssa, että itseäkin rupesi hirvittämään, miten paljon voisi arvata siitä, että tekee niin kuin J. K. Paasiviki ja "katsoo karttaan".

Tuli mieleen, että kaapelipituuksia antennille pitäisi moninkertaistaa, jotta se, mikä tulee antenniin antennin vuoksi, ei tulisikaan miehistöön eikä vaunuun. Tämä tarkoittaisi suuren vaimennuksen aiheuttavaa kaapelinvetoa, moottorisahan käyttöä metsässä valmiin polun sijaan ja kaivurin käyttö siten, että ainekin renkaat säästyisivät.

Varmaan jokaisessa aselajissa on olemassa niin hyvin vakioituja toimintatapoja jopa kalustotasolla, josta on teknisesti vaikea päästä irti tai vaikea muuttaa jopa asennetasolla, jottei kaavamaisuus paistaisi kartalta.

Olisi melkoinen asennemuutos saada aikaan aktiivista pohdintaa siitä, miten voisi oppia johtoajatuksen toimia teknisesti niin väärin, ettei sitä voisi arvata kartalta kenttätykistön tulisuunnitelmaa laadittaessa pistemaalina.
 
122H63 menee sinne minne veturikin, ollen miltei "sissihaupitsi". Muu tykistökalusto on liian raskasta hajautettuun tst-tapaan ja joutuu toimimaan valmisteltujen tieurien ja tiestön varassa.
 
Sissihaupitsi ja sissitaistelupanssarivaunu

Tvälups kirjoitti:
122H63 menee sinne minne veturikin, ollen miltei "sissihaupitsi". Muu tykistökalusto on liian raskasta hajautettuun tst-tapaan ja joutuu toimimaan valmisteltujen tieurien ja tiestön varassa.

No jos 122 H 63:sta eli D-30:stä olisi sissihaupitsiksi niin olisiko T-72:n kanuunasta ollut sissi-krh:ksi?

Jotenkin uskon, että 122 H 63 stenataan sen kaalikeiton ja mahorkan hajun vuoksi: siinä on vapaan maailman vastainen neuvostoliittolainen kaliiperi, jota vapausvoimien on vaikea käyttää ihmisoikeuksien ja merten (kaupan) vapauden puolustamiseen eettisesti kestävällä tavalla, jo ennen kuin ruvetaan miettimään, miten äidin pikku jalkaväkipartioille tai taiteiluosastoille saadaan epäsuoraa tulta, jotka ei enää 2000-luvulla tarvita, kun ilmavoimilla on ne liittopommit: ainakin niin monta tuntia, kun joku lentolavetti ilmaan voi nousta.

Odottaisinkin, että kapiainen, joka ammattisotilaana tietää hevosensuusta eikä hänen tarvitse luulla niin kuin melkein kaikkien muiden diletanttien, esittäisi jonkin ratkaisun, miten jalkaväen uuteen taistelutapaan sisältyy sissihaupitsi 122 H 63 mottien murtamiseen, kun maneuverable brigade paloitellaan sivulta cocktailtikkupaloiksi jokaisen pienosaston nautittavaksi.

Uskon, että vastaus tähän kysymykseen tykistönputkista on se, että "2000-luvulla ei enää tarvita tykkejä" niin kuin "kylmänsodan aikana", ja että kysyjä on mukavuudenhaluinen (ei ole lukenut; laiska), ei ole ymmärtänyt (on tyhmä) tai on ymmärtänyt väärin (on moraaliton ja pahis).
 
RE: Sissihaupitsi ja sissitaitelupanssarivaunu

jokiranta kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
122H63 menee sinne minne veturikin, ollen miltei "sissihaupitsi". Muu tykistökalusto on liian raskasta hajautettuun tst-tapaan ja joutuu toimimaan valmisteltujen tieurien ja tiestön varassa.

No jos 122 H 63:sta eli D-30:stä olisi sissihaupitsiksi niin olisiko T-72:n kanuunasta ollut sissi-krh:ksi?

Enemmänkin sissi-pst/epäsuoraksi ja siksipä tämä hajaannus uudesta puolustustavasta on perin kummallinen huomioiden stenattu/pokattu itärauta, mutta se juna meni jo. Pitää keskittyä vielä olemassaolevan kaluston suojelemiseen. Prkl, tässä joutuu tekemään vielä Koijärvet ja vaijeroimaan itsensä viimeisiin kenttätykkeihin...
 
baikal kirjoitti:
Tai sitten "tyydytään" linnoittamisen osalta suojautumaan mm. nykyaikaiselta tähystämiseltä. Miten kohdistaa tulta alueelle, jossa ei "näy" mitään. Harva miehitys, jioka on "näkösuojassa" ei tarjoa massamaiselle tulenkäytölle minkäänlaista maalia.

Juuri näin, mutta mitä tekemistä tuolla on sanan "linnoittautuminen" kanssa?

Kertauksena:
"Taistelutilan valmisteluun kuuluu keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen."

Minä lasken tähystykseltä suojautumisen enemmin "oman toiminnan suojaamiseen" kuin "linnoittamiseen".

baikal kirjoitti:
Koeta nyt Ohjustaja unohtaa, että taistelutilaan pääsyn ainoa keino on istua bemarin rotteloon ja pikatykki leimuten raivata tiensä läpi panssariröykkiöiden hamaan murtokohtaan.....

Mikä kiima sinulla on tunkea niitä panssareita joka keskusteluun? En ole sanallakaan viitannut mihinkään kovakuoriseen puolustajan osalta tässä topicissa!
 
Tvälups kirjoitti:
122H63 menee sinne minne veturikin, ollen miltei "sissihaupitsi". Muu tykistökalusto on liian raskasta hajautettuun tst-tapaan ja joutuu toimimaan valmisteltujen tieurien ja tiestön varassa.

Löytyneeköhän tuosta yksi merkittävä osasyy siihen miksi 152H:sta luovuttiin? Meillähän vanhenee aika rapsakka määrä myös pv:n raskasta vetokalustoa, uusien ostaminen maksaisi maltaita. 122H liikkuu asemiin sekä pv:n omilla kevyimmillä 4-aselisilla kuorkeilla että siviilien traktoreilla. Raskaammat haupitsit vaativat ihan eri tason vetimen ja ottokalustolla ollaan helposti vain ja ainoastaan tiestössä kiinni...?
 
RE: Strategia toimia taktisesti väärin

jokiranta kirjoitti:
Tuota rupesin ihmettelemään runsas vuosi sitten, kun perehdyin kenttätykistön tulisuunnitelman laadintaan. Kartalla on niin vähän ilmeisiä viestisemien paikkoja, joista kilpailtaneen lakeuksien kanssa ilmatorjunnan valvontatutkan kanssa, että itseäkin rupesi hirvittämään, miten paljon voisi arvata siitä, että tekee niin kuin J. K. Paasiviki ja "katsoo karttaan".

Teoriassa ihan oikein..ja se teoria varmasti toimiikin..silloin kun vastakkain on kaksi meikäläistä (alueellista) joukkoa vastakkain.

Jos taas perehtyy hieman esimerkiksi Venäläiseen taktiikkaan, huomaa nopeasti ettei siinä ole sijää "pipertämiselle" ja pienipiirteiselle suunnittelulle..juuri sille mitä meillä monesti tehdään ja joka sitten tietysti meille tuttuna toimintatapana ohjaa meitä ajattelemaan että vastustajakin toimisi siten.

Venäläisessä taktiikassa mennään (varsinkin meikäläisestä näkökulmasta katsoen) niillä kuuluisilla "suurilla linjoilla" ja "prikaatitusseilla" siinä missä meillä kartalla tuherretaan F- tussin kanssa..tai nykyään siis läppärillä, mutta kuitenkin.

Pointtini on siis se, että se mikä meille on jo valtava taistelutila ja -alue, on esimerkiksi Venäläisille vielä pieni pläntti..ja se johtaa väistämättä siihen, ettei siellä karttaa katsella sillä silmällä että "hmm...tuolla kumpareella voisi olla viestiasema..."

Sama pätee mm. epäsuorantulenkäyttöön. Se, mikä heillä on "pistemaali" on meillä jo kohta railakkaan kokoinen aluemaali jne jne jne.

Tätä on vähän vaikea selittää, mutta jos joskus sattuu jostain silmiin osumaan Venäläistä taktiikkaa käsittelevää tekstiä, niin sitä silmäilemällä todennäköisesti pääsee aina nopeasti ymmärrykseen siitä mitä ajan takaa.
Tosiasia on, että meille..oikeastaan jokaiselle Suomalaiselle sotilaalle..on hieman vaikeaa hahmottaa naapurin toimintojen mittakaavaa, koska me olemme tottuneet hyvin, hyvin pienipiirteiseen suunnitteluun ja toimintaan kaikilla tasoilla. En sano, että se olisi huono asia - se sopii meikäläisiin olosuhteisiin ja meikäläisille joukkotyypeille - mutta toisaalta siis hämärtää monesti sitä näkemystä miten esimerkiksi naapuri samoja asioita tarkastelee.
 
Back
Top