Touhottaja
Majuri
Meillä on oikeasti aliupseeria niin paljon myös SA-reservissä, että partion johtaja voi olla myös alikessu... Pitää ottaa huomioon myös sotilasarvojen motivaatio osallistua harjoituksiin...
Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
Tvälups
Ylipäällikkö
c) 152H kalusto OLI erinomaisessa kunnossa:
-152H55 kalusto oli uutta/uutta vastaavaa harppi-Saksan jäämistöä.
-152H88 kalusto oli valmistettu eli modernisoitu Vammas/Patrialla 1990-luvulla.
152K kalustoa on vielä (mutta surkuteltavan vähän):
-152K89 Giatsint
-152TelaK91
b) ratkaisuna wanhanmallin AUK eli nohevimmat "valmistuu" alikkeina ja muut korppeina.
a) jäykkä organisaatio, sama vika kuin suomalaisilla oli vuonna 1944 (vrt. Nl:n kokoonpanot ko. aikana).
-152H55 kalusto oli uutta/uutta vastaavaa harppi-Saksan jäämistöä.
-152H88 kalusto oli valmistettu eli modernisoitu Vammas/Patrialla 1990-luvulla.
152K kalustoa on vielä (mutta surkuteltavan vähän):
-152K89 Giatsint
-152TelaK91
b) ratkaisuna wanhanmallin AUK eli nohevimmat "valmistuu" alikkeina ja muut korppeina.
a) jäykkä organisaatio, sama vika kuin suomalaisilla oli vuonna 1944 (vrt. Nl:n kokoonpanot ko. aikana).
Kapiainen kirjoitti:
Ampumaleireillä tuskin tarvitsee hajauttaa muutamaa sataa metriä enempää. Se ajaa jo asian koulutuksen kannalta. Tykkiryhmän kannaltahan se on yksi ja sama onko naapuriin väliä 20 metriä vaiko kilometri. Tosin it ampuu ampumaleireillä siistissä rivissä, vaikka todellinen toiminta on hajautettua, joten ehkäpä sama toimisi myös tykistön osalta.
Jokaiselle tykille luulisi löytyvän oma valvoja, kun se on it:n puolella normaali käytäntö ilman ongelmia.
Touhottaja
Majuri
Train as you fight, ystävät.. Juna niin kuin taistelet. En ole amöriikan lippuun ejakuloinnin ystävä, mutta ne tekee jotain oikein.
Touhottaja
Majuri
JOKO kirjoitti:
No ei varmaan 1 = 1. Mutta ammattiarmeijan (jota en meille kannata) etu on se, että ne harjoittelee tappamaan vihulaista mahdollisimman pienillä tappioilla. Työkseen. Ja ne oikeasti treenaa kokemuksen osoittamia mahdollisia tilanteita. Niinhän mekin, mutta niillä niitä on paljon. PALJON.
Ja meitä ei ole "oikeassa" tilanteessa testattu sitten vuoden 40-jotain.. "kyllä huolto hoitaa".. ja "kyllä se harmaassa vaiheessa" ja "kyyllllä se tositilanteessa"...
Tvälups
Ylipäällikkö
JOKO kirjoitti:
Varmastikin riittää ja antaa jo osviittaa tositilannetta varten.
JOKO kirjoitti:
Ei ole. Joukossa on voimaa jne. psykologiset seikat iskevät peliin ihan eri tavalla kun naapuritykeille ei ole näkö- ja kuuloyhteyttä.
Samoin myöskin johtaminen saa autenttista näkökulmaa ja HUOLTO; sen kannalta toiminta on suoritettava kuten sa-tilanteessa.
JOKO kirjoitti:
Samat seikat pätevät myöskin it:n osalta kuin kt:n.
JOKO kirjoitti:
Eipäs vain ole krh-puolellekaan saatu, tosin idea on varmasti toteuttamiskelvoton koska sitä esitti pv:n komentajalle pahainen opistoupseeri.
RE: Venäläinen divisioona
On totta, että sotatilassa omista laitteista lähtevä radiotaajuuksinen säteily pitää minimoida, oli käytössä sitten minkälainen LPI-lähetin tahansa. Jos tilanne sallii niin käytetään mahdollisimman suuntaavaa antennia, mikä ei tietenkään liikkeessä ole mahdollista.
Vihollisen signaalitiedustelu voi teoriassa selvittää radiolähetteiden sijainnin, mutta siinä olet väärässä, että he pääsisivät viestin sisältöihin, eli tilannekuvaan, käsiksi. Salaukset ovat näissä sen verran kovat, ettei purku tule onnistumaan järjellisessä ajassa.
jokiranta kirjoitti:
On totta, että sotatilassa omista laitteista lähtevä radiotaajuuksinen säteily pitää minimoida, oli käytössä sitten minkälainen LPI-lähetin tahansa. Jos tilanne sallii niin käytetään mahdollisimman suuntaavaa antennia, mikä ei tietenkään liikkeessä ole mahdollista.
Vihollisen signaalitiedustelu voi teoriassa selvittää radiolähetteiden sijainnin, mutta siinä olet väärässä, että he pääsisivät viestin sisältöihin, eli tilannekuvaan, käsiksi. Salaukset ovat näissä sen verran kovat, ettei purku tule onnistumaan järjellisessä ajassa.
Tvälups kirjoitti:
a) Kun en ole esikuntakoulutettu upseeri, niin en tajua kuinka divisioonan hyökkäyssuunnan kääntäminen on hankalampaa kuin prikaatin. Tietysti ukkoja ja kalustoa on paljon enemmän. Se vaatii jo vähän liikennejärjestelyitä. Mutta luulisi senkin saavan ratkaistua parissa kolmessa päivässä. Tietysti hyökkääjälle aika on aika kallista.
b) Tuo ratkaisu voisi olla toimiva. Korpraalin suurin ongelma nykysysteemillä olisi se että sota-aikana lennosta johdon ottaminen esim ryhmässä olisi hankalaa, koska ei ole oikein koulutusta hommaan, ja puuttuu se esivallan antama valta. Vaikka persoonallahan sitä johdetaankin
c) 152H88 kaluston hävittämistä olen ihmetellyt. Sen ymmärtää jos jatkosodan aikaisia sotasaalis putkia on raskittu karsia.
Leppis
Luutnantti
JOKO kirjoitti:
Tykistörykmenteistä löytyy matemaattisesti kyllä, mutta...
Varomääräykselliset valvojat patteristossa (18 tykkiä) pienemmällä mahdollisella vahvuudella:
Pattereissa on kuusi jaoksen valvojaa, kolme tväl-au:n valvojaa, kolme patteriupseerin valvojaa, kolme patterinpäällikön valvojaa.
Patteristossa tulitoimintaupseerin valvoja, patteristoupseerinvalvoja ja tuliasemaerotuomari.
Jotta tulitoiminta olisi mahdollista, pitää jokaista tj-ryhmää kohden olla yksi tulenjohtoerotuomari ja niillä vielä pääero.
Lisäksi ammuntoihin tarvitaan vielä ammuntojen johtohenkilöt ja pääerotuomari.
(varmaan unohdin joitakin)
Yhteenlaskettuna saadaan palttiarallaa vähintään 21 henkilöä jos käytössä on yksi tj-ryhmä (yleensä enemmän joukkotuotannon tarpeista riippuen)
Keskiporras miehittää ylemmät varotehtävät ja kukaan ei halua Joulupukkeja esikunnasta varotehtäviin, koska ne on ollut viimeksi 1900-luvulla vastaavissa hommissa.
Viimeisenä, muttei vähäisempänä, harjoituksessa on paljon muita tehtäviä joihin tarvitaan henkilökuntaa.
Lopputulemma on, että valvoja/tykki jää haaveeksi varsinkin, kun iso osa tykistöaselajin ammattialiupseereista ei omaa vielä tykin/jaoksenvalvojan oikeuksia saatikka patteriupseerin- ja patterinpäällikönvalvojan oikeuksia (ne saadaan vasta 5 ja 10 vuoden kokemuksen jälkeen) versus opistoupseerien poistuma. Osaltaan valvojien määrään vaikuttaa raha (sh:t), ei ole varaa.
Brezneviläisenä aselajina vastaan tulee myös ajatus "ei sitä ole ennenkään tarvittu"
Mutta on poikkeus. Suora-ammunnassa pitää olla joka tykillä valvoja, mutta harvemmin sitä suora-ammuntaa tehdään jaosta suuremmalla kokoonpanolla.
Toivottavasti ohjeet muuttuvat ja mies/tykki tulee säännöksi ja henkilökuntaa tulee taivaasta lisää. On nimittäin painajaismaista valvoa aidosti kolmen tykin tulitoimintaa jos niiden etäisyys on vähänkin yli 50 metriä. Siihen ei rehellisesti pysty kukaan.
Leppis
Luutnantti
Tvälups kirjoitti:
Aika tuoreessa, mutta huonossa muistissa on D 3.1
No ehkä selkeämpi esitys on että tulipatterissa on pakosti kaksi jaosvalvojaa ja yksi päällikönvalvoja. Päällikönvalvoja voi nakittaa jaosvalvojalle mitä vaan eli pistää sen tekemään patteriupseerinvalvojan hommat ja tvällärinvalvoja voidaan yhdistää muiden patterien kanssa (muistaakseni).
Lukumäärä pieneni yhtäkkiä :a-grin:
Millai ennenvanhaan meni?
Tvälups
Ylipäällikkö
No jo vain kuullostaa tutummalta! Rännivahdit x 2 (joista toinen monasti tvälläri) + päällikkö + ptriups. Siinä se.
Se olikin suklaatia ja ameriikkaa kun setä sai B-tason oikeudet ja "yleni" ptrin / pston nalliksi, oli toiminta enemmän omissa näpeissä ja monasti kaappasin tuon poloisen patterin nallin tväl-puolen tehtäviin (kuten homman pitääkin olla).
Se olikin suklaatia ja ameriikkaa kun setä sai B-tason oikeudet ja "yleni" ptrin / pston nalliksi, oli toiminta enemmän omissa näpeissä ja monasti kaappasin tuon poloisen patterin nallin tväl-puolen tehtäviin (kuten homman pitääkin olla).
Työnjohto
Yleensä ei alokkaana tai sotamiehenä kannata miettiä, miten pitkälle huolto ja osaaminen tai taktiikka riittää. Siitä ei kauheasti palkita ei ainakaan ennen AuK:a tai RuK:a.
Armeijoissa on jotenkin niin, että päätösvalta alkaa rajatussa määrin kenraalimajurista ja prikaatikenraalilla tai everstilläkin on vain suomalaista kuntaa vastaava tontti, noin 200 km2 hallittavanaan.
Oikeita sotilaita, joilla jopa on ajattelemisen velvollisuus, armeijoissa tuntuvat olevan vasta kenraaliluutnantit, joilla on armeija.
Kun kaikkein hienoimmat ja parhaiten naismaailmaan iskevät ylennykset on nuorempana saatu niin sen jälkeen alkaa oikeastaan huoli, miten ihmeessä olemassa olevalla huollolla, kalustolla, taktiikalla ja harjoittelulla oikein kuviteltaisiin selvittävän, ovatko esimiehet täysjärkisiä ja riittääkö oma ja alaisten puhti.
Touhottaja kirjoitti:
Yleensä ei alokkaana tai sotamiehenä kannata miettiä, miten pitkälle huolto ja osaaminen tai taktiikka riittää. Siitä ei kauheasti palkita ei ainakaan ennen AuK:a tai RuK:a.
Armeijoissa on jotenkin niin, että päätösvalta alkaa rajatussa määrin kenraalimajurista ja prikaatikenraalilla tai everstilläkin on vain suomalaista kuntaa vastaava tontti, noin 200 km2 hallittavanaan.
Oikeita sotilaita, joilla jopa on ajattelemisen velvollisuus, armeijoissa tuntuvat olevan vasta kenraaliluutnantit, joilla on armeija.
Kun kaikkein hienoimmat ja parhaiten naismaailmaan iskevät ylennykset on nuorempana saatu niin sen jälkeen alkaa oikeastaan huoli, miten ihmeessä olemassa olevalla huollolla, kalustolla, taktiikalla ja harjoittelulla oikein kuviteltaisiin selvittävän, ovatko esimiehet täysjärkisiä ja riittääkö oma ja alaisten puhti.
Ei se itseasiassa ole, koska etäisyydellä on selvä vaikutus mm. viestijärjestelmien toimintaan. Yhteys harvoin on ongelma kun etäisyyttä on muutama sata metriä, mutta kun etäisyyttä alkaa olemaan kilometrejä, alkaa viestiyhteyden kanssa olemaan jo jos jonkinlaista haastetta.JOKO kirjoitti:
Toki noita asioita saadaan kokeiltua sota- ja taisteluharjoituksissa, joten tuskin siihen mikään kaatuu vaikkei ammunnoissa oikeaan ryhmitykseen päästäisikään.
Kapiainen kirjoitti:
Taloudellisista syistä ampumaleirit jäävät aina vähiin, joten viestiyhteyksien ja logistiikan hieromiseen riittäviä muita leirejä varmaankin on myös jatkossa jopa liian kanssa. Näiden leirien koulutuksellisen hyödyn kannalta olennaisinta on kantahenkilökunnan viitseliäisyys. Olosuhteista pitää luoda riittävän vaativia mielenkiinnon ylläpitämiseen. Kuka jaksaa virittää pitkälankaa, kun viereisen porukan tavoittaa huutamalla?
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Kapiainen kirjoitti:
Ei kait tykkejä hajautetussakaan toiminnassa ole tarkoitus toisistaan km päähän sijoittaa. Jos ampuvien aseiden välillä on edes jokunen sata metriä niin patterista tulee aika hulppean kokoinen maali vastatykistölle.
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Lisään tännekkin Handen linkki + kommenttini tuolta paikallisjoukot topicista:
Hande kirjoitti:
Tänään ilmestyneestä Päällystölehdestä aiheeseen liittyen:
Mielenkiintoisia yksityiskohtia mieskohtaisista tehtävistä ja eri tasojen aseistuksesta.
Vähän jopa yllättävää että edelleen:
"Taistelutilan valmisteluun kuuluu keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen."
Tämä on hyvä/lupaava uutinen jonka perään olen ainakin itse jo Susi1 ajoista asti huudellut:
"Tykistön tuliyksiköitä varustetaan asekohtaisilla päätelaitteilla jotka mahdollistavat hajautetun tuliasematoiminnan ja paremman suojan"
Toki:
"Maavoimein suunnitelmat perustuvat leikattuihin rahoutuskehyksiin. Jos välttämättömin materiaali jää kuitenkin hankkimatta, uudistettu tst-tapa toteutuu vajaana ja vain pienen joukkomäärän osalta."
Hande kirjoitti:
Tänään ilmestyneestä Päällystölehdestä aiheeseen liittyen:
Mielenkiintoisia yksityiskohtia mieskohtaisista tehtävistä ja eri tasojen aseistuksesta.
Vähän jopa yllättävää että edelleen:
"Taistelutilan valmisteluun kuuluu keskeisesti suluttaminen, linnoittaminen ja oman toiminnan suojaaminen."
Tämä on hyvä/lupaava uutinen jonka perään olen ainakin itse jo Susi1 ajoista asti huudellut:
"Tykistön tuliyksiköitä varustetaan asekohtaisilla päätelaitteilla jotka mahdollistavat hajautetun tuliasematoiminnan ja paremman suojan"
Toki:
"Maavoimein suunnitelmat perustuvat leikattuihin rahoutuskehyksiin. Jos välttämättömin materiaali jää kuitenkin hankkimatta, uudistettu tst-tapa toteutuu vajaana ja vain pienen joukkomäärän osalta."
Tvälups
Ylipäällikkö
"Maavoimain suunnitelmat perustuvat leikattuihin rahoutuskehyksiin. Jos välttämättömin materiaali jää kuitenkin hankkimatta, uudistettu tst-tapa toteutuu vajaana ja vain pienen joukkomäärän osalta."
ja kuinka ollakaan siinä tulee näin käymään. Ammattilaisuus ja nato-jäsenyys pelastaa!
ja kuinka ollakaan siinä tulee näin käymään. Ammattilaisuus ja nato-jäsenyys pelastaa!