Ilmatorjunta

Ihan yleisenä huomiona:
Hylsyjen ko'oissa (ja siten myös tehoissa) on aika isoja eroja myös noiden kolkytmillisten kesken:
Katso liite: 12318
Suuremmasta lähtönopeudesta voisi myös kuvitella olevan hyötyä ilma-ammunnassa? (maalit liikkeessä ja nopeita)

Kokoeroa tosiaan on. Mutta 35 mm on kuitenkin selvästi suurempi ja 40 mm jo melkoinen jööti.

934155.jpg
 
Kattokaapa tästä 4 min kohdalta 1992 testi kun helikopteriin jymäytetään CV:n 40mm 3P-kudilla.

Kohdassa 6.30 on myös vitulllinen mielikuva ryynäämässä olevalle porukalle kun CV laittaa ajastettuna 7 kudin sarjan räjähtämään pään yläpuolella.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmauhkan torjujat Lohtajalla
18.11.2016 20.30 http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ilmauhkan-torjujat-lohtajalla
TIEDOTE
3acf7327-e3c4-484e-a14b-27204ea00d77

ITO15
-Ampuminen oli selkeätä ja maaliin oli helppo osua, kertoi innoissaan tykkimies Arttu Tolvanen (Tuusula) Salpausselän ilmatorjuntapatteristosta ammuttuaan ITO15 -ohjuksen eli Stingerin, ensimmäisen kerran Lohtajalla. - Ampuminen oli helpompaa kuin ”kuivaharjoittelu”, jatkoi Tolvanen. ITO15 on maavoimien uusimpia suorituskykyjä.

3acf7327-e3c4-484e-a14b-27204ea00d77


ITO15 eli Stinger nosturilta laukaistuna.

Salpausselän ilmatorjuntapatteristo Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä on yksi asevelvollisten ja reserviläisten Ilmatorjuntakoulutusta antava joukkoyksikkö Suomessa. Muita koulutusyksiköitä ovat Helsingin ilmatorjuntarykmentti Panssariprikaatissa Parolassa, Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo Jääkäriprikaatissa, Maasotakoulun Reserviupseerikoulu Haminassa sekä henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksesta vastaava Ilmasotakoulu Tikkakoskella.

Lohtajalla meneillään oleva ilmapuolustusharjoitus on vuosittaisista harjoituksista jälkimmäinen ja kestää kaksi viikkoa. Harjoitus on koonnut jälleen varusmiehiä ja reserviläisiä kaikista ilmatorjuntakoulutusta antavat yksiköistä yhteen. Harjoitus jakaantuu ampuma- ja taisteluvaiheeseen. Yhteensä harjoitukseen osallistuu noin 1400 henkilöä, joista reserviläisiä on noin 200 ja varusmiehiä noin 900.

Ilmatilan valvojat

Ilmapuolustus on koskemattoman ilmatilan valvontaa ja turvaamista. Suomen ilmatilan puolustamiseen osallistuvat kaikki puolustushaarat. Näkyvimmin ilmatilaa valvoo Ilmavoimat hävittäjätorjunnan myötä, mutta Maa- ja Merivoimat joukko- ja alusosastoineen ovat tärkeässä roolissa ilmatorjuntayksiköineen ja johtoportaineen alueilla, jotka katsotaan tilanteen mukaan tarpeelliseksi tilannekuvan luomisen ja vaikuttamisen kannalta. Ilmapuolustuksen onnistuminen ja toteutuminen vaatii usean eri toimijan välistä aukotonta yhteistyötä, jotta ketjun kaikki palat onnistuvat omassa tehtävässään oikeaan aikaan. Tämän ketjun liitoksia ja lenkkejä on harjoitettava lenkki kerrallaan eli peruskoulutusta hiottava omissa yksiköissään ja sitten jokaisen saapumiserän ilmauhkan torjujat "hitsataan" yhteen Lohtajan Ilmapuolustusharjoituksessa ketjuksi.

Erilaista viemistä reserviin - sääryhmän varusmieskoulutus

Varusmiehille, jotka koulutetaan ilmatorjunnan osaajiksi omissa joukkoyksiköissään, avautuu mahdollisuus isossa yhteisharjoituksessa ymmärtää yhteispelin ja oikeiden ampumatarvikkeiden käytön merkitys. Ilmatorjuntaohjusten ampuminen ei ole mahdollista muualla Suomessa kuin Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella. Ampuma-alueen merkitys puolustusvoimille on kiistaton. Kiistatonta on myös "kuivaharjoittelun" merkitys. Kovapanosammunnat nostavat harjoittelun toiselle tasolle. Ja jotta voidaan harjoitella ilmaan ampumista, tulee ilmassa olla kohde. Erityyppisin maalilennokein saadaan aseille lentävät maalit, joihin tähdätä. Ilmasotakoulu on valtakunnallisen maalilennokkitoiminnan pääkoulutuspaikka. Ilmatorjuntakoulutusta antavissa joukko-osastoissa palvelee varusmieslennättäjiä ja -mekaanikoita.

23698a3f-219f-4030-9237-132d46effd0d


ITO15 ammutaan maasta.

Ilmasotakoulu kouluttaa varusmiehiä muun muassa sään havainnointiin, sääryhmään, jonka tehtävä on tarkkailla säätilaa lennokeille. - Havainnoimme säätä pareittain ulkona ja raportoimme havaintomme säätietojärjestelmään, kertoo lentosotamies Mattila (Jyväskylä) Ilmasotakoululta. -Ensin havainnoimme aistein, millainen senhetkinen sää on eli miten pilvistä ja millaisia pilviä on sekä onko esimerkiksi lumi-, vesi- tai räntäsadetta. Onko näkyvyys huonontunut tai jos säätila on merkittävästi huonontunut viime havaintokerrasta, kertoo Mattilan työpari alikersantti Sykiäinen (Jyväskylä) Ilmasotakoululta. - Tehtävään kuuluu myös mahdollisen sodan aikana kemiallisten aineiden havainnointi, jatkaa Mattila. -Tehtävään valitaan peruskoulutuskauden jälkeen ja tehtävä on mielenkiintoinen. On jotain erilaista viemisinä sitten reserviinkin, sanoo Mattila.

d61c1685-ff44-4550-9650-5604853eca2d


Sääryhmä raportoi havainnoistaan. Alikersantti Sykiäinen ja lentosotamies Mattila Ilmasotakoululta.

574f669b-b00c-4aad-9096-67fe6b3b9a3f


Säätä havainnoidaan muun muassa havaintolevyllä, jonka pinnalta tarkkaillaan vesi-, lumi- tai räntäsadepisaroita.

Ammuntaa, ammuntaa ja perjantaina himaan - kertausharjoituksesta lisäoppia

Kertausharjoitusten määrää on kasvatettu tämän vuoden aikana reilusti. Lohtajallekin on käsketty kertaamaan ilmapuolustusjoukkoja. Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Mikko Mustonen johtaa Lohtajalla reserviläisten harjoitusta. -Tavoitteena on jokaisen harjaantuminen omassa sodanajan tehtävässään ja painopistealueet ovat tulenkäytössä ja viestitoiminnassa sekä kovapanosammunnoissa tykkikalustolla, kertoo everstiluutnantti Mustonen. - Reserviläiset päivittävät täällä esimerkiksi tietojaan viestijärjestelmistä, ampuvat ilmatorjuntatykeillä kovapanosammuntoja ja käyvät radalla ampumassa rynnäkkökiväärillä, jatkaa Mustonen ja harmittelee tiukkaa aikataulua. Reserviläisten harjoitus kestää vain neljä päivää. - He tulevat tiukalla aikataululla työkiireidensä ja opiskelujensa parista ja totta kai he odottavat, että kaikki aika käytetään suunnitelmallisesti hyödyksi ja täysipainoisesti tekemiseen. Ja hyvin hommansa hoitavatkin, kehuu Mustonen joukkoa.

6967d7c0-7747-4c35-8979-1f95f9400efd


Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Mikko Mustonen vastaanottamassa reserviläisiä.

Tuliasemassa tavataan

-Reserviläisten osaaminen on hyvällä tasolla ja kertausharjoituksilla tasoa saadaan ylläpidettyä, sanoo Jääkäriprikaatista kapteeni Niko Hämäläinen, joka toimii tuliasema-alueen valvojana reserviläisten tykkiammunnoissa. -Ammuntaan valmistaudutaan reserviläisten kanssa samalla tavalla kuin yleensäkin, turvallisuus edellä. Ammunnat pyritään suorittamaan tehokkaasti, aika tykillä hyödynnetään hyvin ja varmistetaan, että kaikille muistuu mieleen toiminta omassa tehtävässään ammunnassa, jatkaa Hämäläinen.

45b43ab5-72bd-4ff5-acdb-4d67db47d0ba


Tuliaseman valmistelut käynnissä.

3250baa2-b367-40d5-a87a-b551b2fd3b25


Ammunnat käynnistyvät! Suojatkaa kuulonne!

adb5ea74-f310-4946-aa28-66c93dfc3086


Tulta!

-Turvallisuusmääräykset ovat tärkeät, jotta kaikki tietävät omat tehtävänsä, sanoo kertausharjoitukseen tullut alikersantti Mika Hanski (Hamina). - Viimeksi olen ollut kertaamassa 15 vuotta sitten. Jotkin asiat ovat unohtuneet, mutta hyvin ne tässä muistuu mieleen uudelleen. Ja mukavaahan tämä on, näkee vanhoja tuttujakin, kertoo Hanski. - Ammunta, ammuntaa ja perjantaina himaan, vastaa korpraali Ville Järveläinen (Helsinki), joka on tullut kertaamaan muun muassa suuntaajan ja ampujan tehtäviä tykillä. -Ensimmäistä kertaa olen kertaamassa sitten vuoden 2005. Ajankohta voisi olla kelien puolesta kesällä, mutta ei kai tässä mitään, jatkaa Järveläinen.

c38ef0ee-2663-43cc-a9e2-ba6b6fe28132


Varusmiehet ja reserviläiset ampuivat tykein ja ohjuksin sekä päivänvalossa että pimeällä.

Katso harjoituksen muutakin materiaalia maavoimien Facebook #IPH216






Facebook Twitter LinkedIn Google
 
PGZ07_35mm_cannon_and_HQ17_surface-to-air_defense_missile_systems_in_service_with_Chinese_army_640_001.jpg


According some Chinese internet sources, the HQ-17 is a local-made Russian Tor-M1 produced under license in China.

The HQ-17 uses a indigenous tracked chassis and is equipped with a new Identify Friend Foe (IFF) antenna on top the search radar, electronically scanned radars for better performance against enemy jamming, and can be connected to datalink with other Chinese artillery and command systems.

In 1996, China ordered 15 Tor-M1 missile systems from Russia which were delivered under contract in 1999. In 1998, another contract for 20 Tor-M1 systems was signed between Russia and China. Delivery of the systems took place in 2000.

As the Tor-M1, the HQ-17 can be used against targets as aircraft, helicopters, cruise missiles, guided aerial bombs and remotely controlled aerial vehicles.

In June 2016, an air defense brigade of the Chinese army has conducted a first live firing exercise with the HQ-17 surface-to-air missile system.

PGZ07_35mm_cannon_and_HQ17_surface-to-air_defense_missile_systems_in_service_with_Chinese_army_640_002.jpg


The PGZ-07 is a Chinese-made 35mm self-propelled anti-aircraft gun designed and manufactured by the Chinese defense Company NORINCO. The vehicle was showed for the first time to the public at Zhuhai AirShow China in June 2016.

The PGZ-07 is armed with two cannons of 35mm, mounted to each side of the turret. One picture from Internet shows that the PGZ-07 can be equipped with four launchers of air defence missile which are mounted outwards and below the 35 mm cannon. Two each side of the turret.

The PGZ-07 is equipped with one tracking radar mounted at the front of the turret and surveillance radar at the rear of the turret roof. It appears that an electro-optical sight system is mounted above the tracking radar which could include day/night vision camera and laser rangefinder.
http://www.armyrecognition.com/nove...ms_in_service_with_chinese_army_11911161.html
 
Kiina, Kiina, olstaa joku kpl Venäjälta, ja sitten tekee kopio siitä...TOR = HQ-17
Se PGZ-07 näyttä kiinostavalta! 35mm...voikko se ampua Oerlikon 35 mm ??
Semmoisia Suomeen ja laitetaan Stingerit!
 
Kiina, Kiina, olstaa joku kpl Venäjälta, ja sitten tekee kopio siitä...TOR = HQ-17
Se PGZ-07 näyttä kiinostavalta! 35mm...voikko se ampua Oerlikon 35 mm ??
Semmoisia Suomeen ja laitetaan Stingerit!
Mutta eikö voisi tehdä Marksmann torneja, modernimmalla aseistuksella??? Sitten vaan leopaartin päälle ruuvilla kiinni koko paska? Oikeudethan meillä olisi Marksmanneihin...
 
Mutta eikö voisi tehdä Marksmann torneja, modernimmalla aseistuksella??? Sitten vaan leopaartin päälle ruuvilla kiinni koko paska? Oikeudethan meillä olisi Marksmanneihin...
Eikö nää ole uudet tykit? meinaatko sä että Marksmannin tornit on modernivampi? tuliko oikein (modernare)

ja sitten säästetään leopardeja oikella tykillä 120mm!

Tää systeemi on uus ja voi ampua 5 eri ammuksia:
HEI (High Explosive Incendiary), HEI-T (High Explosive Incendiary Tracer), SAPHEI-T (Semi-armor-piercing high-explosive incendiary), PMBDPF and TP-T (Target Practice Tracer) cartridges.

Mitä sä siitä sanoot?
 
Viimeksi muokattu:
Eikö nää ole uudet tykit? meinaatko sä että Marksmannin tornit on modernivampi? tuliko oikein (modernare)

ja sitten säästetään leopardeja oikella tykillä 120mm!

Tää systeemi on uus ja voi ampua 5 eri ammuksia:
HEI (High Explosive Incendiary), HEI-T (High Explosive Incendiary Tracer), SAPHEI-T (Semi-armor-piercing high-explosive incendiary), PMBDPF and TP-T (Target Practice Tracer) cartridges.

Mitä sä siitä sanoot?


Sana jota haet on "modernimpi".

Ja Marksmanin tykit on kyllä aika vanhaa mallia. Ja mitä tulee tuohon ammusvalikoimaan, niin en kyllä näe tuossa mitään ihmeellistä. Pois lukien tietenkin tuo PMBDPF ammus, josta en ole kuullutkaan, enkä keksi mitä se voisi tarkoittaa. Mutta koska ammusten joukossa ei mainita AHEAD ammusta, niin en näe tuossa mitään ihmeellistä. Joku FAPDS ammus olisi toki kiva lisä, se kun lisää tehollista kantamaa, mutta jotta systeemiä voisi oikeasti kutsua uudeksi, niin silloin pitäisi olla AHEAD käytettävissä tai sitten herätesytyttimet.
 
Löysin aika mielenkiintoista tietoa Crotalesta ja VT-1 ohjuksesta:

https://www.forecastinternational.com/archive/disp_pdf.cfm?DACH_RECNO=902

Total Produced. Approximately 5,071 R.440, 4,088
R.460 (Sica), and 974 VT-1 missiles were built.

Käsittämättömän pieni määrä, kun kyse on koko maailman tuotannosta. (Siprin mukaan ohjuksia olisi toimitettu Suomeen 480 Crotale-hankinnan yhteydessä, eli liki puolet kokonaistuotantomäärästä, ja jos ohjuksia on hankittu myöhemmin lisää, niin Suomi lienee imenyt suurimman osan tuotetuista ohjuksista...)

Price Range. The R.460 missile costs about $135,900
in FY93 dollars. The VT-1 has a per-unit price of
$341,000, although some put it at $520,000.

Myytti VT-1:n halpuudesta on murrettu.

Guidance for the Crotale NG is entirely radar-controlled
via an E-band Doppler surveillance radar and a Ku-band
monopulse radar. In its control system, the Crotale NG
is actually very similar to the Crotale Modular Navale
system. Missile guidance for the VT-1, like its
predecessors, is provided by a deviation-measurement
system or a radar beam, but the manufacturer has
adopted the multisensor guidance principle incorporated
in the Crotale Navale. Each sensor sends its data to a
computer that processes the information and determines
guidance orders after filtering interference (clutter,
decoys, or jammers). In normal operation, therefore,
both radar and optical modes operate together and check
each other constantly.
The tracking devices define an observation window that
displays the target, the missile to be tracked, and the
false targets already detected. Inside the observation
window are measuring windows associated with each
target to be tracked. The physical measurements made
by different sensors are correlated in each measuring
window. All the data collected are sent to a
two-dimensional digital filter, and the best estimate of
target and missile positions is extracted.
The Crotale NG system consists of the following major
subsystems:
• The turret, developed by Thales, is electrically
driven. Its homing speed is 5 rad/s in azimuth and
1 rad/s in elevation. The turret weighs about 4 tons,
and includes a surveillance radar, an associated
Identification Friend or Foe (IFF) system, a cupola
housing a tracking radar and electro-optical
equipment, and eight ready-to-fire missiles divided
into two groups of four each.
• The standard surveillance radar previously offered
by Thales was the TSM 2630 frequency-agile
pulse-compressed Doppler model. It operates in
the S-band and has a 40-rpm planar antenna with a
small minor lobe. The radar has a range of
18 kilometers and can track up to eight targets
simultaneously while evaluating the threat. For the
Dutch program, Hollandse Signaalapparaten is
developing a new surveillance radar operating in
the C- and X-bands. With a range of some
20 kilometers, this new radar, called Varibeam, has
an average power of some 200 W (10 times more
than the TSM 2630) and a far greater anti-jamming
capability. This radar is capable of processing up
to 20 targets, and can monitor eight tracks
simultaneously.
• The tracking radar is a frequency-agile and
pulse-compressed Doppler model. It detects
hovering helicopters or aircraft flying at over
Mach 2 up to a range of 18 kilometers. The
electro-optical equipment consists of a TRT Castor
double-field thermal imager and a J3 single-field
television camera. In optimal visibility conditions,
these have maximum acquisition ranges of about
15 kilometers and less than 10 kilometers,
respectively.
• The VT-1 missile, formerly produced by LTV,
weighs 75 kilograms (95 kg for a complete shot)
and is 2.4 meters long. The missile has a maximum
range of 11 kilometers at an altitude of 6,000
meters and has a maximum speed of Mach 3.5. It is
capable of maneuvering under load factors of 35g
at a range of 8 kilometers, whereas Crotale NG can
withstand 20g at the same range. The VT-1 carries
a focused load of 13 to 14 kilograms, which is
effective within a radius of 8 kilometers. The
explosion is controlled by a pseudo randomly
pulse-modulated broadband electromagnetic
proximity fuze. Its transmission is controlled in
flight by the processor between 0.2 seconds and
0.5 seconds before target interception.
• A color console displays alphanumeric data on
targets, television, and infrared thermal images,
video images from the tracking radar, the
surveillance radar scope, and available missiles.
All the operator has to do is follow the computergenerated
menu displayed on the console. The
operator selects the desired functions by pressing
various buttons. By contrast, target engagement
from detection to interception is entirely automatic.
The operator is required to press the function
buttons twice to ensure the safety of friendly
aircraft. Reaction time is very short (a maximum of
5 seconds), since a total engagement duration is
estimated at 15 seconds for target interception at
8 kilometers. Re-engagement reaction time is
limited to 1 or 2 seconds, depending on whether
targets are patrol or isolated aircraft. Thus, a single
firing unit can theoretically counter attacks from
two patrols of four aircraft each and shoot down all
of them located between 0.5 and 2 kilometers away.

Mukavan yksityiskohtainen selvitys Crotalen toiminnasta. Tietäjille ei ehkä mitään uutta, mutta tavalliselle kansalle kylläkin. Mielenkiintoista on etenkin datafuusion käyttö ohjuksen ohjaamisessa.

The value of the Finnish contract is FIM800 million ($182 million).

Yllättävän alhainen, vaikka tuo lienee 80- tai 90-luvun rahassa.
 
Käsittämättömän pieni määrä, kun kyse on koko maailman tuotannosta. (Siprin mukaan ohjuksia olisi toimitettu Suomeen 480 Crotale-hankinnan yhteydessä, eli liki puolet kokonaistuotantomäärästä, ja jos ohjuksia on hankittu myöhemmin lisää, niin Suomi lienee imenyt suurimman osan tuotetuista ohjuksista...)
Kuvaa hyvin kuinka Thales taitaa lopultakin olla miltei LM:n veroinen hovihankkija meille. Ostettu miltei orpo systeemi.
 
Kuvaa hyvin kuinka Thales taitaa lopultakin olla miltei LM:n veroinen hovihankkija meille. Ostettu miltei orpo systeemi.

Miten orvon systeemin hankkiminen tekee myyjästä hovihankkijan? o_O


Tuo Crotale-hankinta antaa kyllä jälleen kerran aihetta pohtia ad nauseam käsiteltyä ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan suhdetta. Crotalet saatiin siis osapuilleen 10 miljoonalla dollarilla per vaunu. Horneteista maksettiin sen sijaan ~50 miljoonaa dollaria koneelta. 10 konetta tinkimällä olisi saatu 25 kahden Crotale-vaunun patteria suojaamaan lukuisia kohteita, ml. ilmavoimien tukikohdat.

Hornetien hankintapäätös tehtiin vuonna 1992. Kaupan arvo oli silloisessa rahassa 3274 miljoonaa dollaria, mikä on nykyrahassa noin 5 miljardia euroa.

-YLE
 
Joku ei täsmää. Koko Crotale-järjestelmä maksoi aikanaan 800 miljoonaa markkaa. Jos tuo ohjuslaukausten määrä ja satojen tuhansien dollarien kappalehinta pitäisi paikkaansa niin ei olisi saatu edes vaihto-ohjuksia laveteille. Tai ainakin lavetit kaupan päälle.
 
Joku ei täsmää. Koko Crotale-järjestelmä maksoi aikanaan 800 miljoonaa markkaa. Jos tuo ohjuslaukausten määrä ja satojen tuhansien dollarien kappalehinta pitäisi paikkaansa niin ei olisi saatu edes vaihto-ohjuksia laveteille. Tai ainakin lavetit kaupan päälle.

Joo, katsoin itse hieman samaa, mutta päätin olla kommentoimatta. Olisikohan niin, että jälleen kerran syyllinen on hovimestari eikun Sipri?

480 ohjusta kuulostaa suurelta määrältä, kun Crotaleja on kuitenkin vain 20 vaunua á 8 ampumavalmista ohjusta. Ohjuksia olisi siis hankittu kolme lavettikertaa... harvinaisen hyvä määrä Suomelle.

Toisaalta tulee kyllä mieleen sekin vaihtoehto, että VT-1:n hintatieto on pielessä. AMRAAM maksoi nimittäin ysärillä 386 000 dollaria ohjukselta, ja on vaikea uskoa, että VT-1 olisi ollut lähellekään samaa luokkaa, ainakaan tuotantokustannuksiltaan. AMRAAM:n tuotantomäärät ovat toki omaa luokkaansa.

Yksi selitys voisi tietysti löytyä siitä, että tuohon Forecast Internationalin hintaan on laskettu kehityskulut mukaan. Suomi oli kai Crotale NG:n "launch customer", minkä ansiosta Suomi olisi saattanut saada ohjuksensa liki tuotantokustannusten hinnalla.
 
Joo, katsoin itse hieman samaa, mutta päätin olla kommentoimatta. Olisikohan niin, että jälleen kerran syyllinen on hovimestari eikun Sipri?

480 ohjusta kuulostaa suurelta määrältä, kun Crotaleja on kuitenkin vain 20 vaunua á 8 ampumavalmista ohjusta. Ohjuksia olisi siis hankittu kolme lavettikertaa... harvinaisen hyvä määrä Suomelle.

Toisaalta tulee kyllä mieleen sekin vaihtoehto, että VT-1:n hintatieto on pielessä. AMRAAM maksoi nimittäin ysärillä 386 000 dollaria ohjukselta, ja on vaikea uskoa, että VT-1 olisi ollut lähellekään samaa luokkaa.

Yksi selitys voisi tietysti löytyä siitä, että tuohon Forecast Internationalin hintaan on laskettu kehityskulut mukaan. Suomi oli kai Crotale NG:n "launch customer", minkä ansiosta Suomi olisi saattanut saada ohjuksensa liki tuotantokustannusten hinnalla.

Muistaakseni tuo on Suomessa arvioitu puolen miljoonan markan eli noin 100000 euron hintaluokkaan. Tuolla opilla 480 ohjusta olisi ottanut kolmanneksen kokonaishinnasta. Saattaisi olla jo mahdollisuuksien rajoissa?
 
Miten orvon systeemin hankkiminen tekee myyjästä hovihankkijan? o_O
Hovihankkijan tekee se, että Thalekselta on ihan hemmetisti kamaa. TRS-3D:t, Groundmasterit, Kavat, BOR-A 550 rannikkotutkat, Bemarin lämpökamerat... Crotalen hankinta on sikäli ehkä saattanut tapahtua keveämmin perustein, mikä olisi nyt todettavissa Suomen tarpeettoman suurelle osuudelle jäämisestä kokonaisuudesta.
 
Viimeksi muokattu:
Miten orvon systeemin hankkiminen tekee myyjästä hovihankkijan? o_O


Tuo Crotale-hankinta antaa kyllä jälleen kerran aihetta pohtia ad nauseam käsiteltyä ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan suhdetta. Crotalet saatiin siis osapuilleen 10 miljoonalla dollarilla per vaunu. Horneteista maksettiin sen sijaan ~50 miljoonaa dollaria koneelta. 10 konetta tinkimällä olisi saatu 25 kahden Crotale-vaunun patteria suojaamaan lukuisia kohteita, ml. ilmavoimien tukikohdat.



-YLE

Paitsi että realiteetit huomioiden olisi tässä nimenomaisessa tapauksessa ainoastaan saatu 10 hävittäjää vähemmän. Ne rahat eivät olisi lamavuosina jääneet puolustushallinnon vaivoiksi.

Ahti Lappihan on toisaalta kertonut että Crotalen luokkaa olevia järjestelmiä arvioitiin tarvittavan 30 patteria mutta rahaa oli vain kymmeneen. Ainakin tuo vinouma olisi tullut oikaistua.
 
Paitsi että realiteetit huomioiden olisi tässä nimenomaisessa tapauksessa ainoastaan saatu 10 hävittäjää vähemmän. Ne rahat eivät olisi lamavuosina jääneet puolustushallinnon vaivoiksi.

Älä nyt pilaa IT-seisokkiani. Totta kai määrärahoja liikutellaan sujuvasti momentilta toiselle mitä jos -skenaarioissa. :)

Ahti Lappihan on toisaalta kertonut että Crotalen luokkaa olevia järjestelmiä arvioitiin tarvittavan 30 patteria mutta rahaa oli vain kymmeneen. Ainakin tuo vinouma olisi tullut oikaistua.

Tosin jälkiviisaasti ajateltuna täysimääräinen Hornetien hankinta näyttää ainakin sillä tavoin viisaammalta, että täsmäaseiden kehitys on ottanut harppauksen eteenpäin 80/90-lukujen taitteesta. Kiusaus lentää Crotalen ulottumattomissa saattaisi olla suuri, jos yläkorkeuksia valvoisi vain runsas 50 Hornetia. (Ei sillä, että ero nykyiseen 62 koneeseen olisi kovin suuri.)
 
Mitäpä ohjuksia mukana kilpailutuksessa, ja arvauksia mihin päädytään?

http://yle.fi/uutiset/3-9336921

Maavoimien komentaja: Suomi harkitsee ilmapuolustukseen tehokkaampia ohjuksia
Uudet ohjukset tulisivat neljä vuotta sitten hankittuun Nasams II -ilmapuolustusjärjestelmään.

Ilmapuolustus
6.12.2016 klo 13:53päivitetty 6.12.2016 klo 13:54
13-3-9336983.jpg

Robin van Lonkhuijsen / EPA
13-3-6006605.jpg

Timo Keränen

Jaa artikkeli Facebookissa13
Jaa artikkeli Twitterissä
Puolustusvoimat harkitsee nykyistä tehokkaampien ilmatorjuntaohjusten hankkimista lähivuosina.

Uudet ohjukset tulisivat Nasams II -ilmapuolustusjärjestelmään, joka hankittiin Suomeen neljä vuotta sitten. Järjestelmä on keskeinen osa Suomen ilmapuolustusta.

– Tuo Nasams-järjestelmä, joka meillä edustaa tehokkainta ilmapuolustusta, on käytössä monessa maassa. Se on moderni, suorituskykyinen, ja tuon kehityspotentiaali on merkittävä, arvioi maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen.

– Tutkimme, kyetäänkö noiden ohjusten kantamaa parantamaan tulevina vuosina, eli tuo järjestelmä sopii meille hyvin, ja siinä on vielä kehitysmahdollisuuksia osana ilmapuolustuksen kokonaisuutta, Toivonen sanoi.

Suomi hoitaa lyhyen kantaman ilmatorjunnan mm. olalta laukaistavilla Stinger-ohjuksilla. Keskipitkän matkan torjunnan keskeinen järjestelmä on Nasams II, ja pitkän kantaman ilmatorjunta hoidetaan monitoimihävittäjillä.

Yle haastatteli Toivosta Maavoimien valmistautuessa itsenäisyyspäivän paraatiin, joka järjestetään Kajaanissa.
 
Back
Top