Ilmavoimien tulevaisuus

Mutta tuo ei lisää tutkan näkemää kokonaisaluetta yhtään. Tämän N019 tutkan osalta sen on siis n. 65 astetta sivuun keskilinjasta maksimissaan. N001 tutkan osalta tuo luku on 60 astetta.

Tuo liittyy ennemminkin ns. "cued search" juttuihin. Eli siis maa-asemalta odotetaan joko automaattisesti tai sanallisesti saatavan tieto siitä että mistä sitä maalia pitää etsiä, näin voidaan keskittää tutkan etsintä pelkästään sille pienelle sektorille ja näin lisätä tutkan havaintoetäisyyttä maaleihin.

Lähinnä tuo kuvaa neukkutekniikan jälkeenjääneisyyttä, ja sitä että maavektorointi oli niin olennainen osa neukkudoktriinia. Esim. amerikkalaistutkissa on ainakin APG-63:sta asti ollut 60 asteen skannaus, voi olla pidempäänkin.

Jos olisit edes sen kuvan lukenut niin olisit huomannut että N019 kohdalla tutkan katsoma alue oli kerrallaan 50 astetta, eli +-25 astetta. Tätä 50 asteen keilaa puolestaan pystyttiin siirtämään katsomaan kahdelle sivusektorille +- 15-65 astetta, jolloin tutkalla pystyttiin katsomaan 130 asteen sektoria eteenpäin. En tiedä miten tätä voisi paremmin rautalangasta vääntää jos et halua edes kuva/lähdemateriaaleja katsoa. Pääpointtina kuitenkin on se että kääntyvä tutka itsessään ei ole hävittäjissä uutta, vaan niitä on esiintynyt siitä lähtien kun tutkia koneisiin on alettu rakentamaan.

Oleellinen ero tämän Gripenissä mainostetun tutkan kohdalla on järjestelmän softa, ei niinkään se liikkuvuus itsessään. Jos softa on hyvä niin ollaan hyvän äärellä, jos ei niin kyseessä on markkinointikikka jossa 20-50v vanhaa tekniikkaa on uudelleenbrändätty ja markkinamiehet syöttävät sitä p***aa ihmisten kurkusta alas mullistavana tekniikkana.

Se on ihan sama vaikka sen Gripenin tutka pyörisi 360 astetta koneen ympäri voltteja tehden niin sillä ei ole merkitystä viidennen sukupolven koneita vastaan. PAK-FA kuskia vaan lähinnä naurattaisi tuollainen. Itseasiassa tuollainen pyörivä tutka on hankala häivetekniikan kannalta häivekoneessa, ja siksi niitä ei nähdä missään kehittyneissä koneissa.

Me ollaan ostamassa uusia koneita 2030 luvulle ja siitä eteenpäin, ei 90-luvulle jolloin tuollainen Gripen tai Typhoon AESA tutkalla olisi ollut kuuminta hottia...


Jos häivetekniikkaa hankaloittavalla tarkoitat tutkan liikkeen aiheuttaman menetyksen koneen häiveessä, niin samalla voitaisiin poistaa koneesta myös siivet ja kaikki muut konetta liikuttavat osat jotka liikkuvat koneen lentäessä. Myös epäilen (mutta en ole varma) että satojen kilometrien päässä olevalla tutkalla pystytään läpäisemään sitä tutkan ympärillä olevaa kupua ja mittaamaan sen sisällä tapahtuvan tutkan liikehdintää, ja vaikka pystyttäsiinkin niin tutkan ollessa liikkeessä se on todennäköisesti toisen koneen nähtävillä ennemminkin siitä syystä että modernit hävittäjätutkat myös vastaanottavat tutkasäteilyä määrittääkseen kohteen sijaintia sen oman tutkasäteilyn pohjalta. Säteilevä kohde on moninkertaisesti helpompi nähtävä/seurattava kuin tutka pois päältä lentävä kohde.

Ja pienenä sivuhuomiona myös PAK-FA:han on suunnitteilla samantapainen kääntyvä tutka.
 
Se oli yleisellä tasolla oleva vertaus mitä minkä tahansa tutkaan liittyvän ominaisuuden jalostaminen vaatii.

Sinulla on vähän haastava tapa editoida viestejäsi jälkikäteen. Olisin vastannut tähän edellisessä viestissä.

En ole ihan varma, ymmärrätkö, mitä tutkatekniikan kehittäminen noin yleisesti on. Ja miten siihen liittyy tämä katselukulman laajennus. Molemmat liittyvät tietysti tutkaan, mutta kyse on täysin eri asioista. Eivät ole mitenkään yhteismitallisia / vertailukelpoisia.
 
Minusta se, että tutkaa voisi käyttää taisteluun myös sivusuunnassa olevaa vihollista vastaan olisi varauksetta :cool:.

Se on ihan sama vaikka sen Gripenin tutka pyörisi 360 astetta koneen ympäri voltteja tehden niin sillä ei ole merkitystä viidennen sukupolven koneita vastaan. PAK-FA kuskia vaan lähinnä naurattaisi tuollainen. Itseasiassa tuollainen pyörivä tutka on hankala häivetekniikan kannalta häivekoneessa, ja siksi niitä ei nähdä missään kehittyneissä koneissa.

Me ollaan ostamassa uusia koneita 2030 luvulle ja siitä eteenpäin, ei 90-luvulle jolloin tuollainen Gripen tai Typhoon AESA tutkalla olisi ollut kuuminta hottia...

Hmm. Koetin ruokkia keskustelua laajasta näkemisestä tutkalla kone-evoluution kehityssuuntana noin yleisellä asiatasolla. Tunne ryöpsähti jälleen koska F-35. Kokeillaanpa uutta lähestymistapaa. Entäpä jos F-35 saisi jossain tulevassa päivityksessä kyvyn katsella tutkalla huomattavasti laajemmalle alueelle vähän joka suuntaan? Eikös siitä olisi aivan mahdottoman paljon hyötyä? HMDS jne. kytkettynä tuohon, melkein all-aspect BVR... Joko alkaa buugia?

...
Ja pienenä sivuhuomiona myös PAK-FA:han on suunnitteilla samantapainen kääntyvä tutka.

Niin, sitä PAK-FA:n kuskia varmaan naurattaa se, jos koneeseen tulee laajasti keilaava tutka. Montaa muuta taas ei.

P.S.
Nyt en vain oikein osaa päättää, onko PAK-FA sitten kehittynyt kone vai ei jos siihen kerran pultataan tuollainen kerettiläinen sivuskannaava tutka. Väittävät kyllä että viidettä sukupolvea...
 
Viimeksi muokattu:
Oman tutkavasteen minimointi on merkittävä syy siihen että APG-77 ja APG-81 (ja myös Super Hornetin APG-79) eivät ole liikkuvia ja on asennettu ylöspäin osoittavaan kulmaan. F-35:stä löytyy myös kuvia missä näkyy tutkaelementtien ympärille asennettu RAM-vaahtomuovi:

file.php


Myös kustannukset ja huoltovapaus ovat merkittäviä syitä, F-35:n radome on sinetöity tutkavasteen laskemiseksi, sen elementtien arvioitu käyttöikä taitaa olla jotain 10000 tunnin luokkaa.

Lockheed Martinin VP on todennut asiasta haastattelussa näin. Linkissä myös pohdintaa mahdollisesta podiin asennettavasta sivututkasta:
The F-35's AESA antenna is fixed at an inclined angle giving it a reasonable side coverage, but still falls short of a dedicated side-looking capability. Putting a radar in the gun pod would extend the capabilities well beyond currently planned systems. The extra wide coverage would come in handy. Not just for common radar modes like search and track, but also such tasks as mid-course missile guidance at greater angles giving a pilot more freedom to maneuver after missile launch. A swash plate approach was considered early on in the JSF program, but Lockheed Martin found that it would seriously impact stealth performance. "An antenna pointing in all directions is a big source of reflections in the forward aspect, so we needed to avoid that", O'Bryan explains.
http://www.f-16.net/f-35-news-article3837.html
 
Viimeksi muokattu:
Jos olisit edes sen kuvan lukenut niin olisit huomannut että N019 kohdalla tutkan katsoma alue oli kerrallaan 50 astetta, eli +-25 astetta. Tätä 50 asteen keilaa puolestaan pystyttiin siirtämään katsomaan kahdelle sivusektorille +- 15-65 astetta, jolloin tutkalla pystyttiin katsomaan 130 asteen sektoria eteenpäin. En tiedä miten tätä voisi paremmin rautalangasta vääntää jos et halua edes kuva/lähdemateriaaleja katsoa. Pääpointtina kuitenkin on se että kääntyvä tutka itsessään ei ole hävittäjissä uutta, vaan niitä on esiintynyt siitä lähtien kun tutkia koneisiin on alettu rakentamaan.

No just. Itse et ymmärrä asiasta mitään ja yrität silti päteä. Huh huh.

Ymmärrätkö että tuossa N019-systeemissä se tutka ei käänny yhtään mihinkään, eikä sen tutkan antennikaan käänny yhtään enempää kuin missään muussakaan mekaanisessa tutkassa? Ymmärrätkö?

Mekaanisesti skannaavien hävittäjätutkien antennit kääntyvät yleensä n. 60 - 65 astetta sivuun keskilinjasta, joten tutkan näkemä sektori on tuo 120 - 130 astetta. MiG:in surkeassa tutkassa vaan ilmeisesti ei ollut kykyä skannata koko tuota aluetta kerralla yhdessä moodissa, joten se oli rajoitettu pienempään sektoriin. Joko skannausnopeus ei olisi riittänyt luotettavaan havainnointiin tai pieneen tutkaan ei saatu neukkutekniikalla muuten sopivia ominaisuuksia.

Esimerkiksi F-14A koneen AWG-9 tutkalle on mainittu 130 asteen skannausajaksi 13 sekuntia (2bar?/4bar?) ja +-40 asteen 2 bar skannausajaksi 2 sekuntia, samoin +-20 asteen 4 bar skannaukselle. 20/40/60 astetta (kahdella kerrottuna) on ainakin amerikkalaistutkille normaalit sektoriasetukset.

Ja pienenä sivuhuomiona myös PAK-FA:han on suunnitteilla samantapainen kääntyvä tutka.

Yeah, right. Eipä näytä siltä...

SH121+X-Band+Active+Electronically+Scanned+Array+%2528AESA%2529+radars+Tikhomirov+Sukhoi+PAK+FA+stealth+fifth+generation+jet+fighter%252C+HAL+Fifth+Generation+Fighter+Aircraft+%2528FGFA%2529+Russian+Air+Force+export+i.jpg
 
Hmm. Koetin ruokkia keskustelua laajasta näkemisestä tutkalla kone-evoluution kehityssuuntana noin yleisellä asiatasolla. Tunne ryöpsähti jälleen koska F-35. Kokeillaanpa uutta lähestymistapaa. Entäpä jos F-35 saisi jossain tulevassa päivityksessä kyvyn katsella tutkalla huomattavasti laajemmalle alueelle vähän joka suuntaan? Eikös siitä olisi aivan mahdottoman paljon hyötyä? HMDS jne. kytkettynä tuohon, melkein all-aspect BVR... Joko alkaa buugia?

Mitään mekaanisesti heiluvaa antennia ei mihinkään häivekoneeseen tule, se on selvä. Ja F-35 on jo nykyisellään kykenevä 360 asteen havainnointiin, tosin IR alueella. Sekä DAS että EOTS (IRST + laser) pystyvät katsomaan vaikka sivullekin...

Muualle kuin eteen katsovia tutkia tai sivuantenneja varmasti tulee koneisiin vielä tämän sukupolven aikana. Mutta noissakin tulee esiin kustannukset, se yksikin eteenpäin osoittava iso antenni ja tutka on kallis jo nytkin. Lisäksi pienet sivuantennit eivät kuitenkaan pysty lähellekään samaan suorituskykyyn kuin iso pääantenni. Se jää nähtäväksi että tuleeko näitä, kuinka paljon ja minkälaisia.

Mutta asiaan on myös toinen näkökulma. Tulevaisuuden koneet ja aseet ovat myös hyvin verkotettuja nopeilla häivedatalinkeillä (+ sensorifuusio) ja varmaan suuri osa koneen näytöillä näkyvästä tilannetiedosta on tuotettu muiden koneiden ja platformien sensoreilla. Ts. sitä ohjusta voi ohjata mikä tahansa samassa aliverkossa oleva laite (network enabled weapons), tai saatava tilannekuva on niin tarkkaa että ohjuksia voidaan ohjata sen perusteella ilman että oma tutka näkee maalia. Kunhan vaan joku taivaalla tai maassa oleva laite sen näkee. Koneet tuottavat tilannetietoa muillekin ja kuluttavat myös muiden luomaa tilannetietoa natiivisti ja saumattomasti.
 
Oman tutkavasteen minimointi on merkittävä syy siihen että APG-77 ja APG-81 (ja myös Super Hornetin APG-79) eivät ole liikkuvia ja on asennettu ylöspäin osoittavaan kulmaan. F-35:stä löytyy myös kuvia missä näkyy tutkaelementtien ympärille asennettu RAM-vaahtomuovi:

file.php


Myös kustannukset ja huoltovapaus ovat merkittäviä syitä, F-35:n radome on sinetöity tutkavasteen laskemiseksi, sen elementtien arvioitu käyttöikä taitaa olla jotain 10000 tunnin luokkaa.

Lockheed Martinin VP on todennut asiasta haastattelussa näin. Linkissä myös pohdintaa mahdollisesta podiin asennettavasta sivututkasta:

http://www.f-16.net/f-35-news-article3837.html

Veikeä tuo hiilivaahtopanta :)

Tuossa on tosiaan ero verrattuna Gripeniin ja Typhooniin. Suoraan edestäpäin swashplate ei todennäköisesti aiheuta juurikaan lisäheijastetta, mutta etuviistoista tuleva säteily pääsee sopivasti ohitse ja heijastuu takaisin ja aiheuttaa lisäheijastetta. Tämä on no no, jos tarkoitus on lentää tiukassa AA/AD ympäristössä. Tilanne on sitten eri, jos käydään torjuntahävittäjätehtäviä omassa ilmatilassa. Siinä taas swashplaten edut ovat todennäköisesti suurempi tekijä.
 
Muualle kuin eteen katsovia tutkia tai sivuantenneja varmasti tulee koneisiin vielä tämän sukupolven aikana. Mutta noissakin tulee esiin kustannukset, se yksikin eteenpäin osoittava iso antenni ja tutka on kallis jo nytkin. Lisäksi pienet sivuantennit eivät kuitenkaan pysty lähellekään samaan suorituskykyyn kuin iso pääantenni. Se jää nähtäväksi että tuleeko näitä, kuinka paljon ja minkälaisia.

Mutta asiaan on myös toinen näkökulma. Tulevaisuuden koneet ja aseet ovat myös hyvin verkotettuja nopeilla häivedatalinkeillä (+ sensorifuusio) ja varmaan suuri osa koneen näytöillä näkyvästä tilannetiedosta on tuotettu muiden koneiden ja platformien sensoreilla. Ts. sitä ohjusta voi ohjata mikä tahansa samassa aliverkossa oleva laite (network enabled weapons), tai saatava tilannekuva on niin tarkkaa että ohjuksia voidaan ohjata sen perusteella ilman että oma tutka näkee maalia. Kunhan vaan joku taivaalla tai maassa oleva laite sen näkee. Koneet tuottavat tilannetietoa muillekin ja kuluttavat myös muiden luomaa tilannetietoa natiivisti ja saumattomasti.

Juuri näin. Olen aivan samaa mieltä myös tuosta verkottumisesta.

Siksi pitkiltä etäisyyksiltä, jopa täysin pimeänä, meteoreja viskovat Gripen NG:t eivät kuulosta mitenkään mahdottoman huonolta yhdistelmältä PAK-FAa vastaan.

Passiivinen monipaikkatutkaverkko ja sitä täydentämään pienitehoisilla (halvoilla ja tarvittaessa uhrattavilla) aktiivilähettimillä varustettu aktiivinen monipaikkatutkaverkko poistaa PAK-FA:n häiveen (josta ei tiedetä, kuinka hyvä siitä oikeasti on tulossa) edut.

Se pitää muistaa, että naapurillakin on omat tutkaverkkonsa, jotka valitettavasti vievät omien koneiden stealth-kykyjä, sitä enemmän, mitä lähempänä etulinjaa toimitaan.
 
Mitään mekaanisesti heiluvaa antennia ei mihinkään häivekoneeseen tule, se on selvä. Ja F-35 on jo nykyisellään kykenevä 360 asteen havainnointiin, tosin IR alueella. Sekä DAS että EOTS (IRST + laser) pystyvät katsomaan vaikka sivullekin...

Muualle kuin eteen katsovia tutkia tai sivuantenneja varmasti tulee koneisiin vielä tämän sukupolven aikana. Mutta noissakin tulee esiin kustannukset, se yksikin eteenpäin osoittava iso antenni ja tutka on kallis jo nytkin. Lisäksi pienet sivuantennit eivät kuitenkaan pysty lähellekään samaan suorituskykyyn kuin iso pääantenni. Se jää nähtäväksi että tuleeko näitä, kuinka paljon ja minkälaisia.

Mutta asiaan on myös toinen näkökulma. Tulevaisuuden koneet ja aseet ovat myös hyvin verkotettuja nopeilla häivedatalinkeillä (+ sensorifuusio) ja varmaan suuri osa koneen näytöillä näkyvästä tilannetiedosta on tuotettu muiden koneiden ja platformien sensoreilla. Ts. sitä ohjusta voi ohjata mikä tahansa samassa aliverkossa oleva laite (network enabled weapons), tai saatava tilannekuva on niin tarkkaa että ohjuksia voidaan ohjata sen perusteella ilman että oma tutka näkee maalia. Kunhan vaan joku taivaalla tai maassa oleva laite sen näkee. Koneet tuottavat tilannetietoa muillekin ja kuluttavat myös muiden luomaa tilannetietoa natiivisti ja saumattomasti.

Sanaa mekaniikka tai mekaanisesti heiluva en tainnut käyttää, jonkun muun mielikuvitukselta se näyttää.

F-35 ei kykene ympärihavainnointiin tutkalla. Vielä. Se on tässä se pointti. Ominaisuus olisi sille kuitenkin kuin piste i:n päälle kun siihen tulee ne kaikki muutkin hyvät hilavitkuttimet. Read my lips: all-aspect BVR.

Maallikkona koettaisin saada siihen mahdutettua AESA-paneeleja sivuille. Maksaahan se rahaa, mutta säästää tappioissa.

Nuo lainauksessa mainiosti mainitut asiat ensimmäisen ja toisen kappaleen jälkeen ovat juuri sellaisia, jotka tukevat ja myös hyötyvät ympärinäkevien tutkien esiinmarssista. Juuri sinun koneesi voi olla se, joka kerää maalitiedon ja linkittää sen muulle susilaumalle hyökkäystä varten. Ja osat lauman sisällä voivat myös vaihtua kun tasataan ohjusten kulutusta.

EDIT:
Olettaisin, että tulevaisuuden ratkaisut perustuvat heilumattomiin järjestelmiin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on Gripenin suurin heikkous kilpailijoihin verrattuna? Ruotsalaisuus ei kelpaa vastaukseksi.
 
Gripen näkyy edestäpäin F-35 aiemmin tutkassa ja kantaa suhteellisen pienen asekuorman. Mahdollisesti myös teknologiasiirtojen ja alihankinnan osalta huoltovarmempi.
F-35 taas on kalliimpi käyttökuluiltaan ja tarvitsee suhteessa enemmän huoltoa (pienempi laivasto ja vähemmän tehtäviä / kone). Isommat huollot joudutaan teettämään ulkomailla.

Lisään vielä, että Gripenin heikkous on myös valmistusmäärät. Mid-life upgradet ym voivat olla parhaimmillaan kalliisti tai pahimmillaan nihkeästi saatavilla.
 
Viimeksi muokattu:
Se pitää muistaa, että naapurillakin on omat tutkaverkkonsa, jotka valitettavasti vievät omien koneiden stealth-kykyjä, sitä enemmän, mitä lähempänä etulinjaa toimitaan.

Tai sitten voi ajatella niin päin, että koska tulemme aina olemaan vihollisen vahvan A2/AD-alueen kyljessä kiinni, meillä kannattaa antaa enemmän painoarvoa koneelle, joka on suunniteltu toimimaan sellaisella alueella.
 
Ruotsalaiset luottavat koneen omien häirintäjärjestelmien lisäksi ulos singottaviin DRFM jammereihin, jotka on mainittu Hornettien korvaamis selonteossa.
 
Ruotsalaiset luottavat koneen omien häirintäjärjestelmien lisäksi ulos singottaviin DRFM jammereihin, jotka on mainittu Hornettien korvaamis selonteossa.

...niin, ja niin "luottavat" kaikki muutkin koneet Rafalea lukuunottamatta. Kyse on lähinnä viime hetken häirintäkeinosta lähestyvän ohjuksen hakupäätä vastaan. Mikähän oli pointtisi?
 
Mikä on Gripenin suurin heikkous kilpailijoihin verrattuna? Ruotsalaisuus ei kelpaa vastaukseksi.
tosiaan jo edella mainittu "se on olemassa vain paperilla". Meillä on huonoja kokemuksia viime hetkillä valmistuneista laitteista.
 
No just. Itse et ymmärrä asiasta mitään ja yrität silti päteä. Huh huh.

Ymmärrätkö että tuossa N019-systeemissä se tutka ei käänny yhtään mihinkään, eikä sen tutkan antennikaan käänny yhtään enempää kuin missään muussakaan mekaanisessa tutkassa? Ymmärrätkö?

Mekaanisesti skannaavien hävittäjätutkien antennit kääntyvät yleensä n. 60 - 65 astetta sivuun keskilinjasta, joten tutkan näkemä sektori on tuo 120 - 130 astetta. MiG:in surkeassa tutkassa vaan ilmeisesti ei ollut kykyä skannata koko tuota aluetta kerralla yhdessä moodissa, joten se oli rajoitettu pienempään sektoriin. Joko skannausnopeus ei olisi riittänyt luotettavaan havainnointiin tai pieneen tutkaan ei saatu neukkutekniikalla muuten sopivia ominaisuuksia.

Esimerkiksi F-14A koneen AWG-9 tutkalle on mainittu 130 asteen skannausajaksi 13 sekuntia (2bar?/4bar?) ja +-40 asteen 2 bar skannausajaksi 2 sekuntia, samoin +-20 asteen 4 bar skannaukselle. 20/40/60 astetta (kahdella kerrottuna) on ainakin amerikkalaistutkille normaalit sektoriasetukset.



Yeah, right. Eipä näytä siltä...

En kyllä ymmärrä miten tästäkin asiasta keskustelu voi mennä nollasta tunteisiin sormia näpäyttämällä.

Tuon awg-tutkan vertaukseen muistuttaisin että koneen tutka oli lähes 60-luvun tekniikkaa mutta suorituskyky koneen suunniteltua käyttöä varten massiivinen, mikä osaltaan selittää tuota mittavaa skannausaikaa (MiG-21Bis koneen tutka skannasi koko etusektorin noin kolmessa sekunnissa, mittausetäisyyden ollessa n. 20-30km). Awg:n toimintaa tosin kompensoitiin ensimmäisellä koneelta koneelle -linkkijärjestelmällä (link 4) joka yhdisti koneiden tutkakuvaa. Tämän lisäksi tutkan "raakadataa" pystyttiin myös lukemaan, mikä tosin vaati todella koulutetun tutkan käyttäjän. Neukkulassa samanlaisen projektin kanssa painineet henkilöt päätyivät osittain tämän pitkän skannausajan takia ensimmäiseen hävittäjäkoneeseen massa-asennettuun vaiheistettuun tutkaan (zaslon).
 
Mutta tuo ei lisää tutkan näkemää kokonaisaluetta yhtään. Tämän N019 tutkan osalta sen on siis n. 65 astetta sivuun keskilinjasta maksimissaan. N001 tutkan osalta tuo luku on 60 astetta.

Tuo liittyy ennemminkin ns. "cued search" juttuihin. Eli siis maa-asemalta odotetaan joko automaattisesti tai sanallisesti saatavan tieto siitä että mistä sitä maalia pitää etsiä, näin voidaan keskittää tutkan etsintä pelkästään sille pienelle sektorille ja näin lisätä tutkan havaintoetäisyyttä maaleihin.

Lähinnä tuo kuvaa neukkutekniikan jälkeenjääneisyyttä, ja sitä että maavektorointi oli niin olennainen osa neukkudoktriinia. Esim. amerikkalaistutkissa on ainakin APG-63:sta asti ollut 60 asteen skannaus, voi olla pidempäänkin.

Sekään ei tainnut olla min3matin pointti vaan hän uskoakseni tarkoitti sitä että kääntyvän AESA-antennin hyödyntäminen edellyttää ohjelmistoa joka täysimääräisesti osaa käyttää sitä hyväkseen omalla autonomiallaan kuormittamatta pilottia moodi-viidakolla.
Ymmärtääkseni APG-63:kaan ei pitkän matkan hakumoodissa käyttänyt koko kääntöaluetta hyväkseen, luultavasti koska keilausajoista olisi tullut liian pitkät. Aikaisemmin lainattu F-15A -lentäjä piti APG-63:a surkeana verrattuna APG-68:aan joten ilmeisesti jenkeilläkään ei tutkaohjelmisto vielä tuolloin ollut täysin hanskassa.
 
Mikä on Gripenin suurin heikkous kilpailijoihin verrattuna? Ruotsalaisuus ei kelpaa vastaukseksi.

Ihan hyvä kysymys. Olen pariin otteeseen noita plussia ja miinuksia listaillut eri koneille, mutta hyvä kerrata.

Gripen näkyy edestäpäin F-35 aiemmin tutkassa ja kantaa suhteellisen pienen asekuorman. Mahdollisesti myös teknologiasiirtojen ja alihankinnan osalta huoltovarmempi.
F-35 taas on kalliimpi käyttökuluiltaan ja tarvitsee suhteessa enemmän huoltoa (pienempi laivasto ja vähemmän tehtäviä / kone). Isommat huollot joudutaan teettämään ulkomailla.

Lisään vielä, että Gripenin heikkous on myös valmistusmäärät. Mid-life upgradet ym voivat olla parhaimmillaan kalliisti tai pahimmillaan nihkeästi saatavilla.

Se on olemassa vasta paperilla?

tosiaan jo edella mainittu "se on olemassa vain paperilla". Meillä on huonoja kokemuksia viime hetkillä valmistuneista laitteista.

Tuossa tulikin, mutta täydennän.

Ensin pakolliset huumorit:
  1. Ei se pysy taivaalla
  2. Miksi me valittaisiin nyt kone, jota ei valittu 20v sitten?
Sitten vakavissaan, itse kone
  1. Se ei ole täysin stealth. Silti kannattaa muistaa, että se on vähän heijastava. Todennäköisesti koneiden heijastavuudet menevät about näin: F-22 marmorikuula, F-35 Golfpallo, Pak-fa Tennispallo / Pesäpallo / Käsipallo (?), Gripen NG Käsipallo. Käytännössä Gripen NG:n heijastavuuteen todennäköisesti vaikuttaa enemmän koneen ulkopuolella kannettu ohjusvarustus kuin kone itse.
  2. Se ei ole vielä lentänyt. Gripen NG on uusin hävittäjä maailmassa, erityisesti länsimaiden osalta. Koneen järjestelmiä ja konfiguraatiota on testattu kattavasti ja vanha Gripen toimii pohjana, mutta uuden koneen varsinainen ensilento on vasta ensi vuonna. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, koneen pitäisi olla riittävässä vaiheessa, kun Suomi tekee valintaa
  3. Koneessa voisi olla vähän tehokkaampi moottori. Gripen on kaikista pienin, kevyin ja edullisin kone ja sen kääntöpuolena moottoritehoa on sitten vähän vähemmän. Toki, tämän merkitys ei ole suuri, koska koneessa on kehittynyt aerodynamiikka, alhainen siipikuormitus ja kone supercruisaa. Lisäksi ilmataisteluissa ei enää hirveästi mennä revolveriammuntaan.
Sitten muut tekijät
  • Valmistussarjat tullaan laskemaan sadoissa, ei tuhansissa, kuten F-35 ehkä pääsee. Siksi koneen hankintahinta ei välttämättä ole F-35 edullisempi ja toisaalta päivityksille ei ole yhtä monta kustannusten jakajaa
  • Kone on ruotsalainen eikä amerikkalainen. :) Tämä on osin läppä, mutta silti, hävittäjävalinta on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Jenkkikoneella saataisiin ylläpidettyä suhteita jenkkeihin. Toki, saadaan niitä muutenkin, kun mm. iso osa puolustusvoimien ja esim. ilmavoimien rensseleistä tulee jenkeistä
 
Back
Top