Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi alkaa 2.9.2013

Pitäisikö asevelvollisuus lakkauttaa?

  • kyllä

    Ääniä: 11 11.7%
  • ei

    Ääniä: 78 83.0%
  • en osaa sanoa

    Ääniä: 5 5.3%

  • Äänestäjiä yhteensä
    94
Toistan nyt hieman itseäni toisesta ketjusta:

Jos Suomen vapaaehtoisuuteen perustuva rekrytointipotentiaali heijastelisi keskipitkällä aikavälillä muiden kehittyneitten länsimaisten demokratioitten keskimääräistä tilannetta niin rekrytointipotentiaalimme olisi noin 7,2 promillea väestöstä. Se on karvan verran vajaa 40 000 henkeä.

Jos mahdollisen vapaaehtoisuuteen perustuvan asevoiman perusjako olisi saman kaltainen kuin muilla samassa tilanteessa olevilla kehittyneillä länsimaisilla demokratioilla niin noin puolet näistä saaataisiin pidettyä vakipalveluksessa ja puolet reservissä. Vakinaisessa palveluksessa olevista vajaa 3000 miestä menisi merivoimille ja saman verran ilmavoimille joten maavoimille jäisi noin 14 000 miestä. Maavoimien kriisivahvuus lienisi maksimissaan noin 28 - 32 000 miestä.

En ole kuullut asevelvollisuuden lakkauttajien pystyvän vastaamaan tähän asevelvollisuuden lakkauttamisen aiheuttamaan yhteiskunnalliseen haasteeseen: Kaikissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa asevoimissa rekrytointi aiheuttaa todellisia ongelmia. Miksi nämä eivät koskisi Suomea viimeistään 20-30 vuoden perspektiivillä?
  1. Miksi meille, toisin kuin muille kehittyneille länsimaisille demokratioille, kertyisi vapaaehtoisuuden pohjalta asevoima, jonka pääluku olisi suurempi kuin tuo noin 40 000 henkeä, kun tuo 7,2 promillea tuntuu olevan länsimaisen demokrtatian luonnollinen asevoiman henkilöstöpotentiaali?
  2. Asepalveluksessa on ikävät aspektinsa. Asepalveluksessa opetellaan monia moraalisesti ambivalentteja taitoja joista monille tulee tahrautunut olo ja siellä tulee kylmä, märkä ja nälkä, siellä lika tarttuu ja sattuukin välillä ja joutuu tekemään mitä käsketään vaikkei haluaisi ja sitten hatuttaa. Jos kulttuurinormiksi asetetaan tilanne jossa kenenkään ei tarvitse edes ajatella alistuvansa tähän ellei halua, jossa kansalainen ei joudu edes pohtimaan palveluksen ideaa hetkeäkään, miten asevelvollisuuden palauttaminen sujuu mikäli sitä tarvitaankin taas vaikkapa 10 vuoden kuluttua?
  3. Miten valikoivaa asevelvollisuutta estetään muuttumasta vapaaehtoisuuteen perustuvaksi rekrytoinniksi edellisen kohdan tekijöiden aiheuttamien paineiden valossa 20-30 vuoden perspektiivillä? Onko se todella mahdollista ja miten siitä saadaan radikaali varmuus? (Vaadin radikaalia varmuutta tässä asiassa, varmuutta jossa epäsuotuisan kehityksen todennäköisyys lähenee nollaa.)
Muita tähän keskusteluun liittyviä itseäni askarruttavia kysymyksiä:
  • Eikö kansalaisella todella muka saa olla palvelua edellyttäviä velvollisuuksia valtiota, eli toisia kansalaisia kohtaan?
  • Kuinka moni meistä todella ajattelee, että heillä voisi olla oikeuksia valtion suhteen muttei lainkaan velvollisuuksia. (Edelleen valtiohan tarkoittaa viimekädessä toisia kansalaisia)
  • Jos joku todella aidosti ajattelee tasavallassa veron olevan ryöstö ja asevelvollisuuden orjuutta niin voiko tämä ihminen kokea olevansa tämän tasavallan jäsen ja jos ei niin mitä jos mitään tästä seuraa?
  • Kuinka paljon tässä koko keskustelussa tosiasiassa on kyse yhteisöllisyyden ja kansalaisuuden kokemusten katkeamisesta?
 
Olen samaa mieltä Poutvaaran & co perimmäisistä tarkoitusperistä. Kuten aiemmin sanoin, ei heillä minun mielestäni edes ole esittää realistista vaihtoehtoa.

Silti osa heidän argumenteistään on täysin päteviä. Esimerkiksi asevelvollisarmeija on näennäisen halpa, koska piilokustannukset on ulkoistettu joko muulle yhteiskunnalle tai varusmiehille itselleen.

Mutta kun se ei ole mikään uusi argumentti. Kyllä ne piilokulut on tiedetty jo kauan aikaa. Tilastokeskus on niitä laskeskellut vuosia ellei vuosikymmeniä ennen Poutvaaraa. Muistaakseni he ovat laskeneet niiden olevan n. 0.7% bkt:sta.

Vaikka nostaisimme ammattiarmeijan budjetin vastaamaan asevelvollisuusarmeijan piilokuluja, armeija olisi SILTI paljon tehottomampi puolustusratkaisu kuin nykyinen asevelvollisuusarmeijamme. Asevelvollisuusarmeija ei ole niin halpa - totta. Mutta onko se kustannustehokas? Fuck yea.
 
Toistan nyt hieman itseäni toisesta ketjusta:



En ole kuullut asevelvollisuuden lakkauttajien pystyvän vastaamaan tähän asevelvollisuuden lakkauttamisen aiheuttamaan yhteiskunnalliseen haasteeseen: Kaikissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa asevoimissa rekrytointi aiheuttaa todellisia ongelmia. Miksi nämä eivät koskisi Suomea viimeistään 20-30 vuoden perspektiivillä?
  1. Miksi meille, toisin kuin muille kehittyneille länsimaisille demokratioille, kertyisi vapaaehtoisuuden pohjalta asevoima, jonka pääluku olisi suurempi kuin tuo noin 40 000 henkeä, kun tuo 7,2 promillea tuntuu olevan länsimaisen demokrtatian luonnollinen asevoiman henkilöstöpotentiaali?
  2. Asepalveluksessa on ikävät aspektinsa. Asepalveluksessa opetellaan monia moraalisesti ambivalentteja taitoja joista monille tulee tahrautunut olo ja siellä tulee kylmä, märkä ja nälkä, siellä lika tarttuu ja sattuukin välillä ja joutuu tekemään mitä käsketään vaikkei haluaisi ja sitten hatuttaa. Jos kulttuurinormiksi asetetaan tilanne jossa kenenkään ei tarvitse edes ajatella alistuvansa tähän ellei halua, jossa kansalainen ei joudu edes pohtimaan palveluksen ideaa hetkeäkään, miten asevelvollisuuden palauttaminen sujuu mikäli sitä tarvitaankin taas vaikkapa 10 vuoden kuluttua?
  3. Miten valikoivaa asevelvollisuutta estetään muuttumasta vapaaehtoisuuteen perustuvaksi rekrytoinniksi edellisen kohdan tekijöiden aiheuttamien paineiden valossa 20-30 vuoden perspektiivillä? Onko se todella mahdollista ja miten siitä saadaan radikaali varmuus? (Vaadin radikaalia varmuutta tässä asiassa, varmuutta jossa epäsuotuisan kehityksen todennäköisyys lähenee nollaa.)
Muita tähän keskusteluun liittyviä itseäni askarruttavia kysymyksiä:
  • Eikö kansalaisella todella muka saa olla palvelua edellyttäviä velvollisuuksia valtiota, eli toisia kansalaisia kohtaan?
  • Kuinka moni meistä todella ajattelee, että heillä voisi olla oikeuksia valtion suhteen muttei lainkaan velvollisuuksia. (Edelleen valtiohan tarkoittaa viimekädessä toisia kansalaisia)
  • Jos joku todella aidosti ajattelee tasavallassa veron olevan ryöstö ja asevelvollisuuden orjuutta niin voiko tämä ihminen kokea olevansa tämän tasavallan jäsen ja jos ei niin mitä jos mitään tästä seuraa?
  • Kuinka paljon tässä koko keskustelussa tosiasiassa on kyse yhteisöllisyyden ja kansalaisuuden kokemusten katkeamisesta?
Nykymallinen asepalvelus ei ole kestävällä pohjalla. Järjestelmän on oltava joko sekä nimellisesti että käytännössä yleinen, tai sitten valikoiva. Nykyään meillä on ns. yleinen asevelvollisuus joka kuitenkin koskettaa vain vähemmistöä. Tällä tulee olemaan merkittävät seuraukset pidemmällä aikavälillä. Seuraavan sukupolven isistä kolmasosa ei ole suorittanut asepalvelusta. Miksi heidän poikansa menisivät armeijaan?

Ei voi olla niin, että tulevaisuudessa intin käyvät vain ne jotka ovat liian hölmöjä tai tunnollisia kieltäytyäkseen siitä, samalla kun suurin osa ikäluokasta on jo vapautettu sukupuolen, uskonnon, asuinpaikan tai fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi.

Ohi on -aloite on seuraus järjestelmän toimimattomuudesta. Tämä aloite ei tule menemään läpi, mutta vastaavia tulee lisää ja ennen pitkää järjestelmä murenee. Siksi se pitää hyvissä ajoin korjata.
 
Nykymallinen asepalvelus ei ole kestävällä pohjalla. Järjestelmän on oltava joko sekä nimellisesti että käytännössä yleinen, tai sitten valikoiva. Nykyään meillä on ns. yleinen asevelvollisuus joka kuitenkin koskettaa vain vähemmistöä. Tällä tulee olemaan merkittävät seuraukset pidemmällä aikavälillä. Seuraavan sukupolven isistä kolmasosa ei ole suorittanut asepalvelusta. Miksi heidän poikansa menisivät armeijaan?

Ei voi olla niin, että tulevaisuudessa intin käyvät vain ne jotka ovat liian hölmöjä tai tunnollisia kieltäytyäkseen siitä, samalla kun suurin osa ikäluokasta on jo vapautettu sukupuolen, uskonnon, asuinpaikan tai fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi.

Ohi on -aloite on seuraus järjestelmän toimimattomuudesta. Tämä aloite ei tule menemään läpi, mutta vastaavia tulee lisää ja ennen pitkää järjestelmä murenee. Siksi se pitää hyvissä ajoin korjata.

Ihanko aikuisten oikeasti haluaisit naiset taistelijoiksi?
 
Ihanko aikuisten oikeasti haluaisit naiset taistelijoiksi?
Se että asevelvollisuus koskisi naisia ei vielä tarkoita että nämä laitettaisiin jalkaväkenä etulinjaan. Itse kannatan jonkin sorttista israelilaisten, sveitsiläisten ja nykyisen mallin hybridiä.
 
Joo, ei tainnut tulla paraatimarssia Uralille, jos lainaus sallitaan....

No helvata, oisko niin, että suomalaiset pääsääntöisesti tykkäävät siitä mallista, joka nyt on?

Orjuuden lopettaminen on ollut hidas prosessi, mutta yksi toisensa jälkeen valtiot ovat sen kieltäneet: http://en.wikipedia.org/wiki/Abolition_of_slavery_timeline

Asevelvollisuus täyttää orjuuden määritelmän: "Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat määritteli orjaksi kenet tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus
 
Orjuuden lopettaminen on ollut hidas prosessi, mutta yksi toisensa jälkeen valtiot ovat sen kieltäneet: http://en.wikipedia.org/wiki/Abolition_of_slavery_timeline

Asevelvollisuus täyttää orjuuden määritelmän: "Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat määritteli orjaksi kenet tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus

Varusmiespalveluksesta poistuminen on sallittua. Voit joko jättää koko homman kesken tai sitten palvella sen loppuun. Tietenkin asevelvollisuudessa, kuten myös normaalissa työsuhteessa on tiettyjä rajoituksia siitä, että milloin töistä saa lähteä jos meinaa seuraavana päivänä tulla takaisin, mutta työpaikan vaihtamista ei kiellä kukaan.
 
Orjuuden lopettaminen on ollut hidas prosessi, mutta yksi toisensa jälkeen valtiot ovat sen kieltäneet: http://en.wikipedia.org/wiki/Abolition_of_slavery_timeline

Asevelvollisuus täyttää orjuuden määritelmän: "Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat määritteli orjaksi kenet tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus

Aivan erityisen hidas prosessi orjuuden poistaminen on silloin, kun nämä orjat eivät edes ymmärrä olevansa orjia. Tai näitä orjia ympäröivä yhteisö ei koe heidän olevan orjia. Okei, ajat muuttuvat, asenteet muuttuvat, eikä nykyinen asevelvollisuus ole mikään "lopullinen ratkaisu". Lopultakin kyse on vain ajasta.
 
Kovin kummoista sotaa tai sotien sarjaa ei tarvita, kun kansallisvaltioiden uudelleenmilitarisoituminen käynnistyy Euroopassa. Käsittääkseni ihmislajin ajatteluun ei ole tullut merkittäviä päivityksiä lähivuosituhansina, joten pitäisin kovin suoraviivaista oletusta esimerkiksi asevelvollisuuden siirtymisestä historiaan virheellisenä.

Tässä hetkessä ja päivänpolitiikassa on normaalia ajaa muutosta muun muassa tämän kansalaisvelvoitteen poistamiseen. Valtiollisessa mittakaavassa, ja erityisesti historiallisessa aikajänteessä, asia näyttäytyy kovin toisessa valossa.
 
Olen samaa mieltä siitä, että koska Suomessa on vielä kansanarmeija, on varmaan erilaisia kansalaisaloitteita tehtävä. Roope Luhtala kuuluu kansaan. Hänelle tasa-arvokysymykset ym. ovat tärkeitä. Entiset ja nykyiset sotilaat taas tietävät, että munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia. Sota yleensä kasvattaa armeijan aikuiseksi, mutta poliitikoilta ja tavalliselta kansalaiselta sitä ei voi joka asiassa vaatia. Erikoisalojen ja tiedon määrä on niin valtava.

Aivan toinen asia on se, että valtakunnallinen lehti propagoi jonkun punanenäisen sosiopsykologin suulla kepein olemattomin argumentein ja laittaa sivuilleen pyynnön allekirjoittaa ja linkin suoraan. Asettuu siis jo yhden suunnan, vähemmistösuunnan taakse. Olisi kiinnostavaa tietää, onko Helsingin Sanomain hallitus todella tämän kannalla.

http://www.hs.fi/kotimaa/Tämä+vänrikki+ei+lähde+enää+sotaan/a1380075988815
 
Orjuuden lopettaminen on ollut hidas prosessi, mutta yksi toisensa jälkeen valtiot ovat sen kieltäneet: http://en.wikipedia.org/wiki/Abolition_of_slavery_timeline

Asevelvollisuus täyttää orjuuden määritelmän: "Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat määritteli orjaksi kenet tahansa, jonka ei sallita vapaaehtoisesti poistua työstään."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus

Niin, orjuus määritellään myös YK:ssa käsittääkseni kyllä lähtökohtaisesti omistuskysymyksen kautta. Kansainvälisen oikeuden määritelmä orjuudelle perustuu vuoden 1926 sopimukseen orjuudesta: http://portal.unesco.org/culture/en/files/38440/12815475701Slavery_Convention_(1926).pdf/Slavery+Convention+(1926).pdf

Tuo suomenkielisen wikipedian viite tuntuu olevan johdettu vuoden 1930 pakkotyötä koskevassa sopimuksesta jossa todella määritellään kielletyksi pakkotyöksi työ tai palvelus josta ei voi sanktiotta poistua paitsi jos siihen on vapaaehtoisesti ryhtynyt. Tämä on keskeinen osa orjuudenvastaista työtä YK:n piirissä ja muutenkin maailmalla nykyään. Kannattaa kuitenkin lukea koko sopimus tarkkoine määritelmineen ja rajauksineen. http://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=1000:12100:0::NO::P12100_ILO_CODE:C029

Kyseisen sopimuksen artiklassa 2 rajataan pakkotyön määritelmän ulkopuolelle laillisen esivallan asettama työ tai palvelus viidessä eri tapauksessa:

a) Laillisessa asepalveluksessa
b) Asetetun kansalaisvelvollisuuden täyttämiseksi
c) Langetetun rikostuomion seurauksena
d) Hätätilassa, esimerkiksi tulvan, maanjäristyksen, tulipalon, nälänhädän tai epidemian jne. sattuessa vaadittu työ tai palvelus väestön auttamiseksi.
e) Vähäinen yhteiskuntapalvelus jonka yhteisön jäsenen suorittaa välittömän yhteisönsä hyväksi, kunhan tuolta yhteisöiltä kysytään mielipidettä palveluksen tarpeellisuudesta.

Voimme olla eri mieltä siitä pitäisikö kansainvälisten määritelmien olla tällaiset mutta nämä ne kuitenkin ovat. Kansainvälisen määrittelyn mukaan asevelvollisuus ei orjuutta ole eikä edes laitonta pakkotyötä.
 
Last edited by a moderator:
Kiitos Aimonen. Suomalainen asepalvelus taitaa sopia aivan ehdoitta tuon abcde-listan sisään. Periaatteessa asevelvollisuuden lakkauttamista ajavien pitäisi ensin sorklata hieman kv-sopimuksia ja - lakeja uuteen uskoon, ennenkuin suomalainen asevelvollisuus muuttuisi orjatyöksi.
 
Kyseisen sopimuksen artiklassa 2 rajataan pakkotyön määritelmän ulkopuolelle laillisen esivallan asettama työ tai palvelus viidessä eri tapauksessa:

a) Laillisessa asepalveluksessa
b) Asetetun kansalaisvelvollisuuden täyttämiseksi
c) Langetetun rikostuomion seurauksena
d) Hätätilassa, esimerkiksi tulvan, maanjäristyksen, tulipalon, nälänhädän tai epidemian jne. sattuessa vaadittu työ tai palvelus väestön auttamiseksi.
e) Vähäinen yhteiskuntapalvelus jonka yhteisön jäsenen suorittaa välittömän yhteisönsä hyväksi, kunhan tuolta yhteisöiltä kysytään mielipidettä palveluksen tarpeellisuudesta.

Voimme olla eri mieltä siitä pitäisikö kansainvälisten määritelmien olla tällaiset mutta nämä ne kuitenkin ovat. Kansainvälisen määrittelyn mukaan asevelvollisuus ei orjuutta ole eikä edes laitonta pakkotyötä.

Asevelvollisuus on vähän samanlainen kysymys kuin ympärileikkaus. Ympärileikkaus täyttää lapsen pahoinpitelyn kriteerit, mutta koska siitä on päässyt kehittymään vanha perinne, ei ympärileikkaamisesta useissa maissa kuitenkaan saa pahoinpitelysyytettä.

Samalla tavalla asevelvollisuus täyttää orjatyön kriteerit, mutta koska sekin on perinne, on se erillisellä lisäpykälällä päätetty rajata orjatyön ulkopuolelle.
 
Verotuskin täyttää varkauden tunnusmerkit, mutta se on jostain syystä päätetty rajata rangaistavuuden ulkopuolelle.

Avainkysymys aiheessa on se, onko sotilaalliselle maanpuolustukselle tarvetta Suomi-nimisessä tasavallassa.

Kakkoskysymys on se, millainen maanpuolustusratkaisu on riittävän suorituskykyinen täyttääkseen kansainvälis-poliittisen tarpeensa.

Kolmoskysymys on tämä väännetty, eli jos 1 = on 2 = tarvitaan paljon sotilaita, niin miten asia yksilön ja yhteiskunnan välillä järjestetään.

Hyviä ehdotuksia keskusteluun saa varmasti esittää. Itse en täysimääräisesti tunnista "yksilö ei vastaa mistään yhteiskunnalle" -argumenttia hyväksi vallitsevassa maailmanjärjestyksessä.
 
Asevelvollisuus on vähän samanlainen kysymys kuin ympärileikkaus. Ympärileikkaus täyttää lapsen pahoinpitelyn kriteerit, mutta koska siitä on päässyt kehittymään vanha perinne, ei ympärileikkaamisesta useissa maissa kuitenkaan saa pahoinpitelysyytettä.

Samalla tavalla asevelvollisuus täyttää orjatyön kriteerit, mutta koska sekin on perinne, on se erillisellä lisäpykälällä päätetty rajata orjatyön ulkopuolelle.

En näe analogiaa, vaikka kuinka yritän. Se, että joissakin kulttuureissa ei kunnioiteta ihmisen koskemattomuutta, ei mitenkään rinnastu siihen, että Suomessa ihmisiä velvoitetaan kykyjensä mukaan osallistumaan toistensa puolustamiseen (yhteiskunnan ja yksilöiden koskemattomuuden turvaksi). Jotta puolustautuminen olisi tehokasta, sitä varten pitää antaa koulutusta hyvissä ajoin. Suomen kaltaisessa maassa sota koskettaa kaikkia yhteiskunnan jäseniä ja se uhkaa yhteiskunnan ja jokaisen yksilön olemassaoloa. On turha kuvitella, että yksilö voisi jatkaa elämäänsä sodan keskellä vain omien halujensa ohjaamana. Kun maan olemassaolo on uhattuna, kaikki toiminta liittyy tavalla tai toisella kriisistä selviytymiseen. Työnjako ei ohjaudu markkinoilla tavallisten lainalaisuuksien mukaan. Aseellisen taistelun tehtävät ovat usein se tehokkain tapa yksilölle tukea yhteisön selviämistä, vaikka epärelevantti siviilikoulutus olisi kuinka korkeaa ja erikoistunutta tahansa. Maantieteellisesti edullisemman sijainnin maissa sota ei muodosta kansojen olemassaololle näin äärimmäistä uhkaa. Länsi-Euroopan kansat ovat selviytyneet modernina aikana useista miehityksistä. Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat olleet merten turvaamia. Siksi heillä on erilainen puolustusratkaisu ja valtion asevoimaa käytetään omien intressien edistämiseen. Suomeen on mieletöntä hakea mallia maista, joissa sodan vaikutukset ovat vähäisemmät ja koko sotilaspolitiikan lähtökohdat ovat erilaiset.

Rehellisin argumentti asevelvollisuuden ja erityisesti pakollisen varusmiespalveluksen vastustamiseen olisi se, että palvelus on ikävää ja saatu koulutus hyödyttää lähinnä yhteisöä, ei yksilöä itseään. Minusta on typerää rationalisoida omaa tai kollektiivista mukavuudenhalua kaikenlaisilla ismeillä tai talousteorioilla. Velvollisuuksien välttely ja oman edun ajaminen ei ole mitään liberalismia, se on vain hengen velttoutta.

Mitä orjatyöhön tulee, niin työpalvelu on varusmiespalveluksessa todella vähissä. Itselläni taisi vuosituhannen vaihteessa olla vuoden aikana työksi laskettavaa palvelusta muutama tunti pihan lakaisua ja puoli tuntia tiskaamisapua, molemmat nakit Reserviupseerikoulussa. Kaikki muu palvelus oli koulutusta. Tuohon aikaan miehistölle saattoi kertyä yli 60 metsäaamua puolessa vuodessa ja aliupseereille kertyi tavallisesti sata tai jopa 120 herätystä maastossa. Aliupseerit siis saattoivat viettää vuoden aikana enemmän tunteja maastoharjoituksissa kuin siviilipalvelusmiehet palveluksessa yhteensä. Näinköhän ammattiarmeijoissakaan vuodessa vietetään samaa määrää vuorokausia harjoituksissa? Vuosituhannen vaihde taisi olla hyvää aikaa, sillä en oikein tunnista vanhempien tai joidenkin nuorempien ikäluokkien kokemuksia, joiden mukaan palveluksessa olisi ollut kamalasti löysää.
 
Mitä orjatyöhön tulee, niin työpalvelu on varusmiespalveluksessa todella vähissä. Itselläni taisi vuosituhannen vaihteessa olla vuoden aikana työksi laskettavaa palvelusta muutama tunti pihan lakaisua ja puoli tuntia tiskaamisapua, molemmat nakit Reserviupseerikoulussa. Kaikki muu palvelus oli koulutusta.

Varusmiesten saama koulutus nostaa Suomen maanpuolustuskykyä, ja hyödyttää näinollen kaikkia suomalaisia. On reilua että palveluksesta hyötyneet maksavat korvausta palveluksen suorittaneille.
 
Tässä keskustelussa on erityisesti asevelvollisuuden mahdollista tarpeellisuutta tarkastelevilla huolellisesti esitettyjä perusteita ja vakavia pohdintoja. Siihen sitten on tuolla pojalla tarjota lähinnä ympärileikkausrinnastukset ja orjatyöviittaukset. Melkoinen ero kypsyydessä.

Nostan vanhaa hattuani, että joku jaksaa käydä polemiikkia moisen intelligentsian kanssa.
 
Back
Top