Ohi on -kampanjan budjetti on lahjoituksina saatu muutama sata euroa. Meillä ei ole mahdollisuuksia käydä tiedotussotaa Puolustusvoimia ja maanpuolustusjärjestöjä vastaan, joiden valtion tuet lasketaan miljardeissa ja miljoonissa.
Kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi alkaa 2.9.2013
- Viestiketjun aloittaja roopeluhtala
- Aloitus PVM
Ohi on -kampanjan budjetti on lahjoituksina saatu muutama sata euroa. Meillä ei ole mahdollisuuksia käydä tiedotussotaa Puolustusvoimia ja maanpuolustusjärjestöjä vastaan, joiden valtion tuet lasketaan miljardeissa ja miljoonissa.
pstsika
Haukka
”Reserviläisliitto on lakisääteisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suurin jäsenjärjestö. Maanpuolustuskoulutusyhdistys sai vuonna 2012 valtion tukea 1 754 000 euroa."
- Em. blogi.
Mutta paljonkos Reserviläisliitto sai?
MPK:n saama ”valtion tuki” on tälläkin palstalla ollut jo aiemmin puheenaiheena ja se menee koulutuskuluihin ja palkatun henkilöstön kuluihin, koska MPK järjestää Puolustusvoimien tilaamaa kertausharjoituskoulutusta. Siitä ei riitä rahaa politiikan tekoon ja siihen MPK ei ole historiansa aikana edes ryhtynyt, vaikka pyrkiikin edistämään maanpuolustustahtoa ja kykyä.
Se ei siis ole mitään korvamerkitsemätöntä rahaa ”tiedotussotaan” ja kaiken kukkuraksi MPK ei edes ole ns. vapaata reserviläistoimintaa, kuten killoissa tai Reserviläis- ja Reserviupseeriliitoissa vaan MPK:n toimintaa johtaa Puolustusministeriö ja se on tiukasti valtionohjauksessa.
Reserviläisliiton rahat koostuvat suurimmaksi osaksi jäsenmaksuista ja säätiöidystä rahasta. Valtiolla ei ole ikinä ollut tuon tukemiseen intressiä ja tuki on ollut samaa tasoa ja jopa selkeästi heikompi kuin esim. TUL:n urheiluseuroilla saati sitten poliittisilla seuroilla...
- Em. blogi.
Mutta paljonkos Reserviläisliitto sai?
MPK:n saama ”valtion tuki” on tälläkin palstalla ollut jo aiemmin puheenaiheena ja se menee koulutuskuluihin ja palkatun henkilöstön kuluihin, koska MPK järjestää Puolustusvoimien tilaamaa kertausharjoituskoulutusta. Siitä ei riitä rahaa politiikan tekoon ja siihen MPK ei ole historiansa aikana edes ryhtynyt, vaikka pyrkiikin edistämään maanpuolustustahtoa ja kykyä.
Se ei siis ole mitään korvamerkitsemätöntä rahaa ”tiedotussotaan” ja kaiken kukkuraksi MPK ei edes ole ns. vapaata reserviläistoimintaa, kuten killoissa tai Reserviläis- ja Reserviupseeriliitoissa vaan MPK:n toimintaa johtaa Puolustusministeriö ja se on tiukasti valtionohjauksessa.
Reserviläisliiton rahat koostuvat suurimmaksi osaksi jäsenmaksuista ja säätiöidystä rahasta. Valtiolla ei ole ikinä ollut tuon tukemiseen intressiä ja tuki on ollut samaa tasoa ja jopa selkeästi heikompi kuin esim. TUL:n urheiluseuroilla saati sitten poliittisilla seuroilla...
Slammer
Kenraali
Onko jollain alalla määritelty palkaton työharjoittelu pakolliseksi? Vaikka monilla aloilla taitaakin valitettavasti olla hyvin vaikea löytää palkallista harjoittelupaikkaa, uskoakseni kukaan ei kiellä tekemästä palkallista harjoittelua jos paikan vaan onnistuu löytämään.
Lisäksi opiskeleminen on oma valinta, mikä eroaa olennaisella tavalla siitä, että valtio asettaa sukupuolen perusteella kaikille velvoitteen. Se, että varusmiespalveluksen suorittavien osuus koko ajan pienenee, herättää myös kysymyksiä yleisen asevelvollisuuden perusteista.
Systeemiä ei varmastikaan ajeta alas niin kauan kun sillä on suuri kannatus. Se ei tarkoita etteikö omia näkökantojaan kannattaisi silti ajaa eteenpäin.
Lisäksi asevelvollisuuden kannatus tuntuu olevan laskusuhdanteessa. Väittäisin, että kyse on enemmän tottumisesta kuin tykästymisestä. Vähän vanhemmille polville asevelvollisuus on edelleen itsestäänselvyys, mikä näkyy kannatusluvuissa. Sen sijaan nuorempien suunnalta kuuluu koko ajan enemmän kriittisiä puheenvuoroja mikä näkyy siinä, että viime vuosina asiasta on alettu entistä aktiivisemmin keskustelemaan. Itse pidän itsestään selvänä, että asevelvollisuus tulee tiensä päähän, kyse on vain siitä meneekö siihen 10 vai 30 vuotta. Sillä välin mennään todennäköisesti edelleen valikoivampaan suuntaan, palvelusta pyritään tekemään houkuttelevammaksi ja ehkä otetaan vapaaehtoisuus myös kuvioihin mukaan.
Tuo pitkälti summaa tuon kamppanjan uskottavuuden.
Tuota voisi kutsua Irlannin malliksi.
Puolustuksen alasajamisella olisi syvän rauhantilan jatkuessakin konkreettisia kielteisiä vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin. Suomen vaikutusvalta ja painoarvo kansainvälisessä kanssakäymisessä vähenisi. Liikkumatila ulkopolitiikassa kapenisi. Suomen pitäisi toimia entistäkin varovaisemmin kansainvälisisssa kiistakysymyksissä. Kansainvälisen aseman heikentyminen tuntuisi myös kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten toiminnassa. Ei välttämättä heti, eikä helposti havaittavalla tavalla. Ulkomaiset sijoittajat ja lainanantajat lisäisivät Suomen riskipreemiota. Puolustusvälinehankintojen ja niihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön kuihtuminen satuttaisi teknologiateollisuutta.
Kampanjan uskottavuus riippuu lahjoitusten määrän sijasta ennemmin siitä, kuinka hyvin olemme kustannustehokkuus- ja muut kysymykset osanneet perustella. Jos sinulla on jotain lisättävää näihin pointteihin, niin ole hyvä ja kerro: http://www.ohion.fi/faktaa.htm
Deeiii
Eversti
Kustannustehokkuus-argumentaatiossa paistaa läpi tietynlainen ajattelutapa, jota voisi paremman puutteessa nimittää vaikka taloustieteelliseksi.
Kyseisessä ajattelutavassa on monia hyviä puolia, mutta maailman sivu on havaittu, että siinä on tiettyjä riskejä. Kaikki tärkeät asiat kun eivät mahdu tasapainoyhtälöihin, eikä kustannus x kohdassa y ole välttämättä substituutti eli korvike kustannukselle x kohdassa z. Ikävä kyllä, taloustieteelliselle ajattelulle on ominaista, että jos jokin mekanismi ei mahdu tasapainoyhtälöön, se oletetaan olemattomaksi.
Tahdon sanoa tällä sellaisia asioita, kuten yleisen asevelvollisuuden vaikutuksen maanpuolustustahtoon pitkällä aikavälillä, tai poliittiset ongelmat suoran verotuksen korottamisessa nykyistä, asevelvollisuudella eittämättä tehtävää piiloverotusta korvaavalle tasolle. Tai sen, että perustellusti voidaan olla sitäkin mieltä, ettei kyseessä edes ole piiloverotus ts. pakkotyö, vaan pikemminkin pakkokoulutus eli investointi.
Kyseisessä ajattelutavassa on monia hyviä puolia, mutta maailman sivu on havaittu, että siinä on tiettyjä riskejä. Kaikki tärkeät asiat kun eivät mahdu tasapainoyhtälöihin, eikä kustannus x kohdassa y ole välttämättä substituutti eli korvike kustannukselle x kohdassa z. Ikävä kyllä, taloustieteelliselle ajattelulle on ominaista, että jos jokin mekanismi ei mahdu tasapainoyhtälöön, se oletetaan olemattomaksi.
Tahdon sanoa tällä sellaisia asioita, kuten yleisen asevelvollisuuden vaikutuksen maanpuolustustahtoon pitkällä aikavälillä, tai poliittiset ongelmat suoran verotuksen korottamisessa nykyistä, asevelvollisuudella eittämättä tehtävää piiloverotusta korvaavalle tasolle. Tai sen, että perustellusti voidaan olla sitäkin mieltä, ettei kyseessä edes ole piiloverotus ts. pakkotyö, vaan pikemminkin pakkokoulutus eli investointi.
Radiossa joku tulevaisuudentutkija (olisiko ollut Mika Pantzar?) kutsui tuollaista ajattelutapaa ekonomismiksi. Kun asiat perustellaan talousteorialla, saattaa pienen tehokkuushyödyn saavuttamiseksi hävitä kaikenlaista muuta hyvää jota teoria ei osaa arvottaa. Lisäksi taloustiede on kaikkea muuta kuin eksaktia, jonka vuoksi lopputulos saattaa olla jotain muuta kuin alunperin haluttiin.
Silti uskon, että lähes ilmainen työvoima kannustaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen allokointiin ja nykymallin asevelvollisuutta olisi mahdollisuus hioa tehokkaammaksi lopputuloksen eli puolustuskyvyn kärsimättä. Tuskin kylläkään tämän kampanjan keinoin.
Jos teoria ei kuvaa todellisuutta, niin teoria on puutteellinen. Jos palvelukseen pakottamisella on joku positiivinen seuraus, joita nykyiset asevelvollisuuden kustannustehokkuutta arvioivat taloustutkimukset eivät huomioi, on jokaisella mahdollisuus esittää malli, joka huomioi nämä vaikutukset.
Yleisesti ottaen palvelukseen tai työhön pakottamisella ei katsota olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia, kun taas sen negatiiviset vaikutukset ovat huomattavat, ja tästä syystä asevelvollisuudesta onkin monissa muissa maissa jo luovuttu.
Hyöty on sotilaallisen osaamisen pakottaminen suuren massan selkärankaan. Se ei tavallisessa arjessa auta mitään, mutta se on korvaamaton apu voimakkaan hyökkäyksen osuessa kohdalle. Sellaisessa tilanteessa taistelutahtoa useimmiten löytyy. Ilman osaamista tahto on kuitenkin merkityksetön. Suomalaisilta miehiltä osaaminen löytyy asevelvollisuuden seurauksena. Tänä päivänä saatu oppi on hyödytöntä. Jonain toisena aikana se voi ratkaista elämän ja kuoleman väliltä koko kansakunnan mittakaavassa. Miten tällaisen sovitat talousteorioihin?
Ensimmäinen argumenttisi on älytön. Hyvin harvalla on osaamista tai edes aikaa esittää jokin vaihtoehtoinen taloustieteellinen malli.
Sitäpaitsi kansantalous on vain yksi kampanjanne perusteista:
"Yleinen asevelvollisuus on kansantaloudellisesti kallis, epätasa-arvoinen ja realistisia uhkakuvia ajatellen vanhentunut puolustusratkaisu. Suurimmassa osassa Euroopan valtioista asevelvollisuudesta on jo luovuttu."
http://www.ohion.fi/
Epätasa-arvo on päivänselvää, mutta siihen voi puuttua muutoinkin kuin lopettamalla asevelvollisuuden. Uhkakuvat ovat sen sijaan jatkuvassa muutoksessa. Voimakkaasti varustautuvasta Venäjästä ei tullut lännen liittolaista ja geopoliittinen blokkijako on palaamassa itäiseen Eurooppaan. Katsopa vaikka Ukrainaa.
Maiden puolustusratkaisut taas lähtevät erilaisista tarpeista. Joku valmistautuu sotiin pääasiassa toisilla mantereilla, toinen oman alueen puolustamiseen suurta ja agressiivista naapuria vastaan.
Mielestäni asevelvollisuutta tulee uudistaa, ehkä rankallakin kädellä, mutta kampanjassanne vaikuttaa suuntaus jonka mukaan perinteinen valtioiden välinen sota on Euroopassa mahdottomuus. Tämä ajatus on minusta paikkaansa pitämätön ja vanhanaikainen.
Et ilmeisesti ole perehtynyt taloustieteellisiin tutkimuksiin asevelvollisuudesta. Asevelvollisuus ei ole kallis ratkaisu sen takia että sen miesvahvuus olisi vapaaehtoisarmeijaa korkeampi. Miesvahvuushan voidaan sekä asevelvollisuuden aikana että vapaaehtoismallissa valita halutun suuruiseksi säätämällä asevelvollisuuden valikoivuutta ja rekrytoimalla haluttu määrä vapaaehtoisia varusmiehiä.
Mallin voi esittää ihan sanallisestikin. Aiemmin nimimerkki Deeiii mietti mikä on asevelvollisuuden vaikutus maanpuolustustahtoon pitkällä aikavälillä. Maanpuolustustahdon ja asevelvollisuuden suhteen voikin esittää esim. muodossa "Maanpuolustustahto on suoraan verrannollinen asepalveluksen suorittavien osuuteen ikäluokasta". Eli tällöin maanpuolustustahto tilanteessa jossa 100% suorittaa palveluksen olisi kaksinkertainen tilanteeseen jossa vain 50% suorittaa palveluksen.
Tämän jälkeen voidaan lähteä miettimään onko esitetty verrannollisuus totuudenmukainen, ja kuinka paljon maanpuolustustahdolla ylipäätään on vaikutusta puolustuskykyyn. Koska kansantaloudelliset kustannukset 100% ja 50% koulutusosuuksille on mahdollista arvioida, voidaan kummankin koulutusosuuden hyöty/kustannus-suhde laskea.
Itse taas uskon että maanpuolustustahto on kääntäen verrannollinen asepalvelukseen pakotettujen määrään, sillä yleensä ihmiset eivät suhtaudu myötämielisesti yhteiskuntaan joka kohdistaa heihin pakkokeinoja.
Viimeksi muokattu:
koponen
Kenraali
Asevelvollisuus ja oppivelvollisuus ovat enemmän kuin sisarpuolia. Tuleeko siis oppivelvollisuuskin lakkauttaa?
Lahjakkaimmat tai ainakin innokkaimmat hakeutuvat kuitenkin opintielle, ja työvoiman ylitarjonnan oloissa on tarpeetonta ja hirvittävän kallista kouluttaa väkeä turhaan ja yli tarpeen. Oppivelvollisuuteen käytettävät rahat voi kohdentaa paremmin halukkaille, jolloin opintotukea voidaan maksaa kunnolla. Resursseja ei myöskään hukata oppihaluttomien väkisinkouluttamiseen.
Lyhyt kansakoulu valmistaa kyllä siihen, että erikoistumiseen on edellytykset jos koulutetun työvoiman tarve näyttää kasvavan tulevaisuudessa.
Lahjakkaimmat tai ainakin innokkaimmat hakeutuvat kuitenkin opintielle, ja työvoiman ylitarjonnan oloissa on tarpeetonta ja hirvittävän kallista kouluttaa väkeä turhaan ja yli tarpeen. Oppivelvollisuuteen käytettävät rahat voi kohdentaa paremmin halukkaille, jolloin opintotukea voidaan maksaa kunnolla. Resursseja ei myöskään hukata oppihaluttomien väkisinkouluttamiseen.
Lyhyt kansakoulu valmistaa kyllä siihen, että erikoistumiseen on edellytykset jos koulutetun työvoiman tarve näyttää kasvavan tulevaisuudessa.
Vapaaehtoisuuteen perustuvan armeijan ympärille rakennetut talousteoriat toimivat vain niin kauan, kun asevoimiin halutaan vain hyvin pieni osa miehistä.
Tutkimuksesta meneviä vertailuja asevelvollisuuteen ja palkka-armeijaan pohjaavien asevoimien väliltä en ole nähnyt. Poliittisia pamfletteja senkin edestä. Asiallisiin tutkimuksiin tutustun mielelläni. Sellaisessa tutkimuksessa tulisi huomioida erilaisten asevoimien kyky kestää tappioita, joka historian perusteella on palkka-armeijoiden heikko kohta. Suurvaltaa vastaan taistelevan pienen maan osalta joukkojen uhrivalmius on useimmiten ratkaiseva asia. Tämä puoli tuppaa unohtumaan, kun pohditaan pelkästään palkkasotilaan palkkaa ja varusmiehen menettyjä tuloja.
Jos olisit käynyt tutustumassa jo moneen kertaan annetun linkin takaa ( http://ohion.fi/faktaa.htm ) löytyviin tutkimuksiin, olisit ehkä jättänyt ensimmäisen väitteesi esittämättä: http://econ.ucsb.edu/~jabirche/Papers/conscription.pdf
"Conventional wisdom suggests that, by lowering the budgetary cost of the military, a draft reduces distortionary taxation, especially when military needs are large. We study conscription in a private-information economy with heterogeneous civilian and military productivities. We show that voluntary enlistments leave more high-income earners in the civilian sector, leading to a larger tax base. When income taxes are set optimally, voluntary enlistments lead to less distortionary taxation than a draft. Drafts are more distortionary (and less desirable socially) when military needs are large."
Tuo teoria taas ei toimi. Tuossa oletetaan, että jokainen henkilö on käytännössä identtinen, mikä ei muuten pidä paikkaansa. Siinä myös oletetaan, että nämä "vapaaehtoiset" olisivat laadultaan edes keskiarvon mukaisia. Tämä nyt vaan ei pidä paikkaansa ja maailmalla ollaan todettu, että nämä "vapaaehtoiset" käytännössä koostuvat niistä, joille sotilaspalvelus on "paras" vaihtoehto työllisyysrintamalla. Muut menevät parempien palkkojen perässä.
Sinä puhut "valikoivuudesta", niin nykyisellään PV tekee valikoinnin ja tekee sen huomattavan suuresta ihmisjoukosta. Tätä valikointia voisi toki tehostaa, ja sodan uhatessa varmasti ukkoja valkattaisiinkin lisää, mutta jos valikoinnin tekee työmarkkinat, niin kuinka hyvään tulokseen voidaan päästä? Vai oliko nyt niin, että takana on jokin elitistinen asenne, että "antaa köyhien tapella", kun "tärkeämmät" pysyy työpaikoillaan? Tai älä toki vastaa, kyllä se on jo tiedossa kun on puhunut muutaman sivarin tai totaalin kanssa. Tämän "...emmie tuollaista..., ...tyhmien hommaa..." -sakin asenteet on kyllä jo tiedossa.
Nythän on selvää, että kummatkin noista teorioista ovat väärässä. Jos kaikki laitettaisiin palvelemaan, niin silloin varmasti syntyisi eripuraa ja teot nähtäisiin pakkotoimina. Jos sinne laitettaisiin vain ne väliinputoajat joilla ei ole halua, tahtoa tai älyä luistaa tuosta, niin ei sekään kohottaisi mieltä, etenkään kun ukkojen määrä ei ole kovin korkea. Nykyisellään ollaan saavutettu melkoisen hyvä tulos kompromissilla. Palvelus on valikoivaa (pv valikoi) ja palveluksen voi välttää tarvittaessa ihan ilman mitään erityistä perustelua ja vain lievin sanktioin. Mutta periaatteessa kaikkien kohdeväestöstä on käytävä palvelus. Tulos on se, että maanpuolustustahto on korkea ja se perustuu muuhunkin kuin pelkkään pullisteluun.
Sen kun joku selittäisi, että miten samaan tulokseen päästäisiin jos armeijan koko olisi vain kymmenyksen luokkaa?
Ja siellähän se tuleekin: "Antaa köyhien taistella..."
Tuosta vaan paistaa läpi se, että tutkimus on tehty jenkkisysteemiä silmällä pitäen, eli konflikti tapahtuu ulkomailla eikä sota juurikaan häiritse maan talouselämää. Meillä ei ole siitä takuita, että nämä "high-income earners:it" pystyisivät tienaamaan yhtään mitään sodan aikana, eli heidän panoksestaan ei olisi välttämättä mitään hyötyä silloin kun talous (ja kaikki muukin) on tiukimmillaan. Nykysysteemissä jotkut rikkaammat (ei kovin montaa näitä tuossa iässä) voivat toki menettää tuloja, mutta kokonaisuudessa se ei ole erityisen merkittävä määrä, mutta nykysysteemi saa aikaan melkoisen sotajoukon, joka pelkällä olemassaolollaan saattaa välttää monet konfliktit tai näiden uhat (jos katsotaan taaksepäin historiassa, niin jokainen voi miettiä mitä olisi toisin, jos armeija olisi ollut joku pieni joukko vapaaehtoisia.).
Tuossa aikaisemmin puhui "ekonomismista". Tuossa sen huomaa oikein hyvin, olet katkera kun sinulla ei ole isompaa budjettia levittää sanomaasi.
En nimittäin puhunut siitä, että miten paljon lahjoituksia te olette saaneet, vaan siitä, että sinä puhut lahjoitusten määrästä, kun nimiä ei vaan löydy listaan.
Joten minäpä kerron sinulle, että mitä kokenut poliitikko sanoi ensikertalaiselle ennen vaaleja, kun tämä ensikertalainen kysyi miten paljon omaa rahaa pitäisi kamppanjaan laittaa. Vastaus oli: "Jos sinun pitää itse maksaa kamppanjasi, niin et sovi politiikkaan".
Tämä voi olla totta. Meillä on Edistyspuolueessa linjana että emme ota vastaan mitään yhteiskunnan tukia tai eturyhmien maksamia lahjuksia, jotka velvottaisivat meitä ajamaan eturyhmien etua kaikkien kansalaisten kustannuksella.
Valinta on hölmö kahdesta syystä, ensinnäkin meille ei kerry rahaa, ja toiseksi meillä ei ole yhtään eturyhmää joka meitä kannatttaisi. Eturyhmien jäsenten, joihin suuri osa kansalaisista kuuluu, ei kannata äänestää Edistyspuoluetta, joka pyrkii lakkauttamaan kaikkien ryhmien etuudet. Vaikka eturyhmäpolitikointi laskee suomalaisten kokonaishyvinvointia, ei kenenkään kannata luopua omista eduistaan ensin.
Poliittisesti olisi järkevää ajaa myös asevelvollisuuden säilyttämistä, joka hyödyttää mm. Puolustusvoimien henkilöstön muodostamaa eturyhmää. Kansalaiset eivät tällä hetkellä tunnu ymmärtävän että kansantaloudellisesti kallis asevelvollisuus kustannetaan heidän rahoillaan, vaan uskovat mielummin Puolustusvoimien työntekijöitä, jotka kuitenkin ajavat vain omaa etuaan asevelvollisuutta puolustaessaan.