Laivue 2020

Nämä RWS-systeemit ovat myös osa tätä "rauhanturva"-fregatti vouhotusta, joka joku aika sitten vielä länsimaissa vallitsi. No, voiskohan ne osua johonkin droneen? Ehkäpä. Jos siihen 12,7 paikalle saisi jonkun matalapaineisen 30-millisen, jossa olisi dronejen torjumiseen suunniteltu hesy-kranaatti?
No ei niillä itkoilla oikeasti mihinkään droneen osu, jos olet käynyt yhtään IT:n ampumista katsomassa.

RBS 70 tai stinger. RBS olisi penkki niin seilori pysyy kyydissä myös merenkäynnissä. Loppu taidetaan hoitaa kääntämällä keulatykin sektoria tai ESSMillä.
 
No ei niillä itkoilla oikeasti mihinkään droneen osu, jos olet käynyt yhtään IT:n ampumista katsomassa.

RBS 70 tai stinger. RBS olisi penkki niin seilori pysyy kyydissä myös merenkäynnissä. Loppu taidetaan hoitaa kääntämällä keulatykin sektoria tai ESSMillä.
En ole koskaan nähnyt RWS:n ammuntoja, tiedä miten tarkka se on? Vartalosuunnattava - ei toiveitakaan.
Olisnkin sen aseen vaihtamisen kannalla ja kehitettäisiin semmoinen ase, joka puree droneihin. Toki, laser tulee takuulla lähivuosina.
 
Mie uskon että kylä sinne hangaarin päälle jotain tulee, kunhan vähän selkiää mitä kaikkea uutta on parin-kolmen vuoden jälkeen tarjolla.
 
No ei niillä itkoilla oikeasti mihinkään droneen osu, jos olet käynyt yhtään IT:n ampumista katsomassa.

RBS 70 tai stinger. RBS olisi penkki niin seilori pysyy kyydissä myös merenkäynnissä. Loppu taidetaan hoitaa kääntämällä keulatykin sektoria tai ESSMillä.
RBS70 säteenseuraajana on kelvoton keinuvalla alustalla ilman vakautusta (mitä ei manpad:ssa ole). Mistralin kauko-ohjattava vakautettu 2 ohjuksen lavetti olisi kätevä, kevyt, helppo integroida - mutta ei edullinen.
 
RBS70 säteenseuraajana on kelvoton keinuvalla alustalla ilman vakautusta (mitä ei manpad:ssa ole). Mistralin kauko-ohjattava vakautettu 2 ohjuksen lavetti olisi kätevä, kevyt, helppo integroida - mutta ei edullinen.
Kuinkahan hintavaksi RBS 70 NG RWS sitten asettuisi? RBS 70:n omalta sivulta https://www.saab.com/products/rbs-70-ng ei löydy kunnon kuvia, mutta kokonaisena järjestelmänä myytävä MSHORAD käyttää tuota laukaisimena https://www.saab.com/products/mshorad . Integrointi menisi varmaan helposti kun kyseessä on Saabin oma tuote.
 
Kuinkahan hintavaksi RBS 70 NG RWS sitten asettuisi? RBS 70:n omalta sivulta https://www.saab.com/products/rbs-70-ng ei löydy kunnon kuvia, mutta kokonaisena järjestelmänä myytävä MSHORAD käyttää tuota laukaisimena https://www.saab.com/products/mshorad . Integrointi menisi varmaan helposti kun kyseessä on Saabin oma tuote.
Mitähän tarkoittaa tuon MSHORAD mainoksen "usean kohteen ominaisuus" mobiili ampumayksikön kohdalla?
Onko liian kömpelö järjestelmä jos pitäisi torjua useampaa kohdetta, toisaalta tuolla voisi ehkä osua myös niihin vedessä kulkeviin droneihin.
Tarvittaisiin kyllä enemmän ohjuksia kuin 3kpl ampumavalmiina, useampi laukaisin?

Onhan kyllä lisäksi se 57mm tykki.
 
Mitähän tarkoittaa tuon MSHORAD mainoksen "usean kohteen ominaisuus" mobiili ampumayksikön kohdalla?
Onko liian kömpelö järjestelmä jos pitäisi torjua useampaa kohdetta, toisaalta tuolla voisi ehkä osua myös niihin vedessä kulkeviin droneihin.
Tarvittaisiin kyllä enemmän ohjuksia kuin 3kpl ampumavalmiina, useampi laukaisin?

Onhan kyllä lisäksi se 57mm tykki.
Laite ei ole tarkoitettu lainkaan merelle eikä aluksiin.
 
RBS70 säteenseuraajana on kelvoton keinuvalla alustalla ilman vakautusta (mitä ei manpad:ssa ole). Mistralin kauko-ohjattava vakautettu 2 ohjuksen lavetti olisi kätevä, kevyt, helppo integroida - mutta ei edullinen.

Niin vanhan ruotsinlaivan kokoinen vehje keinuu yhtäkkiä kuin soutuvene konsanaan? Juupa juu...

Muissa uutisissa Umkontot on duunattu Haminaan kiinni onnistuneesti.
 
Et ole ilmeisesti ollut koskaan ruotsinlaivalla?
Tuon kommentti on jälleen tavallisen ala-arvoinen. Kunhan pitää vaan aukoa päätään minulle - voin sanoa, että aivan sama. Jos laittais estoon? Tyyppi mikä ei tiedä paskan vertaa sota-alusten järjestelmistä. Paljonkos se yhden asteen kallistuma on 10 km päässä? Jo 1920-luvulta lähtien on laivatykistö vakautettu. Muistelen, että joku koitti sitä, että jos RBS70 laitetaan nostolavaan, jotta saadaan puiden yläpuolelle. Homma taisi kaatua siihen, että lava heilui liikaa eikä säteenseuranta onnistunut. Muistanko oikein?

Tuollainen ruotsinlaiva on 20 000 tonnia - Suomen suurin sota-alus n. 4000 tonnia. Ei tarvita juuri minkäänlaista käännöstä (alus kallistelee ohjausliikkeiden seurauksena) tai aaltoa, kun keinahtaa jo liikaa ilman vakautusta olevalle järjestelmälle.
 
Leikitään viellä ajatuksella. Jos korjataan tuo keinunnan aiheuttama ongelma esim. vakautetulla laukaisualustalla, niin olisko tuollainen Boliden kaltainen ohjus muuten sopiva lähitorjuntaan korveteille, suurin ongelmahan lienee se että kerrallaan pystytään valaisemaan yksi maali, kuitenkin pitäisi pystyä useamman maalin samanaikaiseen torjuntaan. Ammustorjunnallakin ammutaa yhtä maalia kerrallaa, tosin maalin vaihto käy nopeammin.

Tätä mietin siksi että tuo olisi kuitenkin suhteelisen edullinen ratkaisu, tulisiko usempi laukaisualusta sitten jo kalliimmaksi kuin joku tykki sinne hangaarin päälle.
 
Optisesti ja manuaalisesti/hyrräavustetusti kohti tulevien ohjusten löytäminen ja seuraaminen ampumalaitteella kuulostaa epävarmalta. Jo Rauma-luokan alkuperäisessä varustuksessa oli Mistral (Simbad?), josta on kehitetty automatisoitu Sadral. Ehkä ennemmin katselisin tällaista valmista ratkaisua odoteltaessa sitä laseria.
 
Viimeksi muokattu:
Optisesti ja manuaalisesti/hyrräavustetusti kohti tulevien ohjusten löytäminen ja seuraaminen ampumalaitteella kuulostaa epävarmalta. Jo Rauma-luokan alkuperäisessä varustuksessa oli Mistral (Simbad?), josta on kehitetty automatisoitu Sadral. Ehkä ennemmin katselisin tällaista valmista ratkaisua odoteltaessa sitä laseria.
Ei ollu Simbad vaan kotimaassa Sergein M85-lavetille tehty ratkaisu.

 
Niin tuossa ukko istui lavetissa, siinä missä Sadral on kauko-ohjattu? Vai saattoiko tuotakin kauko-ohjata.

Ohjuspuolustus taitaa olla sen verta haastavaa hommaa ettei siihen 'helppoja' ratkaisuja ole kuin ehkä harhamaaliheitin ja parhaan toivominen.
Kesällä 2022 venäläiset yrittivät antaa aseistamattomille laivoille omasuojaa parkkeeraamalla Pantsirin peräkannelle. Ilmeisesti ratkaisu ei toiminut kovin hyvin.
 
Saab_artist_impression_concept_Corvette_2023.jpg


Luleå-luokka, Ruotsin tuleva korvetti (fregatti). Eräänlainen hätäohjelma, joten rungot on tarkoitus tilata ulkomailta rakennuksen nopeuttamiseksi. Hmmm.... :unsure:
 
Et ole ilmeisesti ollut koskaan ruotsinlaivalla?
:ROFLMAO: Ammattilaiset taas asialla. Kiitos kysymästä olen ajanut tongalta eualle noin 20 metrisellä paikallislautalla, muunmuassa.

Käsi pystyyn jos oikeasti olette sitä mieltä ettei itämeren aalloissa ruotsinlaivan kannelta voi ampua. Lähinnä itseäni kiinnostaa puhalletaako seilori täysin vapaalta kannelta mereen jos se ei ole missään kiinni. Toisekseen jos laitteessa ei ole koppia, ei voida ajatella sen olevan miehitetty 24/7. Tämän vuoksi laite (RBS) pitää mielestäni pultata kanteen kiinni ja sotamies siihen tuoliin, mieluiten oven läheisyyteen että sisälle ja ulos päästään sekunneissa.
 
Niin tuossa ukko istui lavetissa, siinä missä Sadral on kauko-ohjattu? Vai saattoiko tuotakin kauko-ohjata.

Ohjuspuolustus taitaa olla sen verta haastavaa hommaa ettei siihen 'helppoja' ratkaisuja ole kuin ehkä harhamaaliheitin ja parhaan toivominen.
Kesällä 2022 venäläiset yrittivät antaa aseistamattomille laivoille omasuojaa parkkeeraamalla Pantsirin peräkannelle. Ilmeisesti ratkaisu ei toiminut kovin hyvin.
Ampuja sai tulenjohtojärjestelmästä äänimerkein suuntaustiedon ja laukaisi ohjuksen. Olisiko tuo sitten kauko-opastettu?
 
:ROFLMAO: Ammattilaiset taas asialla. Kiitos kysymästä olen ajanut tongalta eualle noin 20 metrisellä paikallislautalla, muunmuassa.

Käsi pystyyn jos oikeasti olette sitä mieltä ettei itämeren aalloissa ruotsinlaivan kannelta voi ampua. Lähinnä itseäni kiinnostaa puhalletaako seilori täysin vapaalta kannelta mereen jos se ei ole missään kiinni. Toisekseen jos laitteessa ei ole koppia, ei voida ajatella sen olevan miehitetty 24/7. Tämän vuoksi laite (RBS) pitää mielestäni pultata kanteen kiinni ja sotamies siihen tuoliin, mieluiten oven läheisyyteen että sisälle ja ulos päästään sekunneissa.
Ehkä siihen on jokin syy, ettei missään päin maailmaa lasersäteen seuraaja -ohjusta ole yritetty laittaa laivakäyttöön? Tämä on aivan turhaa jänkkäämistä, sinulla on selvästi ainostaan tarve aukoa päätä...
 
Leikitään viellä ajatuksella. Jos korjataan tuo keinunnan aiheuttama ongelma esim. vakautetulla laukaisualustalla, niin olisko tuollainen Boliden kaltainen ohjus muuten sopiva lähitorjuntaan korveteille, suurin ongelmahan lienee se että kerrallaan pystytään valaisemaan yksi maali, kuitenkin pitäisi pystyä useamman maalin samanaikaiseen torjuntaan. Ammustorjunnallakin ammutaa yhtä maalia kerrallaa, tosin maalin vaihto käy nopeammin.

Tätä mietin siksi että tuo olisi kuitenkin suhteelisen edullinen ratkaisu, tulisiko usempi laukaisualusta sitten jo kalliimmaksi kuin joku tykki sinne hangaarin päälle.
(Disclaimer: Tämä on jalkaväkikoulutetun reserviläisen vastaus, joka ei perustu aitoon kokemukseen ITO05-järjestelmästä)

Tuolla esipuheella oma ymmärrykseni aiheesta on tällainen:
  • maakäytössä lasersäteen seuraaja -ohjuksissa on hyviä ja huonoja puolia, eikä se sovellu ainoaksi torjuntajärjestelmäksi
  • hyvä puoli on, että ohjuksen häirintä lennon aikana on käytännössä mahdotonta, ainoa keino vaikuttaa ohjuksen lentoon olisi tuhota ampuja
  • hyvä puoli on myös, että ohjukset ovat halvempia, kuin varsinaisen hakupään sisältävät
  • huonoja puolia ovat sääriippuvuus, lonkeron harmaassa sumuisessa säässä ei laservalaisu välttämättä toimi. Järjestelmä ei ole kaikissa keli- ja valaistusolosuhteissa toimiva.
  • yksi ampuva lavetti on kiinni yhdessä ammunnassa ohjuksen lennon ajan ja ohjuspatteri on aika helposti kyllästettävissä maaleilla
  • ohjus vaatii maalinvalaisun koko lentoajan ja ampumapaikka pitää olla katveeton
  • laivakäytössä haasteeksi tulee vakautetun lavetin tarve. Käytännön toteutuksia ei taida yhtään olla tehtynä, mikä antaa viitteen siitä, ettei homma ole aivan triviaalia, Paras lähtökohta voisi olla ASRAD-R -torni, sehän pystyy automaattiseen maalinseurantaan. En tiedä, onko siinä minkäänlaista vakautinta (todennäköisesti ei, koska maalla ei ole tarvetta ampua liikkeestä).
  • laivakäytössä järjestelmän helppo kyllästettävyys on fataali puute

Kokonaisuutena ITO05 on oman aikansa lapsi. Järjestelmän kehityshän on tapahtunut jo 1970-luvulla ja se suunniteltiin silloisiin maaleihin. Ukrainasta on kuulunut tietoja, että järjestelmä on (edelleen) tappavan tehokas helikoptereita vastaan, mutta esimerkiksi lennokki-invaasiota vastaan huono.
 
Back
Top