Merivoimien kehitysnäkymät

[StmSvejk]

Kehitelläänpä sitten kauhuskenaario...

Suomi ja Ruotsi alkavat yhteistuumin kehitellä tulevaisuuden pintasota-alusta. Jotta ykiskkökohtaiset t&k -menot eivät karkaisi käsistä, sitoutuvat molemmat maat sangen suureen alusmäärään, Suomelle 3 ja Ruotsille 5. Koska iso osa asejärjestelmistä pitää kuitenkin tilata ao. maiden ulkopuolelta panostetaan erittäin suuri määrä hankkeen määrärahoista edistyksellisen erityisolosuhderungon kehittämiseen. Rungosta ja häiveominaisuuksista tuleekin erittäin hyvät - uuden sukupolven tutkat havaitsevat kohteen vasta 100nm päästä aikaisemman 150nm sijaan. Matala syväys on eräs spekseistä - sen vuoksi alukset ovat käytännössä merikelvottomia.

Edistyksellisen teknologian vuoksi alusluokka päätyy palvelukseen 2030. Rahojen kesken loppumisen vuoksi aseistukseksi tulee ohjusveneiltä nyysityt RBS-15 -ohjukset, tykit ja ajoainevaihdoksen jälkeen Umkhontot. Ratkaisu sopii mainiosti erityisolosuhteisiin. Aluksista povataan vientimenestystä - Ruotsi myykin kaikki aluksensa NATO-jäsenyytensä myötä edullisesti Burmaan.

 

[StmSvejk]

Jos halutaan kunnon saattajia tulisi katseet ehkä suunnata Tanskaan. Miljardilla saisi kaksi täysin varusteltua Huitfeldt-luokan fregattia jolla kapasiteetti riittäisi kaikkiin tehtäviin. Suunnittelutoimistoa pidetään parhaillaan käynnissä Kanadan uutta fregattiprojektia varten.

Kolme aluksen kiintiö saataisiin toki täyteen hankkimalla kaksi Huitfeldtia ja yksi Absalomin tapaan varusteltu Huitfeldt johon hankittaisiin kauaskantoinen aseistus harmaassa vaiheessa.

 

[Rannari]

Tossa PDF Hämeenmaa-luokan hankinnasta.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CCwQFjAC&url=http://ojs.tsv.fi/index.php/ta/article/download/47765/13640&ei=qoQtVOP9CsPgyQO68oCYAg&usg=AFQjCNEegNBqX4PEVrr01AtXyc5PBPLtgw&bvm=bv.76802529,d.bGQ

Mistä tämä on kirjoitus lähtöisin?

 

[fulcrum]

Kyllä tuo 900 - 1000 tonnia on hyvin pieni alus jos sillä on tarkoituksena omata tykki, merimaaliohjukset, keskikantaman IT-ohjusjärjestelmä reilulla ohjusmäärällä + CIWS ja aito SUTO-kyky sonareineen ja aseineen. Niin asejärjestelmät kun niitä käyttävä henkilöstö kun vaatii tilaa. Veikkaisin että joku 1500 - 2000 tonnia olisi realistisempi koko tuollaiselle alukselle.

Saar 5 luokan alukset on kooltaan reilut 1000 tonnia ja sillä ei ole tykkiä ollenkaan, IT-ohjukset ovat lyhytkantamaisia ja SUTO-kykykin voi olla hieman rajoitettu.

Minä en aiokaan tunkea alukseeni kaikkea mahdollista vaan lähdetään siitä että siinä on 16-24 ohjussiiloa, tykki, muutama suto-torpedo ja kohtuullinen nopeus 30-32 solmua. Jos mahtuu enemmän niin hyvä, mutta ei ole pakko. Sa'ar vitosissa paljon tilaa vie mm. helikopterikansi ja hangaari - noin kolmanneksen aluksen pituudesta. Lyhyen matkan ohjuksia on 64 (esimerkiksi paljon isommalla Type 23-fregatilla on vain 32 ohjusta) mutta ne aiotaan korvata Barak 8:lla jonka kantamaksi väitetään peräti 70km. En saanut selville montako ohjusta tulee, mutta Barak 8 tulee kahdeksan ohjuksen siiloissa, joten veikkaisin että 16 ohjusta nyt ainakin? Lisäksi löytyy 6 torpedoputkea ja vedettävä sonar. Eli paljon kaikkea - melkein liikaakin sillä aluksista tuli aikoinaan todella kalliita. Voisi kuvitella että ne ovat myös sisältä tosi ahtaita, mutta ehkä tämä ei Israelin erikoisolosuhteissa haittaa.

Ajatuksena on siis nimenomaan että modulaarisuuden ja eri järjestelmien liittämisen sijaan laitetaan VLS, johon voi laittaa monenmoista ohjusta. Sylver A-50 on maailman yleisimpiä ohjuslaukaisimia joten kyllä siihen aseita tullaan kehittelemään. Esimerkiksi Exocetista on jo olemassa VLS-versio. 16 siilolla saataisiin siis esim:
-4* Exocet
-2* Crotale 4-pack (8 ohjusta)
-10* Aster

Ohjuskokoonpanoja voidaan muuttaa tehtävän mukaan mutta tuo lie minimi yleisaseistus. 24 siilolla saa jo paljon enemmän. Sitä enemmän ei kannata laittaa sillä ei meillä ole varaa ostaa niihin ohjuksia.

Huitfeldtejä on väitetty halvoiksi, mutta epäilen ettei niiden hintaan ole kaikkia asejärjestelmiä sisällytetty. Jos tavoitteena on pelkästään Nato-yhteensopiva kriha ja liittolaislaivastoissa mukanaolo niin sitten ne sopisivat meille kyllä. Ongelmiksi tulee miehistövaatimukset: 160+ hengen miehistö kertaa kolme - ei taida rauhan aikana pystyä pitämään rivissä kuin kahta alusta, tai jopa vain yhtä.

 

[StmSvejk]

Huitfeldtejä on väitetty halvoiksi, mutta epäilen ettei niiden hintaan ole kaikkia asejärjestelmiä sisällytetty. Jos tavoitteena on pelkästään Nato-yhteensopiva kriha ja liittolaislaivastoissa mukanaolo niin sitten ne sopisivat meille kyllä. Ongelmiksi tulee miehistövaatimukset: 160+ hengen miehistö kertaa kolme - ei taida rauhan aikana pystyä pitämään rivissä kuin kahta alusta, tai jopa vain yhtä.

http://www.slideshare.net/mobile/Logimatic/seen-sailed

Huitfeldtien miehistöä on 101, mutta majoitus on 164:lle. Nykyisin miinalaivoilla on 60 + 60 ja Raumoilla 19 x 4 eli miehistöä yhteensä 196. Kunhan Haminat poistuvat rivistä miehistöä vapautuu vielä 98 lisää.

 

[Bodyguard]

Sylver A-50 on hyvä esimerkki oikeasta modulaarisuudesta. Ei tarvita edestakaista roudausta kun täyttöä voi vaihdella käyttötarpeen mukaisesti. Jos heko ja sen hangaari jätetään pois, ei tuo fulcrumin esittämä asevarustelu ole mitenkään ylimitoitettu. Päin vastoin, lisääkin kamaa mahtuisi, jos haluttaisiin. Ja kun nykyiset järjestelmät ovat pitkälti automatisoituja, ei sitä henkilökuntaa tarvita niin paljon enempää, että se juurikaan vaikuttaisi miehistön kokoon ja sitä kautta majoitus- ym. tiloihin. Tämän päivän miehistöt tuon kokoluokan aluksilla ( n. 1000 t korvetti ) pyörivät suunnilleen samoissa kuin nykyisten miinalaivojen, mahdollisesti jopa pienempinä. Siis RA-vahvuus, SA-vahvuus lienee jonkin verran suurempi ( jotkut tehtävät tuplattuina ).

 

[fulcrum]

Sylver A-50 on hyvä esimerkki oikeasta modulaarisuudesta. Ei tarvita edestakaista roudausta kun täyttöä voi vaihdella käyttötarpeen mukaisesti.

Nimenomaan näin. Ei mitään diipadaapa-modulaarisuutta, jossa pitää vekslata eri asejärjestelmien kanssa joista osa homehtuu suurimman osan aikaa jossain varastossa (jos niitä edes rahapulassa hankitaan, "fitted for but not with..."), vaan monikäyttöinen laukaisujärjestelmä jonka asekavalkaadia voi tarpeen tullen modata. On totta että siinä on myös huonoja puolia:
-asevalikoima on rajoitettu niihin mitä VLS:ään on saatavilla. Tosin valikoima paranee koko ajan - eiköhän tuohon sopiva sutorakettikin ole tulossa ellei ole jo.
-ohjukset voivat olla hitusen kalliimpia VLS-versioina
-tietyiltä osin kasvupotentiaalia on rajattu koska nuo siilot ovat aika kapeita - Brahmosin kokoiset vehkeet eivät mahdu.

...mutta standardi-VLS yksinkertaistaa niin paljon aluksen suunnittelua sen sijaan että rupeaisimme tekemään jotain räätälöitujä Stanflexin tapaisia ratkaisuja, tai miettisimme että mihinkäs rakoon nämä erikoislaukaisimet tukitaan ja miten niistä saadaan stealtheja? VLS on helppo suunnittelijan kannalta: riittävästi pystytilaa ja 6 neliötä kansitilaa. Operatiivinen puoli voi sitten pähkäillä että mitä ohjuksia niihin pitää tukkia ja kuinka monta. On totta että tietyistä optimeista joudutaan tinkimään, mutta täytyy kohdata faktat: raha on todella tiukassa: miljardin budjettiin noita aluksia on vaikea mahduttaa - ja se miljardikin voi olla yläkanttiin kun tulee hävittäjähankinta jne. Liian mutkikkaita ratkaisuja jos aletaan yrittämään niin epäonnistumisen riski kasvaa.

Kopterikansi olisi hyvä olla olemassa evakuointien, yhteistoiminnan jne kannalta. Hangaarista on turha haaveilla, ja eihän merivoimilla ole koptereitakaan joten mitäpä hangaarillakaan.

 

[RPG83]

Kopterikansi olisi hyvä olla olemassa evakuointien, yhteistoiminnan jne kannalta. Hangaarista on turha haaveilla, ja eihän merivoimilla ole koptereitakaan joten mitäpä hangaarillakaan.

Mielestäni helikopterikansi ei ole tarpeellinen, jos käyttötarve on noin satunnaista. Sairastapauksissa alukselle lasketaan pintapelastaja ja paarit. ETO/ATO-miehet saataneen köysitikkailla kopteriin, jos tarve ilmakuljetukseen ilmenee.

 

[Tups]

Tuli vaan noista helikoptereista mielee, voisiko jäänmurtajien hekokantta käyttää hyväksi.. tosin niissä ei ole hangaaria, joten se olisi vain tilapäinen "tukikohta" esim. tankkausta ja asetäydennystä varten.

Sisussa ja Urhossa on hangaarit, mutta huhujen mukaan niissä on nykyään kuntosalit, koska helikopteritoiminta murtajilta on loppunut. Monitoimimurtajien hangaarit taas ovat käyttökelvottomia hekokenttäuudistuksen jälkeen (ja niissäkin on kuntosalit). Uudessa Liikenneviraston murtajassa ei ole helikopterikenttää/-kantta, vaan vinssausalusta, jolle voi laskeutua hätätilanteessa.

Jäänmurtajien käyttö tukikohtina on hyvä ajatus, mutta hekotoiminta loppuu merenkäynnin yltyessä. Toki saariston suojasta ja jäissä voi operoida.

Vanhoihin jäänmurtajiin voitiin asentaa omasuoja-aseistusta, mutta näistä nykyisistä en osaa sanoa. Manuaalinen tykki tietty voidaan pultata, mutta onko siitä mitään hyötyä.

Onko yhteenkään jäänmurtajaan rakennettu tykkilavetteja Voiman jälkeen? Sisussa ja Urhossa on toki huhun mukaan sähkötaulussa lähdöt tykeille (hyvinkin mahdollista, koska ruotsalaisissa sisaraluksissa oli tykkiaseistus), mutta tuskin Otsossa ja sitä uudemmissa murtajissa on mitään erityisvalmiuksia asejärjestelmille.

 

[Fencer]

Onko yhteenkään jäänmurtajaan rakennettu tykkilavetteja Voiman jälkeen? Sisussa ja Urhossa on toki huhun mukaan sähkötaulussa lähdöt tykeille (hyvinkin mahdollista, koska ruotsalaisissa sisaraluksissa oli tykkiaseistus), mutta tuskin Otsossa ja sitä uudemmissa murtajissa on mitään erityisvalmiuksia asejärjestelmille.

Tai olisiko meidän telakoilla valmiit suunnitelmat muutostöihin pahan päivän varalta?

 

[Tups]

Tai olisiko meidän telakoilla valmiit suunnitelmat muutostöihin pahan päivän varalta?

Tuskin. Ei sopivan teräsrakenteen hitsaaminen kovinkaan kummoista suunnittelua vaadi ja sähkötauluissa on aina vapaita paikkoja tulevien asennusten varalta.

Jäänmurtaja on joka tapauksessa aika huono aselavetti, joten ennemmin kannattaisi panostaa vaikkapa ulkovartiolaivojen "optioihin". Toisaalta, onhan tämä näky aika messevä:

ShipSpotting.com

© Capt. Jan Melchers

ShipSpotting.com

© Ingvar

 

[yrjö]

^Ruotsn merivoimien alus avustamassa siviilialuksia?

 

[Fencer]

Tuskin. Ei sopivan teräsrakenteen hitsaaminen kovinkaan kummoista suunnittelua vaadi ja sähkötauluissa on aina vapaita paikkoja tulevien asennusten varalta.

Hitsaaminen tai kytkentöjen tekeminen onnistuu vaikka ensimmäisen vuoden amikselta, ei siihen suunnittelua tarvita, mutta se mitä laitetaan mihinkin vaatii suunnittelua.

 

[Tups]

^Ruotsn merivoimien alus avustamassa siviilialuksia?

Eivätkös ruotsalaiset murtajat olleet laivaston alaisuudessa vielä jokunen vuosi sitten? Kun niistä tuli siviilialuksia, tykitkin katosivat.

Suomessa vastaavaa kokeiltiin 50-luvulla Voiman kanssa ja murtaja sai oikein tykinkin, mutta kaikkihan tietävät miten se lopulta päättyi.

 

[Tähystäjä]

Mitäs foorumilla ollaan tästä mieltä?

It's a Rough World Out There For a Small Navy
Modern warfare is shifting to a competition between two “system-of-systems,” and smaller navies can’t compete.

By Robert Farley

It’s getting tough out there for small navies.

Large navies have always had (literally) big advantages over their smaller counterparts. A variety of dynamics worked to create emergent advantages for bigger forces. In naval engagements, larger forces could (generally speaking) take advantage of their numbers to an extent that ground forces could not. The well-known Lanchester Square Law suggests that, under admittedly stylized conditions, a larger force could destroy a smaller force without suffering equivalent casualties; the increased offensive firepower of the larger force quickly attrited the small force away.

Also, large navies also generally have access to shipbuilding and training advantages that small navies don’t. This is less true of land forces, where key tactical and operational concepts can be worked through on a smaller scale. Whereas in land and air combat small forces can achieve a level of professionalism exceeding that of their larger competitors, it’s hard to exercise against enemy destroyers and carriers when you have no carriers or destroyers available.

Of course, in practice local conditions limited the advantages of large forces, and small forces sometimes won the day. Crafted appropriately, small forces could threaten larger fleets with platforms and weapons (such as submarines, torpedo boats, and missile boats) that could threaten large ships. This role, of deterring a much larger force, has been part of the mission-kit of small navies for a very long time.

Modern naval warfare, on the other hand, appears to be moving toward a contest between two “systems-of-systems.” In stylized terms, this involves an A2/AD SoS fighting against an offensive SoS with a panoply of different weapons, including cruise missiles, ballistic missiles, surface ships, submarines, aircraft, and wide variety of electronic weapons and counter-measures. Success in this kind of combat depends on disrupting elements of the opponent’s SoS, and thus rendering the whole vulnerable to particular kinds of attack.

But only very large countries can afford all the relevant elements of either offensive or defensive SoSs. Small navies can certainly do okay on the defensive end, with elements of a full system (such as submarine launched cruise missiles) that can, in and of themselves, cause major problems for big navies. But if small navies can’t disrupt the offensive and defensive systems of larger forces, then the balance tips towards the more advanced, more fully capable SoSs. In concrete terms, big navies (particularly the USN, but increasingly the PLAN, the JMSDF, and others) can identify and target platforms from small navies before those boats even get into range.

If this trend develops, then even a robust anti-access system could become a luxury for wealthy states, rather than a capability affordable to all kinds of different countries. China could conceivably export cruise missiles and ballistic missiles that could target U.S. carriers, but it can’t really export all of the ancillary systems that make it possible to vector weapons to targets, and it can’t make packaged A2/AD systems sufficiently robust to avoid quick destruction by USN and USAF forces. Small navies may lose their historical “deter a big Navy” function, and instead have to concentrate on other traditional functions, such as sea control, contribution to coalition warfare, and competition against like-sized forces.

http://thediplomat.com/2014/09/its-a-rough-world-out-there-for-a-small-navy/

Onko näin, että pienten laivastojen ajat ovat jo menneet? Miten pienillä mailla voi olla enää varaa ylläpitää voittavaan merisodankäyntiin vaadittavaa artikkelissa esille tuotua "järjestelmien järjestelmää"? Miten tuo lihavoimani kohta, käykö niin, että vihollinen voi ampua omia aluksiamme jo paljon ennen kuin vihollisen alukset tulevat omien asejärjestelmiemme kantamalle? Pystymmekö me enää 2030-luvulla uskottavaan itsenäiseen merisodankäytiin ilman sotilaallista liittoutumista?

Tässä vaan hieman lähtökohtia näille päiväunille uusista aluksista...

 

[peelo]

Suomen Merivoimien toiminta-alueena ovat Suomenlahti, Saaristomeri ja Ahvenanmaan lähialueet. Kun pysymme tällä alueella niin toimintamahdollisuudet ovat hyvät ja pienillä aluksilla pystymme aiheuttamaan tarpeeksi päänvaivaa pohjoisella Itämerellä operoiville vastustajille. Suomen Merivoimat eivät ole toimineet aikaisemmin normaalien laivastojen tapaan ja sen ei sitä tule tehdä tulevaisuudessakaan.

Tässä on se tärkeä pointti. Emme pysty varustamaan laivastoamme avomerelle ja jos lähdemme päättömästi rakentamaan suurempia aluksia niin menetämme myös toimintaympäristömme mahdollistamat edut.

Jos meriliikenteen suojaaminen ja kauppa-alusten saattaminen Märketin kapeikkoa pidemmälle on kauppamerenkulun toiminnan edellytys niin sitten siitä on vain luovuttava ja keksittävä muita keinoja kriisiajan huoltovarmuuden turvaamiseksi (maayhteydet?).

 

[fulcrum]

Mielestäni helikopterikansi ei ole tarpeellinen, jos käyttötarve on noin satunnaista. Sairastapauksissa alukselle lasketaan pintapelastaja ja paarit. ETO/ATO-miehet saataneen köysitikkailla kopteriin, jos tarve ilmakuljetukseen ilmenee.

Satunnaista juu, tosin ei se kopterikansi nyt paljon mitään maksakaan. Sehän on vaan tyhjä kansi. Visbyssäkin on kopterikansi, alunperin piti tulla pieni hangaarikin mutta siitä luovuttiin. Koululaivalle mielestäni pitäisi kuitenkin kopterikansi saada.
Kun esitettiin epäilyksiä siitä etteivät nuo VLS:t mahtuisi projektoidun kokoiseen alukseen, niin tässä esimerkkikuva käyttäen pohjana Turunmaata, joka olisi samaa kokoluokkaa tai ehkä pikkuisen pienempi:

Harmaat laatikot siis simuloivat ohjussiiloja. A-50:n mitat ovat 2.6x2.3x6 metriä: tässä pituussuunnassa arvioitu tilantarve 3 metriksi. En tiedä onko merkitystä ovatko siilot pitkittäin tai poikittain, tai sitä estäisikö joku laittamasta niitä runkoon rinnakkain - pitkittäin kaksi moduulia veisi sivusuunnassa viitisen metriä tilaa. Kuten tuosta kuvasta näkyy, moduulit voi pakata suht tiukkaan. Tämä kuva on vain havainnointia varten, sitä ei pidä tulkita niin että ehdotan VLS:ien pulttaamista Turunmaan kopioon. Siihen ne eivät missään nimessä mahtuisi - nuo etummaiset ovat nyt mm. tst-keskuksen ja tutkahytin tilalla Lisäksi noin ylös laitettuna modulit voisivat myös haitata aluksen vakavuutta. Kuitenkin, jos käytämme Turunmaata vertailukohtana niin pari huomiota:
-emme tarvitse Turunmaan 37 solmun nopeutta. Konetehosta voisi siis tinkiä, tai sitten aluksen leveyttä hiukan lisätä, Turunmaa on tosi kapea. (tietysti tämä riippuu siitä minkäkokoisia kaasuturbiineja on saatavilla). Pituuttakin voisi olla parisen metriä lisää. Ei kannata väkisin yrittää tehdä liian pientä.
-pienempi päätykki riittää. Boforsin 120mm painaa torneineen 28.5 tonnia, 100mm Compact painaisi 19 tonnia, 76mm Oto-Melara vain 7.5 tonnia. Lisäksi kun tykki ei ole aluksen pääase, niin makasiinin koostakin voi vähän tinkiä?
-peräkannen tykkejä ammushuoneineen ei tarvittaisi. Tilalle heko-kansi, joku CIWS, mto:t tai suto-aseistusta.
-toisaalta huonona puolena tulisi painavat tutkajärjestelmät jotka olisi sijoitettava myös vähän korkeammalle kuin mitä vanhoissa tykkiveneissä.

Suurin haaste tulisi varmaan olemaan tutkat - niihin uppoaisi rahaa ja niiden sijoittelu olisi haastavaa, muttei mahdotonta.

 

[peelo]

En olekaan koskaan huomannut että Turunmaa-luokka on noin kapea, mutta ihan ymmärrettävää kun aluksissa korkea nopeus oli haluttu ominaisuus. Hamina-luokka ja jopa Rauma-luokkakin on leveämpiä.

Onhan siinä ollut mielenkiintoinen alus. Runko terästä ja kansirakenteet alumiinia. Koneisto kaasuturbiini ja dieselit. Eri potkurit nopeaan ja hitaaseen ajoon. Huippunopeus yli 37 solmua ja vielä 60-luvulla! Helsingin telakalla valmistui vähän myöhemmin myös toinen laiva jossa ilmeisesti käytettiin monia Turunmaalla testattuja ominaisuuksia.

 

[StmSvejk]

Onko näin, että pienten laivastojen ajat ovat jo menneet? Miten pienillä mailla voi olla enää varaa ylläpitää voittavaan merisodankäyntiin vaadittavaa artikkelissa esille tuotua "järjestelmien järjestelmää"? Miten tuo lihavoimani kohta, käykö niin, että vihollinen voi ampua omia aluksiamme jo paljon ennen kuin vihollisen alukset tulevat omien asejärjestelmiemme kantamalle? Pystymmekö me enää 2030-luvulla uskottavaan itsenäiseen merisodankäytiin ilman sotilaallista liittoutumista?

No eihän siihen pystytä nytkään...

Mittakaava on Suomen olosuhteissa kuitenkin eri ja tämän määrää maantiede. Nykyisellään maallamme on pienet merivoimat suurvaltaa, ei supervaltaa, vastassa. Vihollinen ei ole tulossa valtameren toiselta laidalta vaan kauimmillaan Kaliningradista, muutamien satojen meripeninkulmien päästä. Vihollisella ei ole supervallan laivastoa, ei lentotukialuksia tai ydinsukellusveneitä ainakaan Itämerellä.

Haaveet Stealth-aluksista Itämerellä tulisi kuitenkin unohtaa. Investoinnit Stealth-ominaisuuksiin tulevat kalliiksi ja rajoittavat muita ominaisuuksia. Alukset eivät voi pysytellä realistisesti nykyaikaiselta tiedustelukalustolta Itämeren, varsinkaan Suomen lähivesien, olosuhteissa piilossa.

Sen sijaan maalla voidaan pysyä piilossa. Puolustautumisen merellistä hyökkäystä vastaan tulee tapahtua ensisijaisesti rannikolta käsin. Siellä on merimaaliohjusten ja tykistöaseistuksen luontainen elinympäristö ja niiden ekologinen lokero. Maalle sijoittaminen mahdollistaa ohjuskaluston ja tykistökaluston käyttämisen kaikkia maamaaleja kohtaan mikäli merimaalien torjunnalle ei ole konfliktissa tarvetta. Maalitiedot miehittämättömiltä aluksilta ja erilaisilta miehittämättömiltä sensoreilta.

 

[Raveni]

No eihän siihen pystytä nytkään...

Mittakaava on Suomen olosuhteissa kuitenkin eri ja tämän määrää maantiede. Nykyisellään maallamme on pienet merivoimat suurvaltaa, ei supervaltaa, vastassa. Vihollinen ei ole tulossa valtameren toiselta laidalta vaan kauimmillaan Kaliningradista, muutamien satojen meripeninkulmien päästä. Vihollisella ei ole supervallan laivastoa, ei lentotukialuksia tai ydinsukellusveneitä ainakaan Itämerellä.

Haaveet Stealth-aluksista Itämerellä tulisi kuitenkin unohtaa. Investoinnit Stealth-ominaisuuksiin tulevat kalliiksi ja rajoittavat muita ominaisuuksia. Alukset eivät voi pysytellä realistisesti nykyaikaiselta tiedustelukalustolta Itämeren, varsinkaan Suomen lähivesien, olosuhteissa piilossa.

Sen sijaan maalla voidaan pysyä piilossa. Puolustautumisen merellistä hyökkäystä vastaan tulee tapahtua ensisijaisesti rannikolta käsin. Siellä on merimaaliohjusten ja tykistöaseistuksen luontainen elinympäristö ja niiden ekologinen lokero. Maalle sijoittaminen mahdollistaa ohjuskaluston ja tykistökaluston käyttämisen kaikkia maamaaleja kohtaan mikäli merimaalien torjunnalle ei ole konfliktissa tarvetta. Maalitiedot miehittämättömiltä aluksilta ja erilaisilta miehittämättömiltä sensoreilta.

Helppo olla samaa mieltä.