Merivoimien kehitysnäkymät

[Bodyguard]

Tomtom: meillä ei ole Atlantille mitään intressiä, Suomenlahti on "etulinjaa", missä operoivat ne Haminat. Saattoalusten pääoperaatioalue mun aatoksissani olisi Saaristomeri ja siitä pohjoiseen. Suomessa on esim kaksi öljysatamaa, Porvoon Sköldvik ja sitten Naantali. Kriisiaikana Sköldvik lienee saavuttamattomissa, mutta Naantaliin pitää laivojen päästä... Eli lyhyesti sanottuna Ahvenanmaan pohjoispuoli olisi se saattuetoiminnnan operointialue. Sen verran siitä saattuetoiminnasta, että kyseessä ei suinkaan ole mitään satojen saatikka kymmenien laivojen joukkoja. Muutama paatti kerrallaan, minimissään voi olla jopa 1-2. Eli hyvin pienimuotoisesta, mutta elintärkeästä toiminnasta on kyse...

Raveni: Kaikella kunnioituksella, olen hiukan eri mieltä kanssasi korvetin aseistusmahdollisuuksista. Keskikantaman IT mahtuu korvettiin lähi-IT:n ja kunnollisen suto-varustuksen kera. En nyt hae ihan Aegis-tasoa, mutta kuitenkin... Valtameriä kyntävillä aluksilla pitää olla toimintasädettä ( polttoainetta, provianttia, yms ) ja merikelpoisuutta ( suurempaa kokoa ) ihan eri mitassa kuin Itämeren kaltaisella lammella... Toki niihin sitten mahtuu enemmän niitä ohjuksia ym, mutta se on vähän pakko mahtuakin, koska toiminta-aika on ihan eri luokkaa kuin näillä meidän pienillä vesillämme.

Vaikka täällä ollaan oltu eri mieltä asioista, niin esim. Ravenille, Sardaukarille, Adam7 ym kiitos asiallisuudesta. Olette pysyneet asiassa, siihen kunnon keskustelut perustuvat...Ja silloin niistä keskusteluista on hyötyä kaikille, pistää miettimään ja tulemaan ulos siitä omasta karsinastaan..

 

[Raveni]

Jos nyt päädyttäisiin korvetti kokoluokan alukseen ja niitä tulisi se 3-4, todennäköisesti 2kpl niin olisiko järkeä varustaa kaikki samallalailla vai olisiko järkevämpää specifioida aluksia? Pitäisikö aluksen olla modulaarinen eli varustusta voisi vaihtaa tehtävän mukaan? Tämä varmaankin nostaisi hintaa.. Tästä päästään seuraavaan kysymykseen eli ulkomailta tunnetulta telakalta uusi luokka, ulkomaiselta telakalta nykyisin käytössä oleva luokka vai olisiko kotimaiselle suunnittelulle ja tuotannolle mahdollisuuksia?

 

[Raveni]

Miten esim. Sigma luokan korvetti taipuisi hommaan?

SIGMA-class corvettes are designed and built by Damen Schelde Naval Shipbuilding, a company based in the Netherlands, for the Indonesian Navy (TNI-AL). Four 9113 Sigma-class corvettes were delivered to TNI-AL between 2007 and 2009.

Advanced propulsion system and good sea keeping capabilities make the Sigma-class corvettes suitable for conducting operations in the Indonesian territorial waters. The corvettes can be deployed in maritime search-and-rescue (SAR), exclusive economic zone (EEZ) patrol and anti-submarine warfare (ASW) missions.

Ship integrated geometrical modularity approach (SIGMA) concept
The SIGMA-class corvettes of the Indonesian Navy were built around the concept of ship integrated geometrical modularity approach (SIGMA), which provides the user with high flexibility at reduced costs by allowing modularity in design.

The corvettes have an overall length of 90.71m, beam of 13.02m and draft of 3.60m. Each corvette has a displacement of 1,700t and can accommodate a crew of 80.

SIGMA-class corvette construction
The keel for the first corvette in class, KRI Diponegoro (365), was laid down in March 2005. The vessel was launched in September 2006 and commissioned in July 2007.

SIGMA Class Frigates (FMMM), Morocco
SIGMA Class frigates are built by Damen Schelde Naval Shipbuilding for the Royal Moroccan Navy.

The second corvette, KRI Hasanuddin (366), was also laid in March 2005 and launched in September 2006, but commissioned in 24 November 2007.

KRI Sultan Iskandar Muda (367), the third corvette, was laid in May 2006 and launched in November 2007. It was commissioned in October 2008.

Laid in May 2006, the fourth and last corvette, KRI Frans Kaisiepo (368), was launched in June 2008 and commissioned in March 2009.

Weapon systems fitted to the Indonesian corvettes
The SIGMA-class corvettes are equipped with MBDA Mistral Exocet surface-to-surface missiles (SSMs) and Tetral surface-to-air missiles (SAMs).

The Oto Melara 76mm super rapid gun fitted at forward can fire at a rate of 120 rounds a minute. Two 20mm G12 Denel Vector guns mounted aboard the vessel provide defence against aerial threats.

The corvettes are also equipped with two standard deck-mounted B515 trainable triple-barrel launchers, which are an upgraded version of the former ILAS-3 torpedo launcher.

Sensors / radars aboard the corvettes
Thales was awarded multiple contracts valued at approximately €60m for the delivery of above water and under water defence systems as well as communication systems for the first two corvettes, in 2004.

Kingklip medium frequency hull-mounted sonar gives the corvettes submarine detection capability. The LIROD Mk2 radar aboard the corvette serves as a fire control radar and optronic director, while MW08 3D multibeam radar operating in the G-band (C-band) provides surveillance and target designation.

The TACTICOS combat management system (CMS) from Thales serves as a command-and-control system which integrates onboard sensors.

"The corvettes are also equipped with two standard deck-mounted B515 trainable triple-barrel launchers."
Helicopter handling capabilities
The aft helicopter deck of the SIGMA-class can handle helicopters with a maximum weight of 5t. Provided with lashing points and refuelling system, the heli-deck enables day and night operations.

SIGMA-Class countermeasures
In addition to two Terma SKWS (soft kill weapon system) decoy launchers, the corvettes are fitted with Thales DR3000 ESM system and Racal Scorpion 2L ECM system that offer electronic countermeasures.

Propulsion and power
The SIGMA-class corvettes are powered by two SEMT Pielstick diesel engines driving two controllable pitch propellers via two shafts. Each engine delivers a maximum power output of 8,910kW, while the propulsion system provides a maximum speed of 28kt and a range of 3,000nm at 18kt speed. The corvettes also integrate passive roll stabilisation system.

 

[Bodyguard]

Jos nyt päädyttäisiin korvetti kokoluokan alukseen ja niitä tulisi se 3-4, todennäköisesti 2kpl niin olisiko järkeä varustaa kaikki samallalailla vai olisiko järkevämpää specifioida aluksia? Pitäisikö aluksen olla modulaarinen eli varustusta voisi vaihtaa tehtävän mukaan? Tämä varmaankin nostaisi hintaa.. Tästä päästään seuraavaan kysymykseen eli ulkomailta tunnetulta telakalta uusi luokka, ulkomaiselta telakalta nykyisin käytössä oleva luokka vai olisiko kotimaiselle suunnittelulle ja tuotannolle mahdollisuuksia?

Tottakai tuo kotimainen vaihtoehto houkuttelee työllisyyden yms. vuoksi. Siinä vain on pari seikkaa, onko meillä enää sotalaivan suunnittelun riittävän hyvää osaamista ( sitä on joskus ollut )... ja montako kotimaista telakkaa meillä enää on... Suurin telakkaomistaja täällä on tuolta itänaapurista...

Oikeanlaista modulaarisuutta kannatan, eli se perustuu oikeastaan aika pitkälti VLS:n käyttöön, mikä voidaan sitten ladata erityyppisillä ohjuksilla ja erilaisilla ohjusmiksauksilla tehtävän mukaan... Siksikin haluaisin jättää sen hekokannen pois, koska olen sen "varannut" tuolle VLS:lle. Kiinteänä ( muuttumattomana ) aseistuksena vaikkapa 76 mm tykki, pari raskasta konekivääriä ja ehkäpä RAM + Phalanx/Goalkeeper - tyyppinen lähi-IT. Lisäksi siihen ne suto-torpedot ( ja syvyyspommit ). Yhtenä tehtävävaihtoehtona apumiinoittaja, jolloin osa syvyyspommeista jää pois ja niiden tilalle miinoja.
Voi nostaa toki jonkin verran hintaa, mutta en usko, että mitenkään dramaattisesti.... Joka tapauksessa aluksia saataisiin sen verran vähän, ehkäpä se 4 kpl (millä olisi jo merkitystä ), jolloin se alusten spesifioiminen eri tehtäviin ei liene järkeväää..

Mutta vain mun mielipiteeni...

 

[Bodyguard]

Tuo SIGMA-lk näyttäisi spekseiltään olevan aika lähellä sitä, mitä haen... Vähän isohko, mutta johtunee tuosta hekokäsittelykyvystä.. JOs sen jättäis pois, niin.... Toki ei siitä haittaakaan ole, mutta kun ei ole ( eikä tule ) niitä hekoja, paitsi ehkäpä rajan SP:t... Mutta ovatko jo liian isoja tuohon 5 tonniin...?

 

[Raveni]

Mietin niitä vls:siä siellä takana.. Ne kennot ovat aika pitkiä... Mahtuuko niitä ns. Kone huoneen yläpuolelle? Tuossa sigma luokassa sanottiin että kantaa max 5t kopterin... Tarkoittaneen rakenteellista kestävyyttä... Siellä on kuitenkin moottori sun muuta painoa viemässä...

 

[Raveni]

Tuo SIGMA-lk näyttäisi spekseiltään olevan aika lähellä sitä, mitä haen... Vähän isohko, mutta johtunee tuosta hekokäsittelykyvystä.. JOs sen jättäis pois, niin.... Toki ei siitä haittaakaan ole, mutta kun ei ole ( eikä tule ) niitä hekoja, paitsi ehkäpä rajan SP:t... Mutta ovatko jo liian isoja tuohon 5 tonniin...?

Nh90 taitaa ainakin olla liian raskas... Toisaalta hekokannesta olisi hyötyä ihan sar tehtäviä ajatellen...

 

[Bodyguard]

Nh90 taitaa ainakin olla liian raskas... Toisaalta hekokannesta olisi hyötyä ihan sar tehtäviä ajatellen...

Toki siihen SAR:iin siitä olisi isokin hyöty. Tosin meillä on olemassa aluksia, joita siihen voi käyttää, eli rajan uusi, iso paatti ja sitten jäänmurtajat... Niiden käytössä tietty on sitten se vaikeus, että niitäkin pitäisi suojata. Elleivät sitten kelluisi jossain suojatussa paikassa... Mutta sielläkin sitten tarvittaisiin se ilmasuoja, eli söisi maavoimien vähäisiä IT-resursseja... Tosin en tiedä noiden mainitsemanieni paattien hekokansien kantokykyä...

 

[Tykimies]

Siinä vain on pari seikkaa, onko meillä enää sotalaivan suunnittelun riittävän hyvää osaamista ( sitä on joskus ollut )... ja montako kotimaista telakkaa meillä enää on... Suurin telakkaomistaja täällä on tuolta itänaapurista...

Meillä on todellakin laadukasta ja hyvää osaamista niin puolustus- kuin telakkateollisuudessakin. Tärkeää on vielä huomioida, että Suomesta tilaaminen työllistää suomalaisia ja myös riskit ovat pienemmät, verrattuna esim. siihen että tilaisi laivan itänaapurilta.
Meillä on yksi kotimainen suurtelakka eli Turun telakka ja Raumalla on kai jotain virityksiä telakan suhteen. Sitten meillä taitaa olla lukuisia pienempiä telakkoja. Helsingin telakka on laskettu pelistä pois, sieltä ei tilata mitään, joten sitä ei tarvitse edes miettiä.

Toki siihen SAR:iin siitä olisi isokin hyöty. Tosin meillä on olemassa aluksia, joita siihen voi käyttää, eli rajan uusi, iso paatti ja sitten jäänmurtajat... Niiden käytössä tietty on sitten se vaikeus, että niitäkin pitäisi suojata. Elleivät sitten kelluisi jossain suojatussa paikassa... Mutta sielläkin sitten tarvittaisiin se ilmasuoja, eli söisi maavoimien vähäisiä IT-resursseja... Tosin en tiedä noiden mainitsemanieni paattien hekokansien kantokykyä...

Raveni taisi kyllä noilla SAR tehtävillä viitata rauhanajan operaatioihin. Silloin ei tarvita mitään suojaa toiselta alukselta. Jäänmurtajat ovat milloin missäkin tehtävissä ja Rajavartiolaitoksen aluskaan ei kaikkialle ehdi, joten ei meillä liikaa niitä helikopterikannellisia aluksia ole.
Esimerkiksi jos meille tulee yhtään Visbyn kaltainen alus, niin siellä on sitä perätilaa kyllä sen verran, että sitä voi sen verran vahventaa, jotta sinne sen helikopterialustan saa. Eikä tarvitse edes olla niin iso kuin Visbyssä.

 

[fulcrum]

No, ei varmaan kokonaan katkaista, mutta ilman sutoa ne voivat aika pahasti sitä häiritä. Fregatteja en kaipaa, niitä sopivan kokoisia korvetteja kylläkin. Edelleen, vaikka monet yrittävätkin mun päätä kääntää. Toinen puoli siinä suojauksessa on sitten se IT, mikä ei myöskään mielestäni ole riittävä. Ja sitä paitsi, uhkakuvat muuttuvat, se lienee selvää ja huomattu viime aikaisista tapahtumista. Nyt naapurilla on 3 suklaria meidän lammellamme, kuinka monta huomenna...

Sardaukar on kuitenkin oikeassa siinä ettei sukellusveneet ole tänä päivänä enää sellaisia 'uhrattavissa' olevia massakäyttöveneitä kuten 2. maailmansodan aikana. Voi olla ettei vihollinen edes yrittäisi arvokkailla veneillään Selkämerelle, ja varmasti ei ainakaan Merenkurkun läpi.
Tietysti, jos minkäänlaista sutoa ei ole niin sitten ei ole vihollisella mitään riskiäkään.

 

[Bodyguard]

Mietin niitä vls:siä siellä takana.. Ne kennot ovat aika pitkiä... Mahtuuko niitä ns. Kone huoneen yläpuolelle? Tuossa sigma luokassa sanottiin että kantaa max 5t kopterin... Tarkoittaneen rakenteellista kestävyyttä... Siellä on kuitenkin moottori sun muuta painoa viemässä...

Konehuone on kyllä enemmän keskilaivassa kuin perässä. Ihan perässä tosin on sitten peräsinkonehuone, mutta kyllä se VLS sinne mahtuu. Miten monta kennoa, se on sitten eri asia.

 

[Bodyguard]

Sardaukar on kuitenkin oikeassa siinä ettei sukellusveneet ole tänä päivänä enää sellaisia 'uhrattavissa' olevia massakäyttöveneitä kuten 2. maailmansodan aikana. Voi olla ettei vihollinen edes yrittäisi arvokkailla veneillään Selkämerelle, ja varmasti ei ainakaan Merenkurkun läpi.
Tietysti, jos minkäänlaista sutoa ei ole niin sitten ei ole vihollisella mitään riskiäkään.

Eikös tuo uhan monikertaistaminen olisikin hyvä keino sen merenkulun suojaamiseksi. Vedessä ensin sensoriverkko ( on kai siitä jotain hyötyä, en vaan tiedä missä kunnossa on ), partioalukset ja miinoitukset ennen Selkämerelle pääsyä. Sen päälle Selkämerellä kunnon sutolla varustettuja saattoaluksia.
Ilmasuoja vähän samanlainen, ensin pitäisi "puhkaista" manner-Suomen ilmapuolustus ( IT+hävittäjät, valvontaverkko) ja sen jälkeenkin olisi vielä vastassa kohtuullisen kova IT.
Kuten sanoin, se merenkulun suojaaminen on kokonaisuus, eli siihen liittyy monta muutakin tekijää kuin pelkät saattoalukset. Tukea tulee maalta ( ja ilmasta ) ja muilta merivoimien komponenteilta ja sen lisäksi vielä valitaan se mahdollisimman edullinen ja suojaisa merialue, missä näitä tukevia komponentteja voidaan parhaiten hyödyntää... Voi olla vaarallista ja ratkaisevaa, jos yksikin näistä laiminlyödään... Pelkkien maalta ( ja ilmasta ) toimivien komponenttien varaan sitä ei kannata jättää, koska niillä on muitakin, ja usein priorisoinnissa edelle meneviä, tehtäviä...
Riskin nostaminen mahdollisimman korkealle lienee se tavoite.... Kokonaisuutena...

 

[crane]

Tomtom: meillä ei ole Atlantille mitään intressiä, Suomenlahti on "etulinjaa", missä operoivat ne Haminat. Saattoalusten pääoperaatioalue mun aatoksissani olisi Saaristomeri ja siitä pohjoiseen. Suomessa on esim kaksi öljysatamaa, Porvoon Sköldvik ja sitten Naantali. Kriisiaikana Sköldvik lienee saavuttamattomissa, mutta Naantaliin pitää laivojen päästä...

Sori jos nyt vähän nussin pilkkua, MUTTA Suomessa on kaksi jalostamopaikkakuntaa, Naantali ja Kilpilahti. Öljysatamia löytyy muummuassa Pori,Vaasa,Kokkola,Pietarsaari,Oulu,Kemi.

 

[Bodyguard]

Sori jos nyt vähän nussin pilkkua, MUTTA Suomessa on kaksi jalostamopaikkakuntaa, Naantali ja Kilpilahti. Öljysatamia löytyy muummuassa Pori,Vaasa,Kokkola,Pietarsaari,Oulu,Kemi.

Joo, olet toki oikeassa. Oon vaan niin tottunut siihen, että ulkomailta tuodaan Naantaliin ja Sköldvikiin. Kriisiaikana varmaan tuotaisiin valmista tavaraa, ei niinkään raakakamaa. Hyvä huomio, ja sehän lisää mahdollisuuksia...

 

[BarrelNut]

Musta kyllä vähän tuntuu ettei täällä kaikki hahmota noiden sotalaivojen kokoja. Itse olen päässyt käymään sekä Helsinki-luokan ohjusveneen että Hämeenmaan sisällä ja tutustumaan paikkoihin. Ohjusvene on nimenomaan "vene", hyvin pieni. Taistelunjohtohuonekin on Hesarissa suurin piirtein saman kokoinen kun mun vaatehuoneeni. Tuon kokoluokan aluksella ei yksinkertaisesti voi tehdä saattohommaa hyvin, alus on pieni ja ahdas ja kovassa merenkäynnissä kiikkerä. Hämeenmaakin on sisätiloiltaan ahdas, miinakansi on toki iso ja vie tilaa, mutta muuten sekin on pieni. Ja hidas sekä aseistukseltaan vaatimaton. Hämeenmaa on uppoumaltaan n. 1500 tonnia (tyhjänä?).

Jos Merivoimien pyrkimys on MTA 2020 projektissa hankkia oikeasti alus joka pystyy SUTO-tehtäviin tehokaan vedettävän sonarin ja torpedojen kanssa (+ se HEKO), omaa riittävän IT-järjestelmän saattohommiin, on tarpeeksi nopea siihen (koneiston koko suhteessa aluksen muuhun kokoon nähden suurempi), merikelpoinen, omaa myös pintataistelukyvyn ohjuksin, omaa riittävän toiminta-ajan kv-tehtäviin + mukavat ja tilavat miehistötilat sekä pystyy vielä miinoitushommiinkin (jonkinlainen miinakansi) niin ei se hankittava alus nyt voi kooltaan olla Hämeenmaata pienempi, tai edes samankokoinen. Kyllä sen täytyy olla huomattavasti suurempi! Kyllä sellaisen aluksen täytyy olla kooltaan ennemmin 3000 tonnia kuin 1000! Tai sitten tehtäviä täytyy kovalla kädellä karsia.

Merivoimien oman näkemyksen voi arvella olevan saman suuntainen, harkittiinhan täällä yli 5000 tonnin Nansenien hankintaa käytettynä jos niitä olisi ollut myynnissä. Niitä pidettiin kyllä Merivoimien mukaan hieman liian suurina meille. Mutta jo se että noita harkittiin tarkoittaa että samoilla paikkeilla sitä ollaan kokoluokan kanssa.

 

[Radar]

Miten esim. Sigma luokan korvetti taipuisi hommaan?

SIGMA-class corvettes are designed and built by Damen Schelde Naval Shipbuilding, a company based in the Netherlands, for the Indonesian Navy (TNI-AL). Four 9113 Sigma-class corvettes were delivered to TNI-AL between 2007 and 2009.

Advanced propulsion system and good sea keeping capabilities make the Sigma-class corvettes suitable for conducting operations in the Indonesian territorial waters. The corvettes can be deployed in maritime search-and-rescue (SAR), exclusive economic zone (EEZ) patrol and anti-submarine warfare (ASW) missions.

Ship integrated geometrical modularity approach (SIGMA) concept
The SIGMA-class corvettes of the Indonesian Navy were built around the concept of ship integrated geometrical modularity approach (SIGMA), which provides the user with high flexibility at reduced costs by allowing modularity in design.

The corvettes have an overall length of 90.71m, beam of 13.02m and draft of 3.60m. Each corvette has a displacement of 1,700t and can accommodate a crew of 80.

SIGMA-class corvette construction
The keel for the first corvette in class, KRI Diponegoro (365), was laid down in March 2005. The vessel was launched in September 2006 and commissioned in July 2007.

SIGMA Class Frigates (FMMM), Morocco
SIGMA Class frigates are built by Damen Schelde Naval Shipbuilding for the Royal Moroccan Navy.

The second corvette, KRI Hasanuddin (366), was also laid in March 2005 and launched in September 2006, but commissioned in 24 November 2007.

KRI Sultan Iskandar Muda (367), the third corvette, was laid in May 2006 and launched in November 2007. It was commissioned in October 2008.

Laid in May 2006, the fourth and last corvette, KRI Frans Kaisiepo (368), was launched in June 2008 and commissioned in March 2009.

Weapon systems fitted to the Indonesian corvettes
The SIGMA-class corvettes are equipped with MBDA Mistral Exocet surface-to-surface missiles (SSMs) and Tetral surface-to-air missiles (SAMs).

The Oto Melara 76mm super rapid gun fitted at forward can fire at a rate of 120 rounds a minute. Two 20mm G12 Denel Vector guns mounted aboard the vessel provide defence against aerial threats.

The corvettes are also equipped with two standard deck-mounted B515 trainable triple-barrel launchers, which are an upgraded version of the former ILAS-3 torpedo launcher.

Sensors / radars aboard the corvettes
Thales was awarded multiple contracts valued at approximately €60m for the delivery of above water and under water defence systems as well as communication systems for the first two corvettes, in 2004.

Kingklip medium frequency hull-mounted sonar gives the corvettes submarine detection capability. The LIROD Mk2 radar aboard the corvette serves as a fire control radar and optronic director, while MW08 3D multibeam radar operating in the G-band (C-band) provides surveillance and target designation.

The TACTICOS combat management system (CMS) from Thales serves as a command-and-control system which integrates onboard sensors.

"The corvettes are also equipped with two standard deck-mounted B515 trainable triple-barrel launchers."
Helicopter handling capabilities
The aft helicopter deck of the SIGMA-class can handle helicopters with a maximum weight of 5t. Provided with lashing points and refuelling system, the heli-deck enables day and night operations.

SIGMA-Class countermeasures
In addition to two Terma SKWS (soft kill weapon system) decoy launchers, the corvettes are fitted with Thales DR3000 ESM system and Racal Scorpion 2L ECM system that offer electronic countermeasures.

Propulsion and power
The SIGMA-class corvettes are powered by two SEMT Pielstick diesel engines driving two controllable pitch propellers via two shafts. Each engine delivers a maximum power output of 8,910kW, while the propulsion system provides a maximum speed of 28kt and a range of 3,000nm at 18kt speed. The corvettes also integrate passive roll stabilisation system.

Ihan ok, mutta ilmatorjunta järjestelmä saisi olla ulottuvampi. Hinnaksi ilmoitetaan $220 miljoonaa, joten vielä mahdollista puolustusbudjetin rajoissa.

 

[Raveni]

Ihan ok, mutta ilmatorjunta järjestelmä saisi olla ulottuvampi. Hinnaksi ilmoitetaan $220 miljoonaa, joten vielä mahdollista puolustusbudjetin rajoissa.

Ei tuollaiseen niin kamalan raskasta ilmatorjunta järjestelmää mahdu.

 

[Bodyguard]

Minä olen ne KriHa-tehtävät jättänyt pois. OK, merivoimat jostain syystä haluaa niihin mukaan... se tietysti nostaa sitten sitä aluksen kokoa. Noihin mun ajattelemiin Selkämerellä tapahtuviin saattotehtäviin riittää se ( nostetaan hiukan kokoa nyt ) 1500+ tonnin alus. Näillä meidän vesillä se riittää. Ei tarvita niin suurta merikelpoisuutta, ei tarvita niin suuria polttoaine- ja provianttivarastoja yms. Jos nyt välttämättä halutaan yksi isompi paatti sinne kaukomaille ( mitä kyllä vastustan, vaikkei sillä mitään merkitystä olekaan ), niin vuokrataan jostain joku 10 vuodeksi. Tosin en tiedä, onko sellainen mahdollista....
Ja mun mallissani se hekokansi ( ja ennen kaikkea hangaari ) jätetään pois, joka sitten mahdollistaa enemmän mahdollisuuksia muulle varustukselle. Eikä niiitä MTO:ia tarvita kovin monta...
Mulla on kyllä jonkinlainen käsitys sotalaivojen tiloista, olen aikanaan ollut Turunmaa merikoeajoissa mukana ( peruskorjauksen jälkeen 1980-luvulla ) ja Pohjanmaalla vieraillut lähinnä konehuoneessa joskus 2000-luvun alussa. OK, ohjusveneessä en ole käynyt, mutta jo Turunmaa-lk:n ( jotka olivat reilusti Hesareita isompia ) tilat olivat tosi ahtaat...

Mutta ihan miten vaan. Jokaisella on oma mielipide ja tuskin kukaan meistä on se merisodan asiantuntija, eli ne omat mieltymykset vaikuttavat ajatuksiin väistämättä.

 

[Tykimies]

vuokrataan jostain joku 10 vuodeksi. Tosin en tiedä, onko sellainen mahdollista....

On toki mahdollista vuokrata laivoja, mutta miksi? Ilmeisesti aiemmin selittämäni pointti meni ohi. Ei ole tarkoitus ostaa laivoja, joista yksi olisi pelkästään kriisinhallinnassa. On tarkoitus ostaa laivoja, joilla on mahdollisuus sellaiseen. Käytännössä siis ostetaan vain laivoja, jotka kykenevät liikkumaan melkeimpä missä vaan ainakin tietyn aikaa mahdollisimman itsenäisesti. Toivottavasti kriisinhallinnalle ei ole tarvetta, mutta jos sellainen tilanne joskus tulee, niin siihen on sitten valmius. Kuten myös aiemmin mainitsin, Merivoimat suorittaa aluksillaan joka tapauksessa koulutuspurjehduksia ja on niin tehnyt aieminkin. Koulutuspurjehduksilla on käyty niin Amerikassa kuin Välimerelläkin ja soutuveneellä sinne ei kannata lähteä.

Ja mun mallissani se hekokansi ( ja ennen kaikkea hangaari ) jätetään pois, joka sitten mahdollistaa enemmän mahdollisuuksia muulle varustukselle.

Mitä muuta sijoitat laivan takakannelle? Okei, ei sijoiteta sinne hangaaria, mutta jos sinne jää tyhjä kansi, niin mitä sinne sijoitat? Yleensä siellä on aika tyhjää ja kyseistä tilaa käytetään koulutukseen ja liikuntaan. Sitten siellä on vielä erikseen mahdollisuus kiinnittää aseita. Olen tässä koittanut jatkuvasti sanoa, että jos siellä sellainen tasainen alusta liikkuu mukana, niin sitä voi käyttää kopterin laskeutumiseen, ei se tarkoita sitä, että siellä kopteri olisi jatkuvasti mukana.

 

[Bodyguard]

Jos mietitään sen korvetin aseistusmahdollisuuksia, niin otetaan vaikkapa mallia iippojen Sa'ar5 korvetista: 16 kpl Barak 8 ITO ( kantama 0,5-70km, korkeus 0-16 km ) 8 kpl Harpoon MTO, Phalanx-it, 6 kpl sutotorpedoputkia. Aluksella kokoa 1275 t ( täydellä lastilla ) ja pituutta 85,64 m. Ovat ympänneet siihen vielä hekokannen ja hangaarinkin, kopterina Eurocopter Panther. Tuohon 100-200 tonnia lisää, puolet MTO:sta pois ja hekojutut pois, niin saadaan se 57mm tai 76 mm tykki ja RAM-IT ( tai vast ) vielä mukaan. Kyllä parilla sellaisella kerrallaan suojaa jo Selkämerellä parin kauppalaivan saattueita....
Niin, ja koneisto on CODOG, yksi GE:n turbiini ja 2 MTU dieseliä, vauhtia dieseleillä 20 solmua ja turbiinilla 33 solmua. Toimintamatkakin on 6500 km. Sekin voidaan meillä puolittaa tai ainakin tinkiä jonkin verran. Ukkoja 64 ( + 10 hekohenkilöstöä ). Ja ne Barakit on VLS:ssä ( 2x8 ).