Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Lapin näkemys korvettihankinnoista on myös on osuva. Ei ole mieltä hankkia suuria laivoja ohjusten maaleiksi. Pieni ohjusvene saattaisi edes lymyillä saarten takana mutta ei tuollainen laiva. Epäilen, että merivoimat haluavat korvetteja koska rajavartiolaitoksella on suurempi alus. KV-toimintaankin on kivampi osallistua suuremmalla laivalla.

Joo kyllä. Vain koska kikkelinjatke. Jos noi olivat sarkasmia, niin hauskaa :)Mutta jos olit tosissasi, niin A.oletko Ainola? Ja B. Perustele oikeasti miksei korvetteja tarvita, ja miten 90-100m korvetti parempine omasuojineen ja rakenteellisine taistelunkestävyyksineen on ratkaisevasti haavoittuvampi, kuin Hamina tyyppinen lähes 60m sulka päässä ja erittäin kevytrakenteisena.
 
Joo kyllä. Vain koska kikkelinjatke. Jos noi olivat sarkasmia, niin hauskaa :)Mutta jos olit tosissasi, niin A.oletko Ainola? Ja B. Perustele oikeasti miksei korvetteja tarvita, ja miten 90-100m korvetti parempine omasuojineen ja rakenteellisine taistelunkestävyyksineen on ratkaisevasti haavoittuvampi, kuin Hamina tyyppinen lähes 60m sulka päässä ja erittäin kevytrakenteisena.
A. En muistaakseni ole Ainola. Täytyy kuitenkin tsekata vielä varmuudeksi ajokortista. B. Lappi omassa artikkelissaan valotti hiukan tuota omasuojan ongelmaa. Millään omasuojilla ei torjuta 100% ohjuksista. Silloin näkyvyyttä voi vähentää esim. laivan pienellä koolla. Lappi esimerkiksi toi esiin näkemyksen, että mielekkäämpää olisi keskittyä rannikon puolustukseen kuorma-autosta ammuttavilla ohjuksilla kuin lastata ohjuksia kalliisiin laivoihin. Omastakin mielestäni yhtenä perusteena esitetty kauppamerenkulun suojaaminen noilla korveteilla on täyttä utopiaa.
 
A. En muistaakseni ole Ainola. Täytyy kuitenkin tsekata vielä varmuudeksi ajokortista. B. Lappi omassa artikkelissaan valotti hiukan tuota omasuojan ongelmaa. Millään omasuojilla ei torjuta 100% ohjuksista. Silloin näkyvyyttä voi vähentää esim. laivan pienellä koolla. Lappi esimerkiksi toi esiin näkemyksen, että mielekkäämpää olisi keskittyä rannikon puolustukseen kuorma-autosta ammuttavilla ohjuksilla kuin lastata ohjuksia kalliisiin laivoihin. Omastakin mielestäni yhtenä perusteena esitetty kauppamerenkulun suojaaminen noilla korveteilla on täyttä utopiaa.
Kertoisitko vielä, miten rannikolla olevilla kuorma-autoilla hoidetaan merimiinoittaminen...
 
Kertoisitko vielä, miten rannikolla olevilla kuorma-autoilla hoidetaan merimiinoittaminen...

Korvetti ei kai ensisijaisesti ole miinanlaskija? Parjattu MV-Ahti Lappi tiesi kertoa, että miinoittamiseen soveltuisi pienemmät ja halvemmat alukset. Niitä voisi olla useampiakin niin homma hoituisi nopeasti.
 
Korvetti ei kai ensisijaisesti ole miinanlaskija? Parjattu MV-Ahti Lappi tiesi kertoa, että miinoittamiseen soveltuisi pienemmät ja halvemmat alukset. Niitä voisi olla useampiakin niin homma hoituisi nopeasti.
Ahti Lappi onkin kuuluisa merisodan asiantuntija... Tällä hetkellä merivoimilla on kaksi miinalaivaa Pohjanmaan poistuman myötä. Uusia korvetteja tulee 4 ja näin maallikkona voisi kuvitella miinoituskyvyn kasvavan alusrunkojen määrän lisääntyessä.
 
@Ylli No ei kyllä onnistu jos merelle pitää lähteä rannikon ollessa jäässä tai on kovempi merenkäynti. Pansio-luokka on aivan minimikokoa miinoittamiseen (kulkukyky, kuljetuskyky) ja se on käytännössä yksikäyttöalus, joka on Merivoimien resurssien todellista haaskausta. Isompi pelkkään miinoittamiseen olisi vieläkin pahempi virhe. Korvetti kuvaa aluksen kokoa ja tekemällä korvettiin miinakansi tulee siitä hyvä alus miinoittamiseen ja paljon muuhunkin.


On käsittämätöntä että tätä herraa (Lappi) käytetään asiantuntijana edes nykyaikaista ilmatorjuntaa käsiteltäessä. Hänellä on kyllä tietämystä ilmatorjunnasta, mutta lähinnä menneessä muodossa. Keskittyisi siis vain tekemään kirjoja ja pitämään luentoja menneistä ajoista ja kalustosta.
 
Korvetti ei kai ensisijaisesti ole miinanlaskija? Parjattu MV-Ahti Lappi tiesi kertoa, että miinoittamiseen soveltuisi pienemmät ja halvemmat alukset. Niitä voisi olla useampiakin niin homma hoituisi nopeasti.

Kyllähän aluskoon kutistaminenkin tuo murheita muassaan. Miinoitteisiin tarvittavat miinamäärät ovat melkoisia. Puhutaan sadoista ja tuhansista miinoista. Pienillä aluksilla kuljetuskapasiteetti on pieni ja täydennysten hakemiseen menee suhteettomasti aikaa. Lisäksi ne olisivat joka tapauksessa niin isoja ettei koko suojaa niitäkään eikä niille toisaalta ole mahdollista hankkia kunnollista omasuoja-aseistustakaan jos kerran rahaa ollaan merkittävässä mitassa säästämässä. Ei taida toimia paitsi jos todetaan että sutolla ei ole merkitystä eikä miinoitteitakaan oikeastaan tarvita. Alusten koon kasvaminenhan on seurausta myös siitä ettei taloudellisista syistä ole mahdollista hankkia riittävää määrä erikoistuneita aluksia kuhunkin tehtävään erikseen.

Ahti Lappi on epäilemättä erinomainen oman alansa tuntija mutta taitaa joskus katsoa asioita aika kapea-alaisesti. Näkökulmana siis vaikkapa se että nykyisellään laiminlyöty ohjustorjunta pitäisi paikata ruunaamalla mieluummin joitain muita puolustuksen osa-alueita jotka ovat ilmatorjuntamiehen vinkkelistä vähemmän tärkeitä. Tuollainen ei ole kovin hedelmällistä keskustelua eikä johda mihinkään. On ihan tyypillistä että henkeen ja vereen aselajiaan puolustavat miehet näkevät ne kaikkein suurimmat puutteet juuri omalla sektorillaan.
 
@Ylli No ei kyllä onnistu jos merelle pitää lähteä rannikon ollessa jäässä tai on kovempi merenkäynti. Pansio-luokka on aivan minimikokoa miinoittamiseen (kulkukyky, kuljetuskyky) ja se on käytännössä yksikäyttöalus, joka on Merivoimien resurssien todellista haaskausta. Isompi pelkkään miinoittamiseen olisi vieläkin pahempi virhe. Korvetti kuvaa aluksen kokoa ja tekemällä korvettiin miinakansi tulee siitä hyvä alus miinoittamiseen ja paljon muuhunkin.


On käsittämätöntä että tätä herraa (Lappi) käytetään asiantuntijana edes nykyaikaista ilmatorjuntaa käsiteltäessä. Hänellä on kyllä tietämystä ilmatorjunnasta, mutta lähinnä menneessä muodossa. Keskittyisi siis vain tekemään kirjoja ja pitämään luentoja menneistä ajoista ja kalustosta.
Tuo on kyllä totta, Ahti Lappi on varmasti Suomen paras asiantuntija ilmatorjunnasta 1970-1990 -luvuilla, mutta se ei vielä tee hänestäkään yleisasiantuntijaa kaikkeen sotilaalliseen toimintaan...
 
Hyvä korjaus, Haminoista tykit kenties. Helsinki-luokan aikoihin ainoat älyammukset olivat herätesytyttimillä varustettuja, ajat ovat muuttuneet. 57mm älyammuksia on toki myös tulossa. 76mm pidempi kantama ja tehokkaampi a-tarvike mahdollistaa toisaalta maataistelujen tukemisen tarvittaessa, 57mm tykin käyttö ei nykyisellään oikein, toki tulevaisuuden a-tarvikkeet voivat muuttaa tilanteen.

Jossain kalliosaaressa olevaa suojaamatonta vihollisyksikköä vastaan ero 57mm vs 76mm ei ole kyllä iso. Kaivautunutta yksikköä vastaan molemmat ovat yhtä tehottomia. Gazassahan israelilaisten korvetit ovat tykeillään tulitelleet ja tiettävästi tulokset olivat laihoja. 76-millisen kantama olisi tietysti parempi. Isomman tykin yksi etu olisi tietysti parempi ulottuvuus ilmatorjunnassa. Olisi hyvä jos tykillä olisi mahdollista ampua alas lennokkeja tarvitsematta aina tuhlata ohjusta.
Tykkivalinnasta olen aiemminkin jauhanut täällä ja mielestäni nelituumainen olisi meille paras kompromissi. Sen kokoisia tykkejä ei vaan enää länsimaissa valmisteta. Viisituumainen on jo liian kömpelö lähitorjuntaan.
 
Jossain kalliosaaressa olevaa suojaamatonta vihollisyksikköä vastaan ero 57mm vs 76mm ei ole kyllä iso. Kaivautunutta yksikköä vastaan molemmat ovat yhtä tehottomia. Gazassahan israelilaisten korvetit ovat tykeillään tulitelleet ja tiettävästi tulokset olivat laihoja. 76-millisen kantama olisi tietysti parempi. Isomman tykin yksi etu olisi tietysti parempi ulottuvuus ilmatorjunnassa. Olisi hyvä jos tykillä olisi mahdollista ampua alas lennokkeja tarvitsematta aina tuhlata ohjusta.
Tykkivalinnasta olen aiemminkin jauhanut täällä ja mielestäni nelituumainen olisi meille paras kompromissi. Sen kokoisia tykkejä ei vaan enää länsimaissa valmisteta. Viisituumainen on jo liian kömpelö lähitorjuntaan.

Valinta voi lopulta olla helppo jos Hamina-luokan viisseiskat jäävät joutilaina laivastoasemalle pyörimään.
 
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005094832.html

Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta
Merivoimat antaa asevalmistajille mahdollisuuden tarjota omia ratkaisujaan.
..

Ahh, nyt visiot valloilleen!

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-003003

"Finnish Defence Forces Logistics Command (FDF LOGCOM) is planning to procure a Littoral Engagement Weapon System (LEWS) in order to enforce the organic combat support for amphibious troops, to complement the existing coastal missile system (CMS) and partially replace mobile coastal artillery units."
 
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005094832.html

Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta
Merivoimat antaa asevalmistajille mahdollisuuden tarjota omia ratkaisujaan.
..

Ahh, nyt visiot valloilleen!

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-003003

"Finnish Defence Forces Logistics Command (FDF LOGCOM) is planning to procure a Littoral Engagement Weapon System (LEWS) in order to enforce the organic combat support for amphibious troops, to complement the existing coastal missile system (CMS) and partially replace mobile coastal artillery units."

Onko sattumaa että Patria juuri julkisti tuollaisen :)
 
Onko sattumaa että Patria juuri julkisti tuollaisen :)

NEMO-kontti? Oma ratkaisuni olisi luonnollisesti rannikon linkkitorneihin asennettu Kuolemansäde(TM).

Mutta olisikohan tässä hakusessa realistisemmin ohjus meritorjuntaohjuksen ja rannikko-ohjuksen väliin? Esim. Spike NLOS istuisi tähän kategoriaan.

http://www.rafael.co.il/Marketing/251-1608-en/Marketing.aspx

Jos oikein hurjaksi mennään, niin vaikkapa IRIS-T SL tarjoaisi suorituskykyä maa- ilma- ja merikohteita vastaan pidemmällä kantamalla kuin RO mutta lyhyemmällä kuin MTO. Mutta lienee liian kallis.
 
Joskus mainitsin, että tuo Spike NLOS olisi lysti ase rannikkokäyttöön ja mahdollisesti vastatykistölle.

Spike NLOS on juuri sopivasti myyty ainakin Filippiinien merivoimille:

https://rhk111smilitaryandarmspage....-er-and-nlos-missiles-of-the-philippine-navy/

"The Israeli company Rafael Advanced Defense Systems Ltd revealed to the press recently that they will provide the Spike ER missiles for the Philippine Navy (PN) and the Spike NLOS missiles for our Anti-Submarine Warfare (ASW) Helicopters.[1] The Spike ER will likely be used on our Multi-Purpose Attack Craft (MPAC) Mark Three (Mk3)while the Spike NLOS will be used on our AW159 WildcatHelicopters."

Itse asiassa, jos miettii hommia muuten kuin miesvoimaintensiivisesti joku Spike NLOS:n tapainen järjestelmä olisi näppärä alueellisille joukoille, yhdistettynä vahvaan sensoriverkostoon.

Toinen vaihtoehto voisi olla MBDA Sea Venom, josta kehitellään pintalaukaistavaa varianttia. Tämä kuitenkin lienee liian kallis, vaikka vaikuttaisi suorituskykyiseltä ja tunkeutumiskykyiseltä ohjukselta.

http://www.mbda-systems.com/product/sea-venom-anl/

Oikein villi systeemi voisi olla tämä ohjus UAV:n yhdistettynä. Epäilen kuitenkin UAV:n taistelunkestävyyttä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Lightweight_Multirole_Missile
 
Viimeksi muokattu:
Etelä-Korean merijalkaväki käyttää myös Spike NLOSia rannikolle ja saarille sijoitettuna.

g3eV9cO.jpg
 
Jotenkin koomista lukea tuota vouhotusta "liian isosta" aluksesta. Jos 2020-luokan aluksella on parikymmentä metriä
mittaa enemmän, kuin Hämeenmaalla & Uusimaalla, niin ei tuo ole kuin neljä Busterin mittaa. Siihen parinkymmenen
metrin matkalle saa aika mukavasti ängettyä tavaraa.
 
Ensinnäkin kopioin tuon yläpuolelle linkatun Hesarin uutisen ennen kuin se katoaa netistä:

Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta
Merivoimat antaa asevalmistajille mahdollisuuden tarjota omia ratkaisujaan.
Suomen merivoimien uusi Jehu-luokan taistelu- ja maihinnousualus. (KUVA: Esa Syväkuru / HS)
Jarmo Huhtanen HS

Julkaistu: 19.2. 17:45


Puolustusvoimat suunnittelee uuden asejärjestelmän hankkimista Merivoimien rannikkojoukkojen käyttöön.

Erikoista on se, että asejärjestelmän toimintaperiaatetta ei ole vielä päätetty. Se kulkeekin tässä vaiheessa vielä englanninkielisellä nimellä: Littoral Engament Weapon System eli LEWS.

Suomalaisella merivoimaslangilla kyse on rannikolla käytettävästä ”pintavaikuttamisjärjestelmästä”. Termi rajaa hankkeen ulkopuolelle vedenalaisen torjunnan.

Käytännössä Merivoimat etsii nyt asetta, jolla voitaisiin torjua rannikolla nopeasti liikkuvat vihollisen maihinnousuveneet.

”Kysymyksessä ovat alle 100 kilometriä tunnissa kulkevat joukkojen kuljetukseen soveltuvat veneet”, sanoo hankepäällikkö Jonas Cederlöf Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

Puolustusvoimien hankinnoista vastaava Logistiikkalaitos julkisti LEWS:stä asevalmistajille tarkoitetun tietopyynnön tammikuun lopulla.

Tietopyyntö ehti jo herättää kummastusta, koska asiakirjasta ei helposti selviä, mitä Merivoimat tarkkaan ottaen haluaa.

Cederlöf myöntää saaneensa hämmästyneitä soittoja kotimaiselta aseteollisuudelta.

”Siitä ei heti käy ilmi, että kyseessä on markkinatutkimus eikä hankinta”, hän sanoo.

Hankkeelle ei olekaan vielä myönnetty rahoitusta, vaikka sen aikataulu on kirjattu tietopyyntöön. Tietopyyntöön toivotaan vastauksia toukokuun loppuun mennessä.

Alustavan aikataulun mukaan asejärjestelmän ensimmäinen hankintasopimus voitaisiin allekirjoittaa jo ensi vuonna ja varsinaisesta sarjatuotannosta sovittaisiin 2022. Toimitusten pitäisi olla valmiita vuonna 2025.

Asiakirjoista selviää, että Puolustusvoimat hakee kypsää, valmiiksi mietittyä järjestelmää. Asetehtailijoiden ei haluta aloittavan mitään uutta projektia suomalaisten markkinakartoituksen takia, koska rahoitusta ei ole vielä myönnetty.

Jonas Cederlöf, millaista asetta nyt haetaan?

”Oikeastaan emme ole laittaneet mitään vaatimuksia siihen menetelmään. Sen pitää vain pystyä tekemään toimintakyvyttömäksi nopeita aluksia. Toimittajille (asemyyjille) menetelmä on vapaa. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.”

Merivoimat on päättänyt jo luopua kiinteistä rannikkotykeistä. Tuskin tässä kuitenkaan perustykkiä etsitään?

”Jännityksellä jäämme seuraamaan vastauksia.”

Voiko kyseeseen tulla esimerkiksi kauko-ohjattavat lennokit tai veneet?

”Olisi oikein virkistävää, jos joku vastaisi sillä tavalla. Tarkka lukija huomaa, että siinä pyydetään myös konseptia ja siihen tarvittavia välineitä.”

Pitääkö aseen toimia maalta ja aluksista käsin?

”Yksikään näistä ehdoista ei ole välttämätön ehto.”

Vaikka Merivoimat ei ole tietopyynnössä rajannut uuden asejärjestelmän toimintaperiaatetta, niin ilmeinen vaihtoehto on monikäyttöinen rannikko-ohjus.

Esimerkiksi Merivoimien uudet taistelu- ja joukkojenkuljetusveneet Jehut on suunniteltu modulaarisiksi. Niiden perään on varattu tilaa uusille asejärjestelmille, kuten ohjuksille.

Merivoimien aseistukseen kuuluvat jo nyt Eurospike-rannikko-ohjukset. Niitä käyttävät rannikkojoukkojen ohjuskomppaniat.
Tästä on kyse
Puolustusvoimat etsii asetta maihinnousujen torjuntaan


Merivoimat kartoittaa uuden rannikolla käytettävän asejärjestelmän hankkimista.

Asetta käyttäisivät Merivoimien rannikkojoukot.

Järjestelmä on tarkoitus ottaa operatiiviseen käyttöön ensi vuosikymmenen loppupuoliskolla.

Olennainen kohta lienee tässä: Sen pitää vain pystyä tekemään toimintakyvyttömäksi nopeita aluksia.

"Finnish Defence Forces Logistics Command (FDF LOGCOM) is planning to procure a Littoral Engagement Weapon System (LEWS) in order to enforce the organic combat support for amphibious troops, to complement the existing coastal missile system (CMS) and partially replace mobile coastal artillery units."

Tuossa haetaan järjestelmää, joka tarjoaisi orgaanista tulitukea rannikkojääkäreille sekä täydentäisi nykyistä rannikko-ohjusta ja korvaisi osittain liikkuvat rannikkotykistöyksiköt. Nemo-kontti saattaa olla se mitä tuossa haetaan, sillä se täydentäisi rannikko-ohjusta tarjoamalla kyvyn käyttää tulta massamaisesti ja myös vähemmän tärkeisiin maaleihin.

Erityistä syytä SPIKE-NLOS:n hankintaan on myös hieman vaikea nähdä, koska eikös lisää rannikko-ohjuksia hankittu joitakin vuosia takaperin? Eli eivät ilmeisesti ole mitenkään tyytymättömiä SPIKE-ER:n kantamaan.

Onko sattumaa että Patria juuri julkisti tuollaisen :)

Jos @veeteetee tulee ja tykkää viestistäsi, niin ei ole sattumaa. :D

Kuvakin kyllä implikoi, että sattuma on kaukana:

upload_2016-12-12_15-39-4-png.12637
 
Back
Top