Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
80-luvulla tuon kokoluokan sota-aluksissa ei yleensä paljoa kummempaa ollut muuallakaan. Ilmavalvontatutkat tai it-ohjukset olivat usein liian isoja ja kalliita pieniin laivoihin laitettavaksi. Esimerkiksi vaikka ranskalaiset A69-tyypin avisot (80 metriä, 1250 tonnia):
1* 100mm tykki, 2* Exocet, 2* 20mm GIAT, 4 torpedoa, sutoraketit.
Ilmatorjunta on käytännössä päätykin varassa, ohjustorjuntakykyä ei juuri ollut.
No nuo oli tietysti valtamerikäyttöön tarkoitettuja suto-aluksia. Korealaiset Po Hang-luokan korvetit (88 metriä, 1300 tonnia) oli myöhemmissä versioissaan raskaasti aseistettuja:
2* 76mm, 2* 2/40mm, 4* Harpoon, torpedot, syvyyspommit
Lähestyvä kone saa niskaansa melkoisen kranaattivyöryn tykeistä, mutta ohjustorjuntakyky on vaatimaton.
Tanskalaisten Niels Juel-luokan kevyet fregatit (84 metriä, 1320t) olivat maantieteellisesti meitä lähimpänä. Mitäs niiltä löytyy:
8* Harpoon, 8* Sea Sparrow, 1*76mm, 4* 20mm Oerlikon, syvyyspommit.
Tämä on näistä ainoa alustyyppi jossa on oikea ilmavalvontatutka. Taistelukyky on tämän kokoluokan alukselle poikkeuksellisen raskas, paitsi sutokyky rajoittuu syvyyspommeihin. Varsinaista lähitorjunta-asetta tässäkään ei kuitenkaan ollut.
Neuvostolaivaston suto-pikkujättiläinen Albatros (Grisha V) (72 metriä, 1100 tonnia):
20*SA-N-4, 1*76mm, 1*30mm, 4*raskas torpedo, sutoraketit, syvyyspommit/miinat
Kokoisekseen todella raskaasti aseistettu, tämä on näistä aluksista ainoa jossa on varsinaiset lähipuolustusaseet, jopa kaksin kappalein (ohjukset+tykki). Pintataisteluihin tätä ei edes oltu tarkoitettu.
Hämeenmaiden ilmatorjunta ei ollut aikanaan siis mitenkään huono vaan lähinnä keskitasoa. Oikeastaan ainoa puute on ilmatorjunnan tulenjohtotutkan puuttuminen, sekä tykit että Mistralit ovat optroniikan varassa, mikä on selkeä vaaratekijä sumussa tai sateessa.
fulcrum
Greatest Leader
Hangaarikeskusteluun kantaa ottaen, koska merivoimilla ei ole koptereita niin ei varmaan tule olemaan orgaanista heko-toimintaakaan. Tällöin hangaari vaikuttaa tarpeettomalta koska kopteritoiminta on satunnaista. Jonkunlainen huoltotila voisi olla hyvä varata miehittämättömien alusten käyttöä ja huoltoa varten.
Yksi kompromissiratkaisu voisi olla ns. teleskooppihangaari, joka on tuollainen eräänlainen metallinen teltta joka vedetään kopterin päälle:
Tätä näkee aluksissa joissa kopteritoiminta on toissijaista, esimerkiksi Sovremennyi-luokan hävittäjissä on tällainen.
Yksi kompromissiratkaisu voisi olla ns. teleskooppihangaari, joka on tuollainen eräänlainen metallinen teltta joka vedetään kopterin päälle:
Tätä näkee aluksissa joissa kopteritoiminta on toissijaista, esimerkiksi Sovremennyi-luokan hävittäjissä on tällainen.
Huhta
Greatest Leader
Älkää j..ta puhuko edes leikillään minkään hekoarmadan hankinnastaEikö se ole jo nahty että siinä hommassa eivät riitä rahat eikä kukkarot...
Mutta kun ruotsalaisilla ja norjalaisilla ja vähän kaikilla on...
Vakavasti ottaen, pitkällä aikavälillä en pitäisi SUTO-koptereiden hankintaa edes kovin ihmeellisenä. Nyt meillä on runkoja, mutta tulevaisuudessa runkojen määrä laskee. Ensin 7 runkoa (kolme miinalaivaa, neljä ohjusvenettä) korvataan neljällä (tai kuten osa on ennustanut, kolmella). 30-luvulla mennee paaliin Haminat, Pansiot ja Katanpäät, tai näin ovat foorumin isot pojat kertoneet, ja määrät pienenevät entisestään. Tarve SUTO-koptereille on selvä, tulevaisuudessa meillä ei riitä runkoja pussittamaan sukellusveneitä, vaan tarvitaan liukasliikkeisempi järjestelmä.
Kuudesta kahdeksaan SUTO-kopteria kuulostaa tietysti suurelta hankinnalta, mutta on samaa luokkaa kuin yksi nyt hankittavista neljästä korvetista. Tai samaa luokkaa kuin kolme ilmavoimien hävittäjää.
Huhta
Greatest Leader
Hangaarikeskusteluun kantaa ottaen, koska merivoimilla ei ole koptereita niin ei varmaan tule olemaan orgaanista heko-toimintaakaan. Tällöin hangaari vaikuttaa tarpeettomalta koska kopteritoiminta on satunnaista. Jonkunlainen huoltotila voisi olla hyvä varata miehittämättömien alusten käyttöä ja huoltoa varten.
Yksi kompromissiratkaisu voisi olla ns. teleskooppihangaari, joka on tuollainen eräänlainen metallinen teltta joka vedetään kopterin päälle:
Tätä näkee aluksissa joissa kopteritoiminta on toissijaista, esimerkiksi Sovremennyi-luokan hävittäjissä on tällainen.
Metallinen teltta häivekorvettiin? Onko tuon tarkoitus toimia samalla aluksen tutkaheijastimena?
rukkaskikka
Majuri
Tykkivene Karjalassa pitäisi olla tuollainen salainen ase. Toinen RBU 1200 suto-raketinheittimistä, mutta minne nuo oli sijoitettu? Turunmaan piirustuksista en löytänyt. http://www.gn113.com/images/turunmaa/pic22.gif
http://www.wishcats.fi/fi/tykkivene_karjala_1572006.htm
http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/museolaivat/tykkivene-karjala
http://www.wishcats.fi/fi/tykkivene_karjala_1572006.htm
http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/museolaivat/tykkivene-karjala
Leaderwolf
Respected Leader
Eikai Katanpäät niin lyhytikäisiä ole?
Sutoheitin on ulos liukuvalla alustalla joka tulee paatin kyljessä olevasta luukusta ulos. K.o. luukku on varmaankin tuossa heti kylkinumeron 04 takana. Ja toinen peilikuvana toisella laidalla.
Ei näköjään näy piirustuksissa eli selkeä salainen ase
Tämä vaihtoehto ei kyllä ole enää käytettävissä. Mun mielestä 130 Tk käyttää sille vartavasten valmistettuja panoksia. 130K54:n panokset taas vanhenee eikä uusia tilata. Tämä on tärkein syy aseen poistumiseen pikapuoliiin sa-varauskalustosta. Elllei jo
ole poistunut; näistähän ei enää pitkään aikaan ole ilmoitettu. Ja vaikka atarvikkeita sekä tykkejä olisikin, edellyttäisi liikkuvan rannnikkotykistön perustaminen uudelleen, että aselajia pitäisi jossain alkaa taas erikseen kouluttaa. Mitähän Merivoimat tuumisi
tästä aiheutuvista resurssi- ja rahatarpeista. Kun 20 v sitten ilmoitettiin koulutuksen loppumisesta ja aselajin alasajosta nousi kova vastustus. Nämä tietysti ilahtuisi.
Sehän tarkoittaisi että palvelusaika vain vähän päälle 20v. Ei voi olla niin lyhyt.Eikai Katanpäät niin lyhytikäisiä ole?
Panoksia voi tilata jos haluaa. En minäkään ( tietenkään ) usko että näin tapahtuisi. Muttei siinäkään ole järkeä että hävitetään toimiva kalu. 76kpl 130K54 roikkuu vielä ilomoituksissa mukana mutta leiritykkinähän tuota on viime ajat saattohoidettu.
Merivoimat luonnollisesti painottaa taistelualuksia ohi maalla tapahtuvan toiminnan. Mitäs ne merimiehet muutakaan
Soldierblue
Ylipäällikkö
Hehe Ruotsin ylpeys, mitä se on maksannu 10-12 miljardia kruunua, kyllä Ruotsin päätäjät tietää miten tuhlata rahaa jos se ei ole sen omaa.
Ei ilmatorjuntaohjusta, ja sitten on vain RBS-15 Mk2 jota EI voi ampua sarjassa koska silloin se stealth funktiuuni ei funkaa
Voidaan valmistaa komposiitista taikka vanerista kuten alkuperäisten stealth suunnitelmien mukaan. Sää suoja taikka jotakin vastaavaa tarvitaan droneille ja muille.
Leaderwolf
Respected Leader
Yksi syy 130 käyttöön leireillä varusmiesten kanssa on myös että 155k83 ei voi ampua kuin rajoitetuin tehoin ja silti helvetin pitkällä narulla tai tulee jopa kallonmurtumiaPanoksia voi tilata jos haluaa. En minäkään ( tietenkään ) usko että näin tapahtuisi. Muttei siinäkään ole järkeä että hävitetään toimiva kalu. 76kpl 130K54 roikkuu vielä ilomoituksissa mukana mutta leiritykkinähän tuota on viime ajat saattohoidettu.
Merivoimat luonnollisesti painottaa taistelualuksia ohi maalla tapahtuvan toiminnan. Mitäs ne merimiehet muutakaan
Alusten toimitukset viivästyivät joten loppupääkin saattaa karata edemmäs. 30-luvun jälkipuoliskolta eteenpäin se meripuolustuksen seuraava rykäisy joka tapauksessa ajoittuu. Ja johonkin väliin pitäisi saada hommattua myös Maavoimille uudet kalut nyt tekohengitettyjen tilalle. Tiukka paikka taas kerran.
Ei väliä. Miten edes voisi ampua toisen kerran kun sinkomiehen elinaika tunnetusti on 0,4 sekuntia laukaisun jälkeen
Leaderwolf
Respected Leader
Tämä tieto/väite kerrottiin eilen ollessani Niinisalossa RSRAKHn osalta Army northia valmistelevissa kertauksissa, nojaillessani järjestelmähallissa yhteen kyseisisistä K83:sta
Voihan se paskapuhettakin olla mutta ihmettelen miksi niin oltaisiin sanottu sitten edes.
HotShot
Luutnantti
Ne sijaitsivat pääkannella olevassa asetilassa ja liukuivat kyljestä ulos kuten nimimerkki Rannari kertoi. Heittimien siirto oli hyvin manuaalinen toimenpide joka vaati useamman miehen ja luonnollisesti piti tehdä mahdollisimman nopeasti.
Sellainen juttu kiersi että ko. tilaan oli alunperin tarkoitus sijoittaa SuTo-torpeedot.