Mertenalaiset tunnelit huoltovarmuuden takaajina

Tunnelimiehiä varmaan kiinnostaa, samoin kuin vastustajia, että EU myöntää rahaa Helsinki-Tallinna-tunnelia koskevaan selvitykseen. Mutta eiköhän tämä(kin) ole todiste siitä, että projekti on järjetön, kun eihän EU koskaan rahoita järkeviä hankkeita.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1465961499012?ref=a-uusim-#10

EU:lta miljoona euroa Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin kannattavuuden selvittämiseen
Nyt käynnistyvässä hankkeessa selvitetään perinpohjaisesti, kannattaisiko yhdystunneli rakentaa meren ali Suomen ja Viron välille.
Kaupunki 15.6.2016 15:54

Jukka Perttu


Helsingin Sanomat

1451185010207

Suomenlahti kapenee: Talsinki vuonna 2024
Tallinnan ja Helsingin väliä liikkuu enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Kymmenettuhannet ihmiset elävät puoliksi Suomessa, puoliksi Virossa. Tulevaisuudessa he muodostavat kaksoiskaupungin, Talsingin. Toimittajat: Kaja Kunnas, Janne Toivonen. Kuvaus: Marko Mumm. Grafiikka ja editointi: Teemu Hotti
Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin edellytysten selvittämiseen on myönnetty EU-rahaa vajaan miljoonan euron verran. Rahat saa Uudenmaan liiton vetämä FinEst Link -hanke.

Nyt käynnistyvässä hankkeessa selvitetään perinpohjaisesti, kannattaisiko yhdystunneli rakentaa meren ali Suomen ja Viron välille.

Artikkeliin liittyvät
Projektissa selvitetään myös tunnelin rakentamisen teknisiä mahdollisuuksia ja miten tunneli vaikuttaisi ympäristöön. Myös turvallisuusasioihin perehdytään. Lisäksi arvioidaan tunnelin hyötyjä ja verrataan niitä vaihtoehtoon, että kehitettäisiinkin nykyistä lauttaliikennettä.

FinEst Link -hankkeen budjetti on 1,3 miljoonaa euroa. Siitä 75 prosenttia tulee EU:n Keskisen Itämeren ohjelmasta (The Central Baltic Programme 2014–2020). Loput 25 prosenttia tulevat Suomesta ja Virosta, kertoo johtava asiantuntija Olli Keinänen Uudenmaan liitosta. Hänen mukaansa selvityksen tulosten pitäisi olla valmiina helmikuussa 2018.

Uudenmaan liiton vetämässä FinEst Linkissä ovat mukana kumppaneina Suomen liikennevirasto, Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Harjun lääninhallitus ja Viron liikenneministeriö.

Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietunnelista valmistui aiemmin esiselvitys, jonka mukaan tunneliyhteys voisi olla taloudellisesti kannattava.

Esiselvityksessä arvioitiin, että jos matkustus- ja rahtiliikenne lisääntyisivät noin 30 prosenttia nykyisestä, kasvulla katettaisiin yli puolet tunneliyhteyden kustannuksista.

EU:n tukirahalla pitäisi kuitenkin saada katetuksi 40 prosenttia rautatieosuuden kustannuksista, sanoo Uudenmaan liitto tiedotteessaan. Liitto huomauttaa, että vastaava tukiosuus on annettu tunnelin rakentamiseen Tanskan ja Saksan välille.

Eilen tiistaina EU:n Keskisen Itämeren ohjelmasta myönnettiin tukirahaa myös Helsingin ja Tallinnan kaupunkien vetämälle FinEst Smart Mobility -älyliikennehankkeelle, joka tähtää kaupunkien välisen liikenteen kehittämiseen nykyiseltä pohjalta.

FinEst Smart Mobilityn budjetti on 1,8 miljoonaa euroa, josta 75 prosenttia saadaan EU:n tukirahana ja loput Suomesta ja Virosta, Keinänen kertoo.

Hanke kohdistuu Tallinnan Vanhan sataman ja Helsingin Jätkäsaaren välisiin yhteyksiin. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja matkustusmukavuutta. Parempia malleja etsitään kokeiluin esimerkiksi liityntäpysäköinnissä ja raskaan liikenteen ohjauksessa. Ajatuksena on myös parantaa yhteyksiä satamista Helsingin lentokentälle ja Tallinnan kehätielle.

Uudenmaan liitto toteaa, että Helsingin seudulla käy töissä kymmeniätuhansia virolaisia, joista iso osa matkustaa Suomen ja Viron välillä viikoittain. Rahtiliikennekin kasvaa, kun Tallinnasta valmistuu rautatieyhteys Rail Baltica Varsovaan vuonna 2025.

Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
1465961508392

Myös Tallinnan Vanhan sataman ja Helsingin Jätkäsaaren välisten yhteyksien kehittämistä selvitetään. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja matkustusmukavuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Seuraavaksi sitten asiaa Hyperloopista, koska se liittyy tunneleihin. Suomalainen veronmaksaja olisi varmasti hyvä rahoittaja, mutta mutta... Mieluummin kehittäisin teknologiaa kotimaassa, jos siihen hommaan lähdettäisiin. Firma ja intellektuaalinen pääoma Suomeen!

http://www.hs.fi/talous/a1465962375955?ref=hs-art-luetuimmat-#4

Kapseli veisi Turusta Helsinkiin vartissa – Hyperloop-yhteyttä kehittävän yrityksen johtaja: ”Tämä ei ole tieteisfantasiaa”
Putkessa kulkevan Hyperloopin testaus onnistui USA:ssa toukokuussa. Amerikkalaisen Hyperloop One -yhtiön varatoimitusjohtaja Alan James on Suomessa myymässä tulevaisuuden joukkoliikennemuotoa.
Talous 15.6.2016 16:26

Jaana Savolainen


Helsingin Sanomat

STEVE MARCUS / Reuters
1465962387258

Hyperloop-putkia esiteltiin Las Vegasissa Yhdysvalloissa tämän vuoden toukokuussa.
Fakta
Elon Muskin idea
Tesla-sähköautojen ja Space-X-avaruusliikenneyhtiön kehittäjä Elon Musk esitti kolme vuotta sitten idean alipaineistettua putkea käyttävästä Hyperloop-liikennevälineestä.

Putkessa kulkeva kapseli nousee ilmapatjan päälle ja voi liikkua jopa 1 200 kilometriä tunnissa.

Musk ei lähtenyt kehittämään teknologiaa itse, vaan tarjosi vapaasti hyödynnettäväksi. Hyperloop One on yksi kolmesta yhtiöstä, jotka ovat tarttuneet ideaan.

Kaksi vuotta sitten yhtiössä oli vain kaksi työntekijää. Nyt heitä on 160. Yhtiön toimitusjohtaja on Ciscon entinen pääjohtaja Rob Lloyd. Sijoittajat ovat investoineet yhtiöön sata miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Turusta Helsinkiin voisi matkustaa 15 minuutissa, Helsingistä Tukholmaan 28 minuutissa.

Helsinki, Turku ja Tukholma voisivat olla yhtä talousaluetta, jos kaupunkien välille rakennetaan putkessa kulkevien kapseleiden Hyperloop-yhteys.

”Tämä ei ole tieteisfantasiaa, vaan viiden vuoden kuluttua järjestelmä on kaupallisessa käytössä jossain päin maailmaa”, sanoo Hyperloop One -yhtiön varatoimitusjohtaja Alan James.

Amerikkalainen James on Suomessa myymässä tulevaisuuden joukkoliikennemuotoa.

Hän on käynyt täällä aiemminkin, sillä Turku, Ahvenanmaa ja Salo ovat jo alustavasti olleet Hyperloopista kiinnostuneita. Seudulla on perustettu FS Links -niminen yhteistyöyritys, joka tekee jo esiselvityksiä putkesta.

Jamesin mukaan tekniikkaa on kehitetty nyt niin pitkälle, että toimiva prototyyppi on valmiina tämän vuoden loppuun mennessä. Järjestelmää koeajettiin onnistuneesti Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa toukokuussa.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän mielestä Hyperloop ei ole ihan lähitulevaisuutta.


”Sanoisin, että onnistumisen todennäköisyys on 20 prosenttia. Onnistuneet testit ovat nostaneet todennäköisyyden selvästi yli nollan, mutta emme ole vielä lähelläkään fifty-fifty tilannetta”, Penttilä sanoo.

Nyt yhtiö hakee sopivia paikkoja, joissa Hyperloop otettaisiin ensimmäisenä käyttöön. Pohjoismaat olisivat Jamesin mukaan tähän erinomainen paikka. Kiinnostuneita alueita on myös Hollannissa ja Australiassa.

Jamesin mukaan Suomella on kohdetta valittaessa etulyöntiasema, koska FS Links otti yhtiöön yhteyttä ensimmäisenä.

Hyperloopin kehittäjät toivovat, että Helsingin ja Turun välistä nopeaa junayhteyttä selvitettäessä otettaisiin huomioon myös Hyperloop.

”Me tarjoamme neljä kertaa nopeamman yhteyden, joka maksaa alle puolet siitä mitä nopea junayhteys.”

Risto E.J. Penttilän mielestä tunnin juna on realistinen vaihtoehto Turun ja Helsingin välille tässä vaiheessa.

James esittää laskelman Ruotsissa kaavaillusta nopeasta junayhteydestä Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöön. Sen hinta-arvio on 36 miljardia euroa. Jamesin mukaan Hyperloop-yhteys näiden kaupunkien välille maksaisi 15-17 miljardia euroa.

Jamesin mukaan Hyperloopin käyttökustannuksetkin ovat halvemmat, koska se tarvitsee sähkövirtaa vain kiihdytysvaiheessa.

”Kun kapseli on kiihtynyt tuhannen kilometrin tuntivauhtiin, sen jälkeen se kulkee nollaenergialla sata kilometriä.”

Tekniikka perustuu levitaatioon eli fysiikan ilmiöön, jossa esine kumoaa painovoiman ja leijuu ilmassa. Samanlaiseen magneettiseen levitaatioon perustuvia maglev-junia on kehitetty jo aiemmin, mutta ainoa sellainen on käytössä Shanghaissa Kiinassa.

Magneettinen levitaatio poistaa kitkan. Hyperloopin putkessa kapseli ei myöskään kohtaa ilmanvastusta. ”Mikään ei hidasta kapselin vauhtia”, James sanoo.

Camilo Sanchez / Wikimedia Commons
1465963868078

Havainnekuva Hyperloop-putkesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Finnipolish ja muut uljaat suunnitelmat.

1517216064260.png

Suomessa eletään iloisen rautatierenessanssin aikaa. Näin ainakin, mikäli asiaa mitataan selvitystyössä tai piirustuspöydällä olevien hankkeiden yhteisellä hintalapulla.

Oikorata Helsingin ja Turun välille maksaisi 1,5–2 miljardia, lentorata Helsingin keskustasta Vantaan lentoaseman kautta pääradalle miljardin ja kolmas raide Tampereelle 500–700 miljoonaa euroa.

Tämän päälle kaavaillaan Helsingistä Tallinnaan ratatunnelia, jonka hintalappu olisi 9–13 miljardin euron haarukassa.

”Sodan jälkeen raideinvestoinnit tehtiin pitkään metsäteollisuuden kuljetusten ehdoilla. Nyt motiivi on kaupungistuminen ja työn perässä liikkumisen helpottaminen”, Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkola tiivistää.

Uuden näkökulman Etelä-Suomen ratainfraan tuo liikenne- ja viestintäministeriölle valmisteltu Helsinki Quick Step -suunnitelma.

Se poikkeaa muista hankkeista, koska se vapauttaisi Töölönlahden ratapihan asuntorakentamiselle. Rata- ja varikkoaluetta HQS vapauttaisi neliökilometrin. Helsingin rautatieasemalle tulisi junien sijasta raitiojunia. Pasilan pohjoispuolelle rakennettaisiin uusi rata- ja raideliikenteen keskusasema, Finnopolis.

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/hurjien-raidevisioiden-aika-yksi-vaihtoehto-poistaisi-junat-helsingin-ytimesta-ja-antaisi-1-2-miljardia-euroa-turun-ja-tampereen-ratahankkeisiin-6698467
 
Taikajuoman nauttimisen jälkeen mieleeni pälkähti ajatus, jolla nopeutamme sekä Tallinnan matkailua että kohotamme puolustuskykyä. Ostetaan 20 miljardilla eurolla
ydinsukellusveneitä. Esimerkiksi Barracuda-luokan veneitä saisi 15kpl. Näillä voisi ajella nopeita vuoroja Tallinna-Helsinki välillä sääoloista riippumatta. CO2 päästöt olisivat pieniä ydinenergian käytön ansiosta. Samalla loisimme Suomelle ja Virolle lähes Venäjän vahvuisen ydinsukellusvenekapasiteetin...

Verrattuna Tallinnan tunneliin tämä suunnitelma olisi omasta mielestäni ihan realistinen.
 
Miksi pitää kaivaa tunneli? Ei muuta kuin putki merenpohjaan joka on niin suuuri että sinne mahtuu juna kulkemaan.
Tai tehdä kuten Malmö-Kööpenhaminan välinen tunneliosuus; iso oja kaivettiin merenpohjan ja betonielementiestä tunneli.

oresund4.gif
 
Viimeksi muokattu:
Tuo hyperlooppihan kulkisi juurikin putkessa Suomesta ruotsiin.
https://yle.fi/uutiset/3-8885125
Toivottavasti tuollaista vedenalaista betoniputkea ei suunnittele Kuopion alatorin suunnittelijat, koska muuten pikkuvuotoihin kannattaa varautua ja Kuopion torikin on sentään kuivalla maalla ainakin suurimman ajan vuodesta.
muutama uutisotsikko viimevuosilta:
09.02.2016 14:30
Yle: Kuopion toriparkki vuotaa taas
25.06.2015 16:11
Kuopion torin alle ei enää vuoda vettä
23.06.2015 17:53
Kuopion alatorille valuu taas sadevettä
13.08.2014 21:16
Astianpesuvedet valuivat alatorille asti
30.07.2014 22:11
Alatorin vuotojen pitäisi olla nyt historiaa
09.07.2014 22:00
Kaivoa korotetaan, jotta vesi ei pääse sinne
09.07.2014 17:04
Alatorille tulvi runsaasti vettä
04.07.2014 19:15
Pääkkö: Alatorin vesivuoto on nyt tukittu
02.07.2014 16:02
Alatorilla tuttu ongelma
14.05.2014 14:24
Vesi valui taas sisään alatorille
27.12.2013 23:07
Rakennuttaja: "Ikävä yllätys"
 
  • Tykkää
Reactions: DM
Suomen Tallinnan suurlähetystö on kommentoinut Angry Birds -miehen tunnelihanketta.


Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että Suomen Tallinnan-suurlähetystöstä on lähtenyt tammikuun lopulla laajalla jakelulla viisisivuinen muistio, jossa kyseenalaistetaan Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeen keulakuvan Peter Vesterbackan aikeet, menettelytavat ja tietämys.

Kirjoittaja, joka on HS:n mukaan lähetystössä työskentelevä virkamies, katsoo, että "valovoimaisena" puhujana Vesterbacka häivyttää todellisuuden ja utopian rajat. Hän osaa myydä vaikka vanhaa tavaraa tai lämmintä ilmaa, muistion laatija tähdentää lehden mukaan.

Kirjoittaja listaa HS:n mukaan puutteita Vesterbackan ja hänen yhteistyökumppaneidensa toiminnassa: ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty, lupamenettelyn kestoon ei ole varauduttu eikä tekosaaren maanpuolustuksellista aspektia ei ole huomioitu.

Vesterbacka on visioinut, että Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi valmis jouluna 2024. Vesterbackan laskelmien mukaan yksityinen, omistajilleen lopulta voittoa tuottava tunneli maksaisi 15 miljardia euroa. 70 prosenttia rahoituksesta tulisi Kiinasta.

Toimittaja Sami Lotilan raportin mukaan Vesterbackan tunnelia pidetään Virossa "rikkaan punahupparisen suomalaisen päähänpistona", ja sille tuskin lämmetään, ennen kuin siitä saadaan "virolaisten oma projekti".

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802092200731623_u0.shtml
 
Tallinnan tunnelin perustelu kiinteällä manner-Euroopan yhteydellä ontuu. Tallinna-Varsova -välille mahdollisesti rakennettava Rail Baltica on taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti kannattava hanke, mutta Helsinki-Tallinna -välin voi silti kulkea meriteitse ilman kymmenen miljardin euron tunnelia. Jos matka-aika Tallinnasta Varsovaan lyhenee tulevaisuudessa noin kahdeksaan tuntiin, ei ole ratkaisevaa merkitystä siirrytäänkö Helsingistä Tallinnaan kahdessa tunnissa laivalla vai puolessa tunnissa junalla. Tarvittaessa junat voidaan ajaa laivaterminaalin viereen kuten esim Turun satamassa tehdään, tai välille voi perustaa junalauttayhteyden. Molempien investoinnit ovat minimaalisia verrattuna tunneliin.

Tunnelissa sen sijaan voi olla järkeä, jos se tehdään ensisijaisesti yhdistämään Helsingin ja Tallinnan kaupunkiseudut, samaan tapaan kuin Juutinrauman silta/tunneli ensisijaisesti hdistää Kööpenhaminan ja Malmön ja pitkän matkan liikenne tulee ikään kuin kaupan päälle. Tässäkin tapauksessa investointi on niin suuri, ettei meillä ole tällä hetkellä siihen varaa. Luulen että tunnelin toteutus vaatii hyperloopin tai muun vastaavan teknologian kypsymistä.
 
Suomen Macao.

Peter Vesterbacka
Klikkaa laajentaaksesi...
on suurien visioiden mies. Mediassa on kirjoiteltu jo vuoden ajan Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä junatunnelista, jolle haetaan 15 miljardin euron rahoitusta. Tunnelin on luvattu mahdollistavan 20 minuutin junamatkan kaupunkien välille viimeistään jouluaattona 2024.

Tunneli on kuitenkin vasta alkua.

”Se on vain mahdollistaja”, kuten Vesterbacka asian ilmaisee. Miehen mukaan jokainen maan alle sijoitettu euro vastaa kymmentä euroa maan päällä. ”Jos tunneli maksaa 15 miljardia, maan päälle tulee rakennusmassaa 150 miljardin edestä.”

Ensimmäinen esimerkki junatunnelin maan päälle luomista mahdollisuuksista on 15 kilometrin päähän Helsingin edustalle kaavailtu tekosaari, jonka on tarkoitus asuttaa ja työllistää 50 000 ihmistä. Suunnitelma kuulostaa utopistiselta.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tt-peter-vesterbacka-helsinki-tallinna-tunneli-on-vasta-alkua-suuret-suunnitelmat-keinotekoiselle-saarelle/700ce2c6-5fd2-3802-bd5c-f737092b562c
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiinalaisille.
 
Suljetaan Suomenlahti. :D
 
scip10 kirjoitti:
Tallinnan tunnelin perustelu kiinteällä manner-Euroopan yhteydellä ontuu. Tallinna-Varsova -välille mahdollisesti rakennettava Rail Baltica on taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti kannattava hanke, mutta Helsinki-Tallinna -välin voi silti kulkea meriteitse ilman kymmenen miljardin euron tunnelia. Jos matka-aika Tallinnasta Varsovaan lyhenee tulevaisuudessa noin kahdeksaan tuntiin, ei ole ratkaisevaa merkitystä siirrytäänkö Helsingistä Tallinnaan kahdessa tunnissa laivalla vai puolessa tunnissa junalla. Tarvittaessa junat voidaan ajaa laivaterminaalin viereen kuten esim Turun satamassa tehdään, tai välille voi perustaa junalauttayhteyden. Molempien investoinnit ovat minimaalisia verrattuna tunneliin.

Tunnelissa sen sijaan voi olla järkeä, jos se tehdään ensisijaisesti yhdistämään Helsingin ja Tallinnan kaupunkiseudut, samaan tapaan kuin Juutinrauman silta/tunneli ensisijaisesti hdistää Kööpenhaminan ja Malmön ja pitkän matkan liikenne tulee ikään kuin kaupan päälle. Tässäkin tapauksessa investointi on niin suuri, ettei meillä ole tällä hetkellä siihen varaa. Luulen että tunnelin toteutus vaatii hyperloopin tai muun vastaavan teknologian kypsymistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vesterbacka on nostanut tunnelin hinta-arvion jo 15 miljardiin euroon. Sille rahalle löytyisi varmaan parempaakin käyttöä.

Mutta jos yksityinen raha hankitaan hankkeeseen kiinalaisilta tai ulkomailta, niin mikä ettei. Tosin kiinalaiset tuntuvat investoivan Pohjois-Euroopassa hieman toisenlaisiin kohteisiin (Volvo, Supercell, Boreal Bioref, yms.). Rautatiet ja höyryveturit eivät ehkä edusta aivan viimeisintä tekniikkaa.

Mitä taas tulee Vesterbackan vertaukseen Macaosta ja Dubaista, Macao on asukasluvultaan Helsingin kokoinen erityistalousalue ja Dubai (emiraatti) on väestöltään Suomen kokoinen osavaltio. Tuo 50 000 asukkaan ”tekokukkasaari” Suomenlahdella ei ehkä vedä turisteja ja asukkaita aivan samalla voimalla.

Pessimisti ei pety.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Pessimisti ei pety.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mun business plan menis tässä seuraavasti:

1.) Aloitetaan rakennustyöt epämääräisellä rahalla ja yllättäen hankitaankin myös valtion ja EU:n tukea
2.) Kesken projektit rahat loppuvat kesken. Helsingin ja Tallinnan kaupungit ilmoittavat projektin olevan too big to fail.
3.) Rakennetaan tunneli (Suomen) valtion rahoilla loppuun. Perustetaan firma pyörittämään tunnelia.
4.) Lahjoitetaan tunneli kansainvälisille sijoittajille.

Jos tavoitteena olisi Suomen ja Itämeren eteläpuolisen Euroopan yhteyksien parantaminen kestävällä tavalla ja rahaa X miljardia euroa, panostaisin itse T&K toimintaan sähköisiin lentokoneisiin henkilöliikenteessä ja autonomisiin vähäpäästöisiin laivoihin tavaraliikenteessä. Molemmilla teknologioille olisi laajat, kansainväliset markkinat.
 
Vesterbacka on puhunut vain tunneli kustannuksista eikä ollenkaan siitä että ensin on tehtävä selvitys tunnelin vaikutuksesta luontoon ja jo se prosessi voi viedä vuosia. Niin että Vesterbackaa minä pidän vain idealistisena paskanpuhujana.
 
StmSvejk kirjoitti:
Mun business plan menis tässä seuraavasti:

1.) Aloitetaan rakennustyöt epämääräisellä rahalla ja yllättäen hankitaankin myös valtion ja EU:n tukea
2.) Kesken projektit rahat loppuvat kesken. Helsingin ja Tallinnan kaupungit ilmoittavat projektin olevan too big to fail.
3.) Rakennetaan tunneli (Suomen) valtion rahoilla loppuun. Perustetaan firma pyörittämään tunnelia.
4.) Lahjoitetaan tunneli kansainvälisille sijoittajille.

Jos tavoitteena olisi Suomen ja Itämeren eteläpuolisen Euroopan yhteyksien parantaminen kestävällä tavalla ja rahaa X miljardia euroa, panostaisin itse T&K toimintaan sähköisiin lentokoneisiin henkilöliikenteessä ja autonomisiin vähäpäästöisiin laivoihin tavaraliikenteessä. Molemmilla teknologioille olisi laajat, kansainväliset markkinat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ajattelin itse juuri samoin tavoin.

Risteilijöissä, jäänmurtajissa, purjeveneissä yms. Suomella on jo osaamista; autonomisia aluksia kehitetään aivan maailman kärjessä.

Vaihtoehtoiset henkilökulkuneuvot – lentoreput, nelikopterit, lentävät autot – tekevät tuloaan. Parempi katsella tuulilasin läpi eteenpäin kuin tuijottaa peräpeiliin.
 
Vesterbackan tunneli projekti on taas nytkähtänyt hiukan eteenpäin:

https://yle.fi/uutiset/3-10536667

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin

Tähän asti tunneliprojektia on edistetty omarahoitteisesti.
Liikemies Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihanke on saanut ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan, kun dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC ilmoitti sijoittavansa projektiin 100 miljoonaa euroa.
Vesterbackan johtama FinEst Bay Area Development Oy kertoo asiasta tiedotteessa, jonka mukaan dubailaisyhtiö on erikoistunut vesi-, energia- ja infrateknologioihin.
Kyseessä on perheyhtiö, joka on tehnyt merkittäviä rakennusprojekteja 18 maassa, tiedotteessa kerrotaan.
Vesterbackan arvion mukaan tunnelin kokonaiskustannukset ovat noin 15 miljardia euroa.
Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on kaksi.
Vesterbackan luotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva FinEst Bay Area Project sekä virkamieshanke FinEstLink.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top