Miehistön kuljetus

Kyllä tuo vaikuttaa olevan ihan täysin varatähtäin sellaisen puuttuessa vrt BMP-2MD missä on alkuperäinen 1PZ ja nyt lämpötähtäimen näyttö.
Modissa se oli kyllä vähän huonosti sijoiteltu. Yleensä käytin eteenpäin näyttävää prismaa, koska se oli suurentamaton. Sitten jos näin jotain kiinnostavaa, katsoin tähtäimestä. Ja jos en nähnyt siitä, katsoin lämpökameran näytöltä.

Se oli sijoiteltu niin alas että sen käyttö päätähtäimenä oli vähän vaikeaa. Erityisesti koska tilannetietoisuus sen kanssa ei ollut mikään hyvä (varsinkaan toisen, erottelukyvyltään huonomman kameran kanssa).

Sinänsä Bemmin eteenpäin näyttävä suurentamaton prisma oli hyvä varuste, samoin ampujan sivuille olevat. Verrattuna tst-panssarivaunujen yhteen hätäiseen prismaan ampujalle.
 
Modissa se oli kyllä vähän huonosti sijoiteltu. Yleensä käytin eteenpäin näyttävää prismaa, koska se oli suurentamaton. Sitten jos näin jotain kiinnostavaa, katsoin tähtäimestä. Ja jos en nähnyt siitä, katsoin lämpökameran näytöltä.

Se oli sijoiteltu niin alas että sen käyttö päätähtäimenä oli vähän vaikeaa. Erityisesti koska tilannetietoisuus sen kanssa ei ollut mikään hyvä (varsinkaan toisen, erottelukyvyltään huonomman kameran kanssa).

Sinänsä Bemmin eteenpäin näyttävä suurentamaton prisma oli hyvä varuste, samoin ampujan sivuille olevat. Verrattuna tst-panssarivaunujen yhteen hätäiseen prismaan ampujalle.
Tilanpuute taisi määrittää melkoisen paljon sitä sijoitusta. Jälkiasennettu on jälkiasennettu ja jos mitään ei pureta pois niin ergonomia kärsii.
 
Jutussa annetaan ymmärtää että tilauksia olisi vaikka kuinka ja hyvin menee. Itse en ole lukenut kuin niistä Pv: n 25 auton tilauksesta, jotka toimitetaan vuoden loppuun mennessä. Voi olla että en ole vaan huomannut uutisia niistä jättitilauksista.
 
Jutussa annetaan ymmärtää että tilauksia olisi vaikka kuinka ja hyvin menee. Itse en ole lukenut kuin niistä Pv: n 25 auton tilauksesta, jotka toimitetaan vuoden loppuun mennessä. Voi olla että en ole vaan huomannut uutisia niistä jättitilauksista.
Mitä ilmeisimmin jutussa viitataan tähän keissiin: https://yle.fi/a/3-10611165
 
Sisulta juttua GTP:stä ja vähän muutakin.

Jutusta:

– Alusta maksaa noin 200 000 euroa. Kori maksaa noin 300 000 euroa

Mitä ihmettä ne käyttää panssarimateriaalina, titaaniako? Eihän tuossa hinnan jakautumisessa ole päätä eikä häntää...
 
Jutusta:



Mitä ihmettä ne käyttää panssarimateriaalina, titaaniako? Eihän tuossa hinnan jakautumisessa ole päätä eikä häntää...
Karkeasti kori maksaa siis 30 e per kilo. On siinä vain hintaa. Valitettavasti Armoxin ja muiden ps-terästen hinnat eivät ole julkisia, joten ei voi päätellä mikä on työn osuus ja mikä on raaka-aineen.
 
Karkeasti kori maksaa siis 30 e per kilo. On siinä vain hintaa. Valitettavasti Armoxin ja muiden ps-terästen hinnat eivät ole julkisia, joten ei voi päätellä mikä on työn osuus ja mikä on raaka-aineen.

Vastaavia materiaaleja lienee saatavilla maailmalta? Tarjouspyyntöä Alibabaan ja sitten katsotaan, mitä se maksaa.

Vakavasti, ainakin AR500 ja niiden teräksestä valmistetut luotisuojalevyt tulee mieleen verrokkina. Tuosta niiden Heritage-pleitti (Level III, littanana ja huonoimmalla päällysteellä (luodin sirpaloitumisen ehkäisemiseksi)), niin levyn paino on 8,5 lbs eli 3,86 kg ja hinta 65 dollaria. Eli vajaa 17 dollaria per kg, mutta tuo on päällystetty ties millä materiaalilla, leikattu muotoon ja myydään vähittäiskaupassa...

Ihmettelen, jos panssariteräs maksaa enemmän kuin kympin kilolta.
 
Eli nuo korvaavat prismat? Ihan kiva, vaikkakin juuri tuo ohut optinen kaapeli hieman epäilyttää.
Kyllä tuo vaikuttaa olevan ihan täysin varatähtäin sellaisen puuttuessa vrt BMP-2MD missä on alkuperäinen 1PZ ja nyt lämpötähtäimen näyttö.
Varatähtäimestä tuossa tosiaan on kyse. Meidänkin CV:ssä on tykkikamera varatähtäimenä, tosin siinä on pelkkä päiväkanava.
 
Vastaavia materiaaleja lienee saatavilla maailmalta? Tarjouspyyntöä Alibabaan ja sitten katsotaan, mitä se maksaa.

Vakavasti, ainakin AR500 ja niiden teräksestä valmistetut luotisuojalevyt tulee mieleen verrokkina. Tuosta niiden Heritage-pleitti (Level III, littanana ja huonoimmalla päällysteellä (luodin sirpaloitumisen ehkäisemiseksi)), niin levyn paino on 8,5 lbs eli 3,86 kg ja hinta 65 dollaria. Eli vajaa 17 dollaria per kg, mutta tuo on päällystetty ties millä materiaalilla, leikattu muotoon ja myydään vähittäiskaupassa...

Ihmettelen, jos panssariteräs maksaa enemmän kuin kympin kilolta.
Nuo suojalevyt eivät ole välttämättä hyvä lähde, koska niitä voi tehdä vähän ylivahvaksi speksatusta Hardoxista, mutta jos halutaan optimoida painoa, niin pitää käyttää tarkemmin speksattua Armoxia (tai vastaavaa panssariterästä).
 
Nuo suojalevyt eivät ole välttämättä hyvä lähde, koska niitä voi tehdä vähän ylivahvaksi speksatusta Hardoxista, mutta jos halutaan optimoida painoa, niin pitää käyttää tarkemmin speksattua Armoxia (tai vastaavaa panssariterästä).

Spekseistä päätellen (kokoluokka JLTV, paino +50%) tämä meidän kansanarmeijamme GTP ei liene optimoitu painoa ajatellen?

AR500-levyn nimellismitta on 10x12 tuumaa, eli n. 25x30 cm, mutta viistettyjen kulmien takia todellinen pinta-ala on vähän pienempi. 25x25 cm levyjä menisi neliömetrille 16 kpl. Lasketaan 15 levyllä ja oletetaan teräksen osuudeksi levyssä 3,5 kg (loput sitä sirpaloitumisenestopinnoitetta), jolloin neliömetri NIJ Level III -suojausta tuolla teräksellä tekisi 52,5 kg.

Ramorin esitteestä taas löytyi tällainen graafi, josta voinee päätellä, että Ramor 500 tarjoaa marginaalisesti paremman suojan samalla painolla kuin tuo AR500. Ramor 600:sta tekemällä säästyisi parikymmentä prosenttia painossa tavoiteltaessa samaa suojausta.

Jos suojaus olisi tasolla VPAM 7 (suunnilleen STANAG Level 1?) ja ajoneuvon suojattava pinta-ala esim. 50 neliömetriä, niin painoero AR500:n ja Ramor 600:n välillä olisi suuruusluokkaa reilu 500 kg. Esitteen taulukoista ja muusta tiedosta päätellen STANAG Level 3 -suojaa tavoiteltaessa ero saattaisi olla ehkä 1,5-2 tonnia. Epäilen, ettei parempaa teräslaatua ole kannattavaa käyttää painonsäästön vuoksi, jos hintaero repeää isoksi.

1695926746489.jpeg
1695927229699.jpeg
 
Spekseistä päätellen (kokoluokka JLTV, paino +50%) tämä meidän kansanarmeijamme GTP ei liene optimoitu painoa ajatellen?

AR500-levyn nimellismitta on 10x12 tuumaa, eli n. 25x30 cm, mutta viistettyjen kulmien takia todellinen pinta-ala on vähän pienempi. 25x25 cm levyjä menisi neliömetrille 16 kpl. Lasketaan 15 levyllä ja oletetaan teräksen osuudeksi levyssä 3,5 kg (loput sitä sirpaloitumisenestopinnoitetta), jolloin neliömetri NIJ Level III -suojausta tuolla teräksellä tekisi 52,5 kg.

Ramorin esitteestä taas löytyi tällainen graafi, josta voinee päätellä, että Ramor 500 tarjoaa marginaalisesti paremman suojan samalla painolla kuin tuo AR500. Ramor 600:sta tekemällä säästyisi parikymmentä prosenttia painossa tavoiteltaessa samaa suojausta.

Jos suojaus olisi tasolla VPAM 7 (suunnilleen STANAG Level 1?) ja ajoneuvon suojattava pinta-ala esim. 50 neliömetriä, niin painoero AR500:n ja Ramor 600:n välillä olisi suuruusluokkaa reilu 500 kg. Esitteen taulukoista ja muusta tiedosta päätellen STANAG Level 3 -suojaa tavoiteltaessa ero saattaisi olla ehkä 1,5-2 tonnia. Epäilen, ettei parempaa teräslaatua ole kannattavaa käyttää painonsäästön vuoksi, jos hintaero repeää isoksi.

Katso liite: 84406
Katso liite: 84407
Hardoxin, AR500:n ja vastaavien halvemmin (löyhemmin toleranssein) speksattujen kulutusterästen käyttö varsinaisen tiukasti speksatun panssariteräksen sijaan sotilasajoneuvoissa on kuitenkin ongelma niiden suojaluokituksen kannalta, ja siten myös niiden asiakkaiden speksauksen kannalta. Voi olla vaikea löytää asiakkaita panssaroidulle ajoneuvolle, jonka suojausta ei ole valmistettu panssariteräksestä tai varsinaisista sotilasspesifikaatioiden mukaisista materiaaleista.

@Pzgnrl käsitteli asiaa ansiokkaassa MiKu-ketjussaan: periaatteessa kestäväksi oletettavalla kulutusteräksellä ei ole minimilujuutta määritelty yhtä tiukasti kuin panssariteräksellä, ja siksi kulutusteräs pitäisi speksata ylivahvaksi, jotta vähemmän tiukka lujuustoleranssiväli ei aiheuttaisi teoreettista (kenties käytännönkin) ongelmaa suojaukselle. Lisäksi valmistajan pitäisi tehdä hyvin kattavat testit dokumentaatioineen (kallista!), jos se haluaisi vakuuttaa potentiaaliset (vienti)asiakkaansa siitä, että suojaukseen käytetty kulutusteräs todellakin täyttää mainitut vaatimukset koko toleranssivälissään. Panssariteräksen kohdalla on helppoa, kun voi luottaa speksaukseen.
 
Onko tietoa, mitä materiaalia Paseihin aikanaan laitettiin 80- ja 90-luvuilla?
 
Back
Top