Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Valtion taloudelliset ongelmat ratkeavat, kun pistetään jako kahteen työlliset ja ne muut, kysymys kuuluu, mitä niille ylijäämäihmisille tehdään?
 
Käsketään niiden mennä töihin?
Joidenkin kohdalla voi toimiakin, muitten kohdalla kansalaisuuden muuttaminen somaliaan tai johonkin lähi idän maahan olisi valtiolta oiva keino siivota tilastoja, ja koska maahanmuutto on rikkaus, me tienataan sillä :p . Joskus muinoin oli töllössä mainos, missä lapsukaisilta kysyttiin toiveammattia, oli lääkärihoitajaa ja lakaisukoneenkuljettajaa, nykyään aikuisilla sitten vitosen hitsari(ei siis luokka)
 
Meidän perhe on ponnistanut orpoudesta ja 90-luvun lamasta, valuuttalainoista ja velkajärjestelyistä siihen että kaikki sisarukset pärjää, on opettajia, insinöörejä, tehtaanjohtajia ja kunnan hallituksen puheenjohtaja. Ja siihen ei ole auttanut muuta kuin kova työ ja nöyryys. Tämä turha ruikutus on ihan naurettavaa mitä liitot leuhottaa, kyllä se pärjääminen on ihan omasta tekemisestä kiinni.

Edit: ja allekirjoittaneelle on turha tulla kertomaan elämän kurjuudesta, on tullut koettua 16 vuotiaana se, että pankinjohtaja tuli sanomaan että kotitila lähtee alta. Ei auttanut muu kuin kuin paina perse limassa töitä että nuoremmat sisarukset saa elämän.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus sitä miettii, että miksi joidenkin mielestä duunari on kaikkeen syyllinen?
Poliittiselle lakolle on yleensä jokin syy, ja ainakin tällä kertaa ihan perusteltu kun hallitus ei ole valmis neuvottelemaan ideologisista syistä.
Duunareiden mahdottomista vaatimuksista ja eduista jaksetaan myös marmattaa, mutta samalla unohdetaan, että kaikista näistä on sovittu osapuolten kesken, eikä vain toinen osapuoli ole päättänyt niistä, kuten nyt tahdotaan tehdä.

Nyt kysymys. Pitääkö työstä saada sellaista palkkaa, että sillä pystyy elämään (tarkoittaa muutakin kuin kattoa pään päällä ja riittävästi ruokaa) ilman yhteiskunnan tukia? Mikäli ei, niin kuka ne tuet maksaa?
Eihän @Raveni väitä, että aina, vaan kyseenalaistaa poliittisten lakkojen järkevyyttä.

Poliittiselle lakolle on tietysti syy, kysymys on, onko poliittisen toiminnan maksattaminen toisella oikein. Onko ok ryöstää toinen vaikka onkin erimieltä hänen kanssaan.
Oletko koskaan miettinyt, että jos työnantaja puoli toimisi samoin kuin ammattiyhdistys nyt. Päättäisi, että laillisesti valitun hallituksen/eduskunna päätökset eivät miellytä ja julistaisivat työsulun. Mikä ulina siitä syntyisi?
 
Eihän @Raveni väitä, että aina, vaan kyseenalaistaa poliittisten lakkojen järkevyyttä.

Poliittiselle lakolle on tietysti syy, kysymys on, onko poliittisen toiminnan maksattaminen toisella oikein. Onko ok ryöstää toinen vaikka onkin erimieltä hänen kanssaan.
Oletko koskaan miettinyt, että jos työnantaja puoli toimisi samoin kuin ammattiyhdistys nyt. Päättäisi, että laillisesti valitun hallituksen/eduskunna päätökset eivät miellytä ja julistaisivat työsulun. Mikä ulina siitä syntyisi?
Nykyisiä lakkoja ei varmasti olisi, jos työnantajat yhdessä rintamassa toteaisivat hallituksen toiminnan olevan täysin järjetöntä ja että eivät tue sellaista alkuunkaan ja vaikuttaisivat hallitukseen omien kanaviensa kautta niin, että hallitus alkaisi käyttää järkeä. Mutta tähän ei ole halua, koska työnantajat vaikuttavat kannattavan hallituksen toimia.

Mistä ryöstöstä puhut? Ja kuka kolmesta osapuolesta (hallitus, työntekijät ja työnantajat) on ulkopuolinen tässä työmarkkina-asiassa?
 
Nykyisiä lakkoja ei varmasti olisi, jos työnantajat yhdessä rintamassa toteaisivat hallituksen toiminnan olevan täysin järjetöntä ja että eivät tue sellaista alkuunkaan ja vaikuttaisivat hallitukseen omien kanaviensa kautta niin, että hallitus alkaisi käyttää järkeä. Mutta tähän ei ole halua, koska työnantajat vaikuttavat kannattavan hallituksen toimia.

Mistä ryöstöstä puhut? Ja kuka kolmesta osapuolesta (hallitus, työntekijät ja työnantajat) on ulkopuolinen tässä työmarkkina-asiassa?
Demokratiassa oikeus olla asioista erimieltä on perustaavaalaatua oleva oikeus. Jos sinulta viedään taloudellista hyvää sen takia, että olet erimieletä kuin joku muu, miksi kutsut sitä?
Se yritys/yrittäjä ei aina omaa vaikutusvaltaa jolla vaikuttaa hallituksen päätöksiin, ihan niin kuin jokainen ammattiliiton jäsen ei omaa valtaa jolla ohjata liiton toimintaa.
Kun lakko aiheuttaa taloudellisia tappioita syystä johon ei voi vaikuttaa, miksi sitä kutsut?

Edellen mitä mieltä olisit jos työnantaja toteuttasi vastaavan poliittisen työsulun?
 
Toi on hyvä merkki, että tolkullisia nuoria tulee PS riveistä.

Olikohan tässä nyt tosissaan hallituksen mainittu tavoitteet. Tässä listattuna:
- hyvinvointivaltion pelastus,
- talouskasvua,
- lisää työpaikkoja,
- yritysten määrän lisääminen,
- veronalennuksia työntekijöille,
- valtion tilanne on heikko,
- jokainen töihin.

Ainakin minua auttaisi, että hallitus selittäisi, miten heidän toimensa johtavat näiden (osin ristiriitaisten) asioiden toteutumiseen. Miten mm. poliittisten lakkojen kieltoyritys auttaa mitään, kerta se johtaa vain yleislakkoon, kunnes aikomuksesta luovutaan?
 
Demokratiassa oikeus olla asioista erimieltä on perustaavaalaatua oleva oikeus. Jos sinulta viedään taloudellista hyvää sen takia, että olet erimieletä kuin joku muu, miksi kutsut sitä?
Se yritys/yrittäjä ei aina omaa vaikutusvaltaa jolla vaikuttaa hallituksen päätöksiin, ihan niin kuin jokainen ammattiliiton jäsen ei omaa valtaa jolla ohjata liiton toimintaa.
Kun lakko aiheuttaa taloudellisia tappioita syystä johon ei voi vaikuttaa, miksi sitä kutsut?

Edellen mitä mieltä olisit jos työnantaja toteuttasi vastaavan poliittisen työsulun?
Ihan mukavaa, että kutsut työssä käymistä "taloudelliseksi hyväksi". En itse osaa sitä nähdä sellaisena vaan sopimuksen pitämisenä omalta osaltaan.

Poliittinen työsulku olisi minusta täysin OK. Käytännössä tähän ei kuitenkaan ole tarvetta (mistä syystä näitä ei nähdä, tai ei ole edes nähty tarpeelliseksi rakentaa kyseistä järjestelmää), koska työnantajapuoli saa oleelliset viestinsä läpi hallituksille ja mikäli heitä ei kuunnella (ja viesti on ollut oikea), niin yritykset alkavat vähentää toimintaansa tai lopettavat toimintansa. Itse näen tämän ongelmana lähinnä työntekijöille, koska pääoma kyllä löytää uuden paikan, jossa kasvaa korkoa.
 
Olikohan tässä nyt tosissaan hallituksen mainittu tavoitteet. Tässä listattuna:
- hyvinvointivaltion pelastus,
- talouskasvua,
- lisää työpaikkoja,
- yritysten määrän lisääminen,
- veronalennuksia työntekijöille,
- valtion tilanne on heikko,
- jokainen töihin.

Ainakin minua auttaisi, että hallitus selittäisi, miten heidän toimensa johtavat näiden (osin ristiriitaisten) asioiden toteutumiseen. Miten mm. poliittisten lakkojen kieltoyritys auttaa mitään, kerta se johtaa vain yleislakkoon, kunnes aikomuksesta luovutaan?
Nämä lakot eivät näytä nauttivan kovin suurta luottamusta työntekijöiden suunnalta, joten yleislakosta puhuminen taitaa olla liioiteltua. Sikäli kuin levitetyt tiedot ovat todellisia, niin Suomi on ainoa länsimaa(?), jossa poliittiset lakot ovat rajoituksetta kosher, kun muualla ne on joko kielletty tai rajoitettuja. Ei tekisi huonoa Suomellekaan, varsinkin kun katsoo tätä valehtelun määrää, jota ay-liitot suorittaa.
 
Omaan silmään kyllä näyttää aika yksipuoliselta. Vai missä kohtaa näkyy jotain tasapainoa? Esittääkö Korkman parempia vaihtoehtoja?
Minua lämmitti etenkin kaksi asiaa. Ei ole mielekästä iskeä kipinää ja piiskata kaikkein heikoimpia ja tehdä ideologisia leikkauksia joilla ei ole ainakaan merkityksellisiä vaikutuksia sen paremmin talouteen kuin työllisyyteenkään. Ja mikäli talous halutaan tasapainoon olisi kaikkien osallistuttava. Pelkillä tukileikkauksilla ei päästä edes alkuun. Niillä luodaan kyllä uusi vähäosaisten sukupolvi joka todennäköisesti oireilee tavalla tai toisella lopun ikäänsä.

Kaiken kaikkiaan Korkman ihmetteli yhtä tärkeimmistä asioista. Mistä ja miksi tämä hallituksen virittämä voimakas vastakkainasettelu tuli? Palkansaajapuoli on kuitenkin varsin sopuisasti suostunut vuosikaudet kilpailijamaita pienempiin palkankorotuksiin ja osaltaan parantanut jatkuvasti Suomen kilpailukykyä.
 
Minua lämmitti etenkin kaksi asiaa. Ei ole mielekästä piiskata kaikkein heikoimpia ja tehdä ideologisia leikkauksia joilla ei ole ainakaan merkityksellisiä vaikutuksia sen paremmin talouteen kuin työllisyyteenkään. Ja mikäli talous halutaan tasapainoon olisi kaikkien osallistuttava. Pelkillä tukileikkauksilla ei päästä edes alkuun. Niillä luodaan kyllä uusi vähäosaisten sukupolvi joka todennäköisesti oireilee tavalla tai toisella lopun ikäänsä.
Kerro nyt vihdoin että miten niitä heikoimpia piiskataan? Toimeentulotukeen tuli mojova korotus. Tuntuu että sama nyyhkytarina jostain ay-liikkeen lakkovahdeille jaetusta pamfletista vaan jauhaa ja jauhaa.
 
Minua lämmitti etenkin kaksi asiaa. Ei ole mielekästä iskeä kipinää ja piiskata kaikkein heikoimpia ja tehdä ideologisia leikkauksia joilla ei ole ainakaan merkityksellisiä vaikutuksia sen paremmin talouteen kuin työllisyyteenkään. Ja mikäli talous halutaan tasapainoon olisi kaikkien osallistuttava. Pelkillä tukileikkauksilla ei päästä edes alkuun. Niillä luodaan kyllä uusi vähäosaisten sukupolvi joka todennäköisesti oireilee tavalla tai toisella lopun ikäänsä.

Kaiken kaikkiaan Korkman ihmetteli yhtä tärkeimmistä asioista. Mistä ja miksi tämä hallituksen virittämä voimakas vastakkainasettelu tuli? Palkansaajapuoli on kuitenkin varsin sopuisasti suostunut vuosikaudet kilpailijamaita pienempiin palkankorotuksiin ja parantanut jatkuvasti Suomen kilpailukykyä.
Itseni toistamisen uhallakin - toinen puoli talouden tervehdyttämisessä on elinkeinoelämän tuloksellisuus johon vaikuttaa aika moni muukin asia kuin työvoimakustannukset ja työmarkkinat.

Jospa alettaisiin tekemään. - ja myymään - muutakin kuin tyhjiä pahvilaatikoita ja vessapaperia. Tällä meidän kilpailukykyisellä yhteiskunnalla.
 
Ja mikäli talous halutaan tasapainoon olisi kaikkien osallistuttava

Se vain jäi mainitsematta; miten. Mitkä leikkaukset olisivat hyväksyttäviä? Yritystukia ehdotetaan, mutta niitä ei tehdä. Yleltä ei leikata, eikä myöskään järjestötoiminnasta.

Näihin voidaan koskea: solidaarisuusvero ja progression yleinen kasvattaminen (kaikkien osallistuttava talkoisiin). Korotukset pääomatuloveroihin. Korotus yhteisöveroon ja varainsiirtoveroon. Ei korotuksia ALV:iin, koska se iskee eniten pienituloisiin. Haittaverojen korotukset (alkoholi, sokeri, rasvavero?). Korotuksia kiinteistöveroon, perintöveroon ja lahjaveroon.

Siitä Korkman on täysin oikeassa, että tämä on rakenteellinen (ikäpyramidista johtuva) ongelma.
 
Korkman juttelee fiksuja. Kaiken ideologisen hötön keskellä on mukava kuunnella välillä tasapainoista ja kiihkotonta asiantuntijan pohdintaa.

Korkman on ikävä kyllä keskittynyt umpidemareille tyypilliseen tapaan hyvinvoinnin jakamiseen ja vieläpä mieluummin tasan. Hän ei ole niitä ekonomisteja, jotka pyrkivät mallintamaan sitä, kuinka talouteen syntyisi mahdollisimman paljon uutta jaettavaa.
 
Back
Top