Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

@Eerikainen kanssa samoja havaintoja. Ammattikoulu-uudistuksen jälkeen nuorten osaamisen taso käytännössä romahti. Paras satsi uusia nuoria koneistajia saatiin korona-ajalta jolloin nuoret olivat meillä koko ajan oppisopimuksella. Palkkasin 5 kaveria, täytyy vain toivoa että intin jälkeen palaavat. Inttiaika on omien havaintojen mukaan vielä nuorille niin paljon kasvamisen ja itsenäistymisen aikaa että ne tulevaisuuden suunnitelmat ehtivät muuttua monta kertaa: löytyy rakkaus toisesta päästä maata, rekan ajo alkaa kiinnostamaan jne.
Tälle vuodelle otetaan taas 3-4 ekaluokkalaisa oppilaitoksesta sisään 2. ja 3. luokkalaisten lisäksi, tavallisena saantona on 1-2 käyttökelpoista kaveria per vuosi.
 
Vonka kirjoitti:
Opetusministeri voisi tutkia tätä puolta. Suomeen raahataan ympäri maata koneistajia, kun samalla viidesosan oman ammattiopistolaisten taidot eivät riitä työhön.

yle.fi

Suomalaiset ammattilaiset katoavat jonnekin, mutta kukaan ei tiedä minne â metallifirmoilla on jäljellä vain yksi vaihtoehto

Metallipajat etsivät työntekijöitä ulkomailta, kun ammattilaisia ei löydy Suomesta riittävästi. Nyt selvitetään, miksi Suomessa niin moni valmistuneista on työttömänä vuosi koulun loppumisen jälkeen.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Minusta iso tekijä tässä on näiden ammattiryhmien arvostuksessa ylipäätänsä. Lähtökohta asenteissa kun tuntuu olevan ohje nuorille, että yritä nyt päästä johonkin kunnon korkeakoulutettuun ammattiin, ettet joudu raksalle, hitsariksi tms. "paskatyöhön". Näin minuakin oma levyseppähitsaajaisä opasti 80-90 luvulla. Tämä ei oikein kannusta osaavaa porukkaa, jolla olisi annettavaa noissa ammateissa, hakeutumaan niihin. Koulutuspaikat sitten täyttyy hakijoista jotka ei nyt sitten muualle sattuneet pääsemään eikä todellakaan siellä pitäisi olla. Opetuksen tasokaan tuskin paranee tällä asenteella. Lisäksi virolaisen/puolalaisen halpatyövoiman tulo markkinoille ei ainakaan ole nostanut noiden ammattiryhmien arvostusta.
 
Pinohiiri kirjoitti:
Minusta iso tekijä tässä on näiden ammattiryhmien arvostuksessa ylipäätänsä. Lähtökohta asenteissa kun tuntuu olevan ohje nuorille, että yritä nyt päästä johonkin kunnon korkeakoulutettuun ammattiin, ettet joudu raksalle, hitsariksi tms. "paskatyöhön". Näin minuakin oma levyseppähitsaajaisä opasti 80-90 luvulla. Tämä ei oikein kannusta osaavaa porukkaa, jolla olisi annettavaa noissa ammateissa, hakeutumaan niihin. Koulutuspaikat sitten täyttyy hakijoista jotka ei nyt sitten muualle sattuneet pääsemään eikä todellakaan siellä pitäisi olla. Opetuksen tasokaan tuskin paranee tällä asenteella. Lisäksi virolaisen/puolalaisen halpatyövoiman tulo markkinoille ei ainakaan ole nostanut noiden ammattiryhmien arvostusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niiden töiden määrä mihin pääsee ilman ammattia on laskenut todella paljon vaikkapa sitten 80-luvun. Nykyään jos ei ole ammattia, niin hyvin herkästi ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät TE-toimiston ilmaistyöt joista maksetaan työttömyystuki + 9 euroa päivässä.

Kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan ole potentiaalia tai motivaatiota suorittaa ammattiopintoja ainakaan sellaisella tavalla, että on mahdollisuus tulla varsinaiseksi ammattilaiseksi. Tämän ryhmän koko on myös voimakkaassa kasvussa ei vähiten kehitysmaista tulevan maahanmuuton takia.

Tulisi kehittää jokin järkevä strategia sille, että mikä näiden ihmisten paikka on yhteiskunnassa.
 
Heikkiv kirjoitti:
Taitaa Ruotsi viedä tuon ”vihreän” teräksenkin investoinnit itselleen. Suomi sai kaikki rupusijoittajat joiden investoinnit ei ilmeisesti materialisoidu koskaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010155032.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Melkoisen riskin ottavat toki myös noissa vihreän teräksen investoinneissa. Koko konsepti on uusi ja sähkön riittävyys on myös iso kysymysmerkki koska sääriippumattomasta sähköntuotannosta on puutetta.
 
Nargö kirjoitti:
Niiden töiden määrä mihin pääsee ilman ammattia on laskenut todella paljon vaikkapa sitten 80-luvun. Nykyään jos ei ole ammattia, niin hyvin herkästi ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät TE-toimiston ilmaistyöt joista maksetaan työttömyystuki + 9 euroa päivässä.

Kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan ole potentiaalia tai motivaatiota suorittaa ammattiopintoja ainakaan sellaisella tavalla, että on mahdollisuus tulla varsinaiseksi ammattilaiseksi. Tämän ryhmän koko on myös voimakkaassa kasvussa ei vähiten kehitysmaista tulevan maahanmuuton takia.

Tulisi kehittää jokin järkevä strategia sille, että mikä näiden ihmisten paikka on yhteiskunnassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän näitä konsepteja löytyy (nykyinen, kehitysmaiden mallit, Saksan minijobit, jenkkien malli, pakkotyömalli, perustulomalli, jne.) ja niiden yksityiskohtia ja kustannustasoa voi säätää monella tavalla.

Suomessa kysymys on nähdäkseni siitä, hyväksytäänkö se, että ihminen tarvitsee tukea työssäkäyntinsä lisäksi vai onko ainoa hyväksyttävä tapa osallistua yhteiskuntaan ansiotyössä se, että tienaa koko elantonsa itse. Jos tukea annetaan työssä käyville, maksaa tämä jonkin verran (riippuen mallista) ja jos ei, niin niiden ihmisten, joiden työn arvo on vähemmän kuin minimipalkat, työpanos jää hyödyntämättä.
 
Erittäin mielenkiintoinen on Saksan sekä Sveitsin koulutusmalli, jossa ammattitaito hankitaan paikallisella oppisopimuksella. En tiedä miksi, tuo ei täällä toimisi. Toisaalta alle 18-vuotias on vielä aika raakile, mutta kohtuullinen palkka sekä saavutettu ammattitaito motivoi kummasti. Suomessa jatkokoulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset, mikäli lisäkoulutus kiinnostaa.

Toisaalta ymmärrän hyvin tuon mentaliteetin, ns "haalarihommista" missä yhdistyy räntäkeli sekä fyysinen kuormitus. Näihinkin hommiin löytyy kyllä ammattitaitoinen osaaja, mutta palkanmaksukyky onkin toinen tarina. Mikäli noita hommia on itse tehnyt, niin kyllähän tuossa saattaa ajatella, että ei se koulutuskaan huono vaihtoehto ole.

Nykyisessä inflaation kurittamassa ympäristössä palkkatason tulisi alkaa +2500€ ja uran kertyessä nousta reilusti yli 50k vuosiansioille. Tälläkään tulotasolla,ei vielä okt ja kesämökki yhdistelmää välttämättä saavuta. Muuttujia tulee omista sekä mahdollisten lasten harrastuksista.

Tässäpä on visainen pähkinä työntekijöille sekä yrityksille. Mistä saadaan lisää korkeamman lisäarvon tuotteita? Uusille Nokioille olisi kummasti tilausta.
 
soderaketti kirjoitti:
Erittäin mielenkiintoinen on Saksan sekä Sveitsin koulutusmalli, jossa ammattitaito hankitaan paikallisella oppisopimuksella. En tiedä miksi, tuo ei täällä toimisi. Toisaalta alle 18-vuotias on vielä aika raakile, mutta kohtuullinen palkka sekä saavutettu ammattitaito motivoi kummasti. Suomessa jatkokoulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset, mikäli lisäkoulutus kiinnostaa.

Toisaalta ymmärrän hyvin tuon mentaliteetin, ns "haalarihommista" missä yhdistyy räntäkeli sekä fyysinen kuormitus. Näihinkin hommiin löytyy kyllä ammattitaitoinen osaaja, mutta palkanmaksukyky onkin toinen tarina. Mikäli noita hommia on itse tehnyt, niin kyllähän tuossa saattaa ajatella, että ei se koulutuskaan huono vaihtoehto ole.

Nykyisessä inflaation kurittamassa ympäristössä palkkatason tulisi alkaa +2500€ ja uran kertyessä nousta reilusti yli 50k vuosiansioille. Tälläkään tulotasolla,ei vielä okt ja kesämökki yhdistelmää välttämättä saavuta. Muuttujia tulee omista sekä mahdollisten lasten harrastuksista.

Tässäpä on visainen pähkinä työntekijöille sekä yrityksille. Mistä saadaan lisää korkeamman lisäarvon tuotteita? Uusille Nokioille olisi kummasti tilausta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Työnantajilla on keskimäärin huonot valmiudet ottaa vaikkapa oppisopimuksella ketään riesakseen. Valmiita ammattilaisia pitäisi saada. Järjestelmässä ja asenteissa olisi isosti korjattavaa vähän joka taholla.
 
soderaketti kirjoitti:
Erittäin mielenkiintoinen on Saksan sekä Sveitsin koulutusmalli, jossa ammattitaito hankitaan paikallisella oppisopimuksella. En tiedä miksi, tuo ei täällä toimisi. Toisaalta alle 18-vuotias on vielä aika raakile, mutta kohtuullinen palkka sekä saavutettu ammattitaito motivoi kummasti. Suomessa jatkokoulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset, mikäli lisäkoulutus kiinnostaa.

Toisaalta ymmärrän hyvin tuon mentaliteetin, ns "haalarihommista" missä yhdistyy räntäkeli sekä fyysinen kuormitus. Näihinkin hommiin löytyy kyllä ammattitaitoinen osaaja, mutta palkanmaksukyky onkin toinen tarina. Mikäli noita hommia on itse tehnyt, niin kyllähän tuossa saattaa ajatella, että ei se koulutuskaan huono vaihtoehto ole.

Nykyisessä inflaation kurittamassa ympäristössä palkkatason tulisi alkaa +2500€ ja uran kertyessä nousta reilusti yli 50k vuosiansioille. Tälläkään tulotasolla,ei vielä okt ja kesämökki yhdistelmää välttämättä saavuta. Muuttujia tulee omista sekä mahdollisten lasten harrastuksista.

Tässäpä on visainen pähkinä työntekijöille sekä yrityksille. Mistä saadaan lisää korkeamman lisäarvon tuotteita? Uusille Nokioille olisi kummasti tilausta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen läheltä nähnyt tuon Saksan ammattikoulutusmallin ja se hakkaa meidän kyhäelmät mennen tullen.

Suurin ero tulee siinä, että kun nuori siirtyy sieltä koulun penkiltä noihin yritysten omiin oppisopimuskoulutuksiin niin hänet ympäröidään vastuullisilla aikuisilla, jotka ovat alansa aitoja ammattilaisia ja joilla on aikaa keskittyä siihen oppilaaseen, siellä ei ole niitä muita oppilaita lieveilmiöineen läsnä vaan tyyliin 30 oppilasta, 15-25 opetustyössä olevaa (kaikki eivät kokoaikaisesti) ja 500-1000 työntekijää. Ryhmäkoot ovat todella maltilliset ja oppilaat pääsevät aidosti tekemään itse. Heidän annetaan toimia monissa eri tehtävissä ennen kuin oma erikoistumisvalinta pitää tehdä, jotta mielenkiinto säilyy ja siitä saa pientä palkkaakin joten se työn ja palkan yhteys alkaa kirkastua jo opiskelun aikana.

Lisäksi vaatimustaso on korkea, kursseilta tippuu pois jos homma ei etene tai siellä perseillään, palautetta saa jatkuvasti, jopa yksittäisistä tuotteista jotka oppilaat ovat tehneet yhtiöiden maksaville asiakkaille.

Oppilaitokset myös sijaitsevat usein teollisuusalueilla, jonne on erinomaisesti järjestetty kuljetukset ja monet pääsevät kulkemaan vanhempiensa tai tuttujen matkassa millä on mm. vähävaraisille iso merkitys samoin kuin sillä, että työvaatteita tai opiskelumateriaaleja ei tarvitse ostaa itse. Lisäksi houkutuksia on vähemmän kuin jos oppilaitokset olisivat lähellä kaupunkien keskustoja.

Tarkoitan siis niitä teollisuuden itse järjestämiä oppisopimuskoulutuksia ammattiin opiskeleville, muutamaan olen saanut tutustua omin silmin ja tavannut näitä oman työnsä ohessa opettavia.
 
soderaketti kirjoitti:
Erittäin mielenkiintoinen on Saksan sekä Sveitsin koulutusmalli, jossa ammattitaito hankitaan paikallisella oppisopimuksella. En tiedä miksi, tuo ei täällä toimisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tietenkin se toimisi. Mutta miksi julkinen puoli antaisi pois sen nuoren ihmisen vallastaan? Niin kauan kuin pidät sitä näpeissäsi, saat verorahoja ja saat päälle indoktrinoida sitä tyyppiä. Mitä saat, jos se menee Kemiralle oppiin? Saat potkut.
 
Veromies kirjoitti:
Kyllähän näitä konsepteja löytyy (nykyinen, kehitysmaiden mallit, Saksan minijobit, jenkkien malli, pakkotyömalli, perustulomalli, jne.) ja niiden yksityiskohtia ja kustannustasoa voi säätää monella tavalla.

Suomessa kysymys on nähdäkseni siitä, hyväksytäänkö se, että ihminen tarvitsee tukea työssäkäyntinsä lisäksi vai onko ainoa hyväksyttävä tapa osallistua yhteiskuntaan ansiotyössä se, että tienaa koko elantonsa itse. Jos tukea annetaan työssä käyville, maksaa tämä jonkin verran (riippuen mallista) ja jos ei, niin niiden ihmisten, joiden työn arvo on vähemmän kuin minimipalkat, työpanos jää hyödyntämättä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomessa tukityöllistäminen on aika pientä ilmeisesti siksi, että se on ainakin suorilta kustannuksiltaan paljon kalliimpi kuin ilmaistyömalli. Toisaalta ilmaistyö vähentää tarjolla olevan palkkatyön määrää.

Työttömien tekemän osa-aikatyön lisääminen vaatisi myös sen, että oltaisiin valmiita sietämään korkeammat suorat kustannukset. Nykyisin tukijärjestelmä painottuu aina vain enemmän toimeentulotukeen, ja kuten tunnettua niin työssäkäyvälle toimeentulotuen saajalle ei jää juuri mitään ylimääräistä käteen verrattuna siihen, että hän olisi työtön.

Jenkkien mallissa minusta mielenkiintoista on esim. sikäläinen ammattikoulutus joka paljolti perustuu lyhyisiin kursseihin missä opitaan perusasiat. Siellä ei siis mennä vuosiksi kouluun niin kuin Suomessa on asian laita.
 
Rannari kirjoitti:
Työnantajilla on keskimäärin huonot valmiudet ottaa vaikkapa oppisopimuksella ketään riesakseen. Valmiita ammattilaisia pitäisi saada. Järjestelmässä ja asenteissa olisi isosti korjattavaa vähän joka taholla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Esimerkki tähän suuntaan: Lähipiiriin kuuluva yläastelainen - noheva poika - käytti käytännössä viikon soittelemalla paikkakunnan yrityksiin jotta saisi TET-paikan. Ei onnistunut. Paskamaisillaan vastaus oli että ettei meillä ole aikaa turhanaikaisiin roikkujiin. Paikka löytyi sitten kunnan päiväkodista jossa poika itse asiassa viihtyi ja täditkin oli tyytyväisiä. Mutta jokseenkin vino kuva jäi kaverille yrityksistä.

Vai oliko se vino?
 
jtsaari2004 kirjoitti:
Tietenkin se toimisi. Mutta miksi julkinen puoli antaisi pois sen nuoren ihmisen vallastaan? Niin kauan kuin pidät sitä näpeissäsi, saat verorahoja ja saat päälle indoktrinoida sitä tyyppiä. Mitä saat, jos se menee Kemiralle oppiin? Saat potkut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Systeemi on Suomessa vihannut yritysten omia koulutustulaitoksia mm. Kone Oy Teollisuusoppilaitos.

Tässä on syynä ollut käsittääkseni poliittiset ideologiat.
 
Heikkiv kirjoitti:
Systeemi on Suomessa vihannut yritysten omia koulutustulaitoksia mm. Kone Oy Teollisuusoppilaitos.

Tässä on syynä ollut käsittääkseni poliittiset ideologiat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taisi kyllä olla niinkin, että useimmilta yrityksiltä katosi motivaatio niiden ylläpitoon, kun tuli julkisrahoitteisia ammattikouluja. Nykyaikana on vielä lisäksi vahva käsitys siitä, että erilaiset tukitoiminnot karsitaan pois ja keskitytään ydinliiketoimintaan.
 
Heikkiv kirjoitti:
Systeemi on Suomessa vihannut yritysten omia koulutustulaitoksia mm. Kone Oy Teollisuusoppilaitos.

Tässä on syynä ollut käsittääkseni poliittiset ideologiat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoin se etteivät ne tuota mitään juuri tässä kvartaalissa. Firmoista on haluttu purkaa kaikki kuolleena painona näyttäytyvä ja keskittyä olennaiseen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top