Pakolaisuus

[Oho]

Mamu kurssille ja siitä karjanhoitotöihin. Työt ovat raskaita, työaika hankala ja kahdessa osassa aikaisin aamulla ja iltapäivällä / illalla toinen setti.
Veikkaanpa, että sille kurssille ei tule maahanmuuttajista pitkääkään jonoa.

Voi tosiaan olla että suomalaisen maatalouden perusduuni eli sian lannan lapiointi passaa huonosti lääkäri/arkkitethti/insinööri-hipiälle etenkin kun hipiän sisällä asustaa muslimi. Lehmän lanta on suorastaan sulotuoksuista, kun on edellisen tunnin pari sian lantaa lapioinut.

 

[Vonka]

Yleisin syy paluuseen: Pettymys Suomeen ja vallitseviin olosuhteisiin.

Ei kun niille näytettiin sen Rosenbergin naama ja sanottiin, että tuosta pojat, näitä meillä riittää.

 

[Perde]

On se vaan syvältä, kun suomalaisia on niin paljon työttömänä ja samaan aikaan ulkomaaneläville puuhataan ties mitä etuuksia ja portteja työhön. Olisipa hallitus alkanut yhtä suurella tohinalla ja rahalla vähentämään nuoriso / pitkäaikaistyöttömyyttä kuin mitä pakolaisiin kuluu.

Juuri näin. Nyt Kokoomuksen sunnitelmat loksahti kohdalleen yhdessä yössä, upeaa, ilmaista työvoimaa, että ollaan kilpailukykyisempiä kun meillä on kilpailukyvyn kanssa aina vuodesta toiseen ongelmia. Varmasti ollaan nyt maailman kilpailukykyisin maa.
Ja tottahan Juhana Vartiainen puhui sittenkin; ulkomaalaisten maahanmuutto Suomeen tuo luo työpaikkoja.

 

[taapo]

Yle on jäänyt kiinni törkeästä valehtelusta.

mvlehden keskustelupalstan mukaan
http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=6680.0
Katselin ko kohtaukset ja nyt ylettää ylen käytös.

http://areena.yle.fi/1-2449148
Ylen A2-pakolais-illan toisella tunnilla nähty perhe oli tekaistu!! Juontajan kuiskaus mikrofoniin paljastaa huijauksen! Parhaan käsityksen saatte katsomalla videon ajatuksen kanssa itse, mutta alla vielä videon tapahtumat aikajärjestyksessä:

02:05 Klippi toimittajasta, joka toivottelee "syyrialaisen" "perheen" tervetulleeksi Suomeen. Autosta ahtautuu ulos mummo, tyttölapsi, äiti, isä ja kaksi poikaa.
02:45 Tyttö istuu klipissä "äitinsä" vieressä sohvalla asunnossa, johon toimittaja on heidät juuri ohjannut
03:18 Toimittaja menee tapaamaan pakolaisia aamulla heidän asunnolleen. Tässä klipissä tyttölasta ei näytetä. Oletettavasti hän ei ollut heräilemässä samasta osoitteesta.
03:19 Tyttö on otettu mukaan kauppaan, toimittajan esitellessä vihanneksia matuille. Perhe käy myös rekisteröitymässä sekä shoppailemassa lihakaupassa, jonne arabiäijä (oletettu isä) kuljettaa tyttölasta käsipuolessaan
05:33 "Perhe" istuu pakolais-illan livelähetyksessä. Tyttö on istutettu vanhan muslimimiehen syliin.
06:27 Toimittaja kysyy tulkin välityksellä perheen isältä, mitä sanoja nämä ovat jo oppineet. Isä vastaa "Mita kulu? Sama sama." Toimittajan vitsaillessa vastaukselle tyttölapsi ilmeistä päätellen selvästi ymmärtää toimittajan käyttämää suomen kieltä.
07:02 Toimittajan kysyessä tytön oppimia sanoja hän vastaa "Kiitos" sen verran sujuvalla suomen kielellä muiden perheenjäsenten vastauksiin verrattuna, että hälytyskellot alkavat viimeistään soida.
08:30 Tyttö on vääntelehtinyt jo hyvän tovin turhautuneena vanhan matumiehen sylissä, kunnes kääntyy katsomaan ja osoittelemaan yleisöön huomatessaan siellä oikean äitinsä!!!
09:15 Tyttö katselee yleisöön yhä tiiviimmin ja koettaa kiemurella irti matun otteesta. Kuiskii myös jotain miehen korvaan.
09:54 Toimittaja lähtee taluttamaan tyttöä täysin päinvastaiseen suuntaan, kuin minne muu perhe menee!
09:55 Toimittaja kuiskaa tytölle suomeksi MISSÄ SUN ÄITI ON, kuljettaessaan tätä kohti sitä suuntaa, jonne tyttö oli aiemmin vääntelehtiessään kovasti osoitellut. Tätä kysymystä olisi tuskin tarvinnut esittää, mikäli livelähetyksessä esitellyn perheen äiti, olisi ollut tämän tyttölapsen vanhempi.

 

[SJ]

Ei ilman koulutusta tämän päivän maataloudessa juuri muuhun kykene, kuin paskanluontiin. Kalliita koneita ei voi antaa äkkinäisen tuhottaviksi.
Tietotekniikkaakin koneiden ohjausyksiköissä on rutosti. Lypsyrobotin toimintahäiriön ratkaisussa saattaa ammattilaisellakin tovi vierehtää.

Mamu kurssille ja siitä karjanhoitotöihin. Työt ovat raskaita, työaika hankala ja kahdessa osassa aikaisin aamulla ja iltapäivällä / illalla toinen setti.
Veikkaanpa, että sille kurssille ei tule maahanmuuttajista pitkääkään jonoa.

Minä taas veikkaan, että sanonta "kyllä routa porsaan kotiin ajaa" tulee saamaan uuden vivahteen, kunhan kelit alkaa tosissaan kylmetä. Ja vielä kun lumen tulo viipyisi hieman, niin yötkin olisi pimeitä.

 

[Honcho]

Yle on jäänyt kiinni törkeästä valehtelusta.

mvlehden keskustelupalstan mukaan
http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=6680.0
Katselin ko kohtaukset ja nyt ylettää ylen käytös.

http://areena.yle.fi/1-2449148
Ylen A2-pakolais-illan toisella tunnilla nähty perhe oli tekaistu!! Juontajan kuiskaus mikrofoniin paljastaa huijauksen! Parhaan käsityksen saatte katsomalla videon ajatuksen kanssa itse, mutta alla vielä videon tapahtumat aikajärjestyksessä:

02:05 Klippi toimittajasta, joka toivottelee "syyrialaisen" "perheen" tervetulleeksi Suomeen. Autosta ahtautuu ulos mummo, tyttölapsi, äiti, isä ja kaksi poikaa.
02:45 Tyttö istuu klipissä "äitinsä" vieressä sohvalla asunnossa, johon toimittaja on heidät juuri ohjannut
03:18 Toimittaja menee tapaamaan pakolaisia aamulla heidän asunnolleen. Tässä klipissä tyttölasta ei näytetä. Oletettavasti hän ei ollut heräilemässä samasta osoitteesta.
03:19 Tyttö on otettu mukaan kauppaan, toimittajan esitellessä vihanneksia matuille. Perhe käy myös rekisteröitymässä sekä shoppailemassa lihakaupassa, jonne arabiäijä (oletettu isä) kuljettaa tyttölasta käsipuolessaan
05:33 "Perhe" istuu pakolais-illan livelähetyksessä. Tyttö on istutettu vanhan muslimimiehen syliin.
06:27 Toimittaja kysyy tulkin välityksellä perheen isältä, mitä sanoja nämä ovat jo oppineet. Isä vastaa "Mita kulu? Sama sama." Toimittajan vitsaillessa vastaukselle tyttölapsi ilmeistä päätellen selvästi ymmärtää toimittajan käyttämää suomen kieltä.
07:02 Toimittajan kysyessä tytön oppimia sanoja hän vastaa "Kiitos" sen verran sujuvalla suomen kielellä muiden perheenjäsenten vastauksiin verrattuna, että hälytyskellot alkavat viimeistään soida.
08:30 Tyttö on vääntelehtinyt jo hyvän tovin turhautuneena vanhan matumiehen sylissä, kunnes kääntyy katsomaan ja osoittelemaan yleisöön huomatessaan siellä oikean äitinsä!!!
09:15 Tyttö katselee yleisöön yhä tiiviimmin ja koettaa kiemurella irti matun otteesta. Kuiskii myös jotain miehen korvaan.
09:54 Toimittaja lähtee taluttamaan tyttöä täysin päinvastaiseen suuntaan, kuin minne muu perhe menee!
09:55 Toimittaja kuiskaa tytölle suomeksi MISSÄ SUN ÄITI ON, kuljettaessaan tätä kohti sitä suuntaa, jonne tyttö oli aiemmin vääntelehtiessään kovasti osoitellut. Tätä kysymystä olisi tuskin tarvinnut esittää, mikäli livelähetyksessä esitellyn perheen äiti, olisi ollut tämän tyttölapsen vanhempi.

Kieltämättä asia vaikuttaa olevan juuri noin. Nyt pitäisi vaan saada asia jotain muuta kautta esille kuin MVlehdestä, iltapäiväläpyskäkin riittäisi.

 

[Honcho]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100820486712_uu.shtml

Suomen pakolaislinja unohtui EU:ssa - "Pyörää ollaan keksimässä uudelleen"

Euroopan unionin pitäisi panna täytäntöön 2006 Suomen johdolla pakolaistulvan varalle laaditut päätöksensä, sanoo ex-ministeri Kari Rajamäki (sd).

Varkauden Puurtilassa mies selailee ruokapöydän ääressä ahdistuneena papereitaan. Hän on Kari Rajamäki, 66, entinen sisäministeri.

Euroopan läpi Lappiin asti tulviva kansainvaellus ja päättäjien neuvottomuus sen edessä turhauttavat Rajamäkeä, joka jo vuosikymmen sitten oli EU-tasolla luomassa toimintamalleja tällaisen tilanteen välttämiseksi.

- Siitä minä olen erityisen harmistunut, että Suomen itse ajamat päätökset ja periaatteet on hukattu niin unionissa kuin Suomessakin, hän huokaa.

EU:n ministerineuvoston ja huippukokouksen joulukuussa 2006 hyväksymät linjaukset jäivät toimeenpanematta. Nyt Brysselissä ja EU-pääkaupungeissa levitellään käsiä.

Suomen linja liukeni

Heinäkuussa 2006 Suomesta tuli EU:n puheenjohtajamaa. Matti Vanhasen (kesk) I-hallituksen sisäministeri Rajamäki tarttui heti Välimeren alueen pahenevaan pakolaisongelmaan. Puhuttiin taakan jakamisesta EU-maiden kesken - tiukoin edellytyksin.

Paluumatkalla ensimmäisestä ministerineuvoston kokouksesta alkoi "Rajamäen keppi- ja porkkanamalli" hahmottua: rajavalvonnan pitävyys, turvapaikanhakijoiden rekisteröinti, perusteettomien nopeat palautukset ja taloudelliset sanktiot velvollisuutensa laiminlyöville jäsenmaille.

- Tämä oli Suomen linja, joka vietiin joulukuussa 2006 läpi ministerineuvostossa ja EU:n huippukokouksessa.

Vuonna 2007 aloittanut Vanhasen II-hallitus ei Rajamäen mielestä tehnyt kuitenkaan mitään näiden päätösten toimeenpanemiseksi. Päinvastoin.

- Sisäministeriö pilkottiin, ja maahanmuuttopolitiikka lähti Astrid Thorsin (r) johdolla kehittymään ihan omille teilleen. Thors halusi mitätöidä kauteni työn tulokset.

Monta vuotta on huomautettu, että Suomella on liian löysä linja Irakin suhteen, mutta edelleen vastaanottosopimus maan kanssa on tekemättä.

- Ja nyt ihmetellään, miksi sieltä tulee väkeä pilvin pimein!

Asiat eivät edenneet komissiossakaan. Se löi laimin Afrikan maiden takaisinottovelvoitteen toimeenpanon, vaikka siitä oli Rajamäen johdolla Tripolissa neuvoteltu valmiit sopimukset.

- Komissio laiminlöi totaalisesti näiden päätösten edistämisen. Nyt siellä kirjoitellaan samanlaisia papereita kuin silloin 2006. Pyörää ollaan nyt keksimässä uudelleen, hän tuhahtaa.

Rajavalvonta kuntoon

Maahanmuutto on Rajamäen mielestä karannut hallinnasta niin Suomessa kuin koko unionissa.

- Todelliset pakolaiset ja avun tarvitsijat kärsivät tästä.

Onko vapaan liikkuvuuden Schengen-sopimus susi?

- Sopimukseen sisältyy mahdollisuus rajatarkastusten tiukennuksiin tarvittaessa. Niihin olisi pitänyt jo ryhtyä.

Entä rekisteröintiä ja palautuksia koskeva Dublin-sopimus?

- Sen periaatteet ovat selkeät, mutta sopimus ei toimi, ellei jokainen maa noudata sitä tiukasti. Nyt muutama heikko lenkki on koko unionin ongelma.

- Palautukset ja erityisesti tulijoiden rekisteröinti ovat klikanneet, Rajamäki sanoo.

Hän vakuuttaa, että Geneven sopimuksen mukaisessa pakolaisasemassa olevat ihmiset saavat Euroopassa suojaa.

Paine ei helpota, vaikka meillä olisi minkälaiset järjestelmät, ellei lähtö- ja kauttakulkumaiden kestämättömiin oloihin saada aikaan korjausta.

- Suurvallat istuvat katsomossa, kun tilanne on osin niiden vaikutuksesta ajautunut kaaokseen. Seuraukset vyöryvät Euroopan syliin.

 

[Vonka]

- Todelliset pakolaiset ja avun tarvitsijat kärsivät tästä.

Rajamäki on tiukempi maineeltaan kuin löperö Thors, mutta hänellä on moraali.

 

[FinnNSF]

Nuo otetaan tietysti samalla hommiin. Olisi pitänyt ottaa jo aikoja sitten.

Mistä raha tähän kaikkeen otetaan? Maahanmuuttoviraston budjettiin kotoutukseen oma momentti metsänhoidolle vai Maa- ja MetsätalousMinisteriön piikki auki myös että kemera-rahaa voi alkaa jakaa kuin leipää?

 

[Honcho]

Rajamäki on tiukempi maineeltaan kuin löperö Thors, mutta hänellä on moraali.

Sellainen kuva hänestä tulee, ruotsalaisittain ilmaistuna "my kind of guy".

Jotenkin tuntuu että jokaisessa puolueessa (paitsi PS:ssä jolla on omat ongelmansa mm. puolueen sisäisen heterogeenisyyden osalta) on lähtenyt tämä unelmahöttö ja käsienheiluttelu vallalle, löysästi kyseenalaistamatta keskitytään siihen miltä asiat näyttää, ja räpsitään parit selfiet samalla. Yksi syy miksi olen tässä turvapaikka-asiassa niin "rasisti" on se että todelliset avuntarvitsijat jäävät paitsioon, leireillä ja täälläkin, jossa heillä on lisäksi ansaitsemattomankin negatiivinen vastaanotto koska rikollisten ylipuhumat elintasopakoilijat ovat pilanneet maineen, etenkin näiden huonokäytöksinen osa (osa on yksinkertaisesti kusetettuja).

 

[vlad]

Pakko sanoa että tässä kun tätä pakolaisasiaa on mutustellut mielessään, niin tuli mieleen että minulla ei ole ainakaan mitään kuvaa mitä hyvä kotouttaminen on?


Sen verran tulee mieleen että tällaisen kaverin pitäisi oppia mahdollisimman nopeasti asioimaan kaupassa itekseen, tuntee paikalliset lait ja tavat vaikka ei kaikkia noudattaisikaan...

Mutta auttaako joulukinkun tietäminen perinneruokapuolelta työllistymisessä tai yrityksen perustamisessa

Olen sattuneesta syystä päässyt seuraamaan noin vuoden verran hyvinkin läheltä kotouttamisprosesseja (kokemusta aiheesta on kohtuudella kertynyt jo ennen tätä) ja jo ennen nykyistä kaaottista tilannetta kotouttamisohjelmat vaihtelivat paljon Suomen sisällä riippuen kunnan ja/tai kuntien resursseista. Toisaalla kuntaan muuttanut ulkomaalainen, joka hakeutui kotouttamisohjelmaan, saattoi päästä kielikurssille ½-vuoden kuluessa ilmoittautumisesta TE-keskukseen kun taas toisaalla saattoi vierähtää reilusti yli vuosi ennen kielikurssin alkua ja tämän vuoden ajan ulkomaalainen saattoi olla käytännössä täysin "heitteillä". Ainoa opastus saattoi olla se, että a) hakeudu oma-alotteisesti kielikurssille b) hakeudu tukityöllistämisen kautta töihin c) noudata TE-keskuksesta saamiasi ohjeita d) kun kutsu kielitestiin tulee, testiin on osallistuttava ja sen jälkeen alkaa kurssi (jossain vaiheessa, aikataulu riippuu kunnasta).

Kohta a. ei ole edes mahdollista täyttää osassa Suomea kun kunnilla ei ole resursseja kielikurssien järjestämiseen tai kunnassa ei järjestetä mamuille vapaaehtoispohjalta/maksua vastaan perusopintoja.

Kohta b. käytännössä harva taho ottaa kielitaidottomia (hu)mamuja tukityöllistämisen kautta töihin - ei ole yrityksillä/yhteisöillä ole resursseja valvoa kielitaidotonta tukityöllistettävää.

Kohdat c. ja d. ovat käytännössä ne joiden mukaan eletään.

Hyvin suurena ongelmana pidän sitä, että todellisuus ja puheet eivät juuri laisinkaan kohtaa - päättäjät ja osa virkamiehistä maalailee aivan liian ruusuista kuvaa tulevaisuudesta kun jo tällä hetkellä asetelma on se, että resurssit ovat paikoin riittämättömät, kotouttamisen kanssa on ongelmia puhumattakaan työllistymisestä (ja kaiken lisäksi kohtalainen osa etenkin humamu-työllistymisestä on ns. tempputyöllistämistä jossa rahoja siirrellään biranomaistaholta toiselle työllistämisen todellisen hyödyn ollessa olematonta taloudellisesti - psykologinen ja moraalinen vaikutus voi olla toinen).

On naurettavaa puhua pikaisesta työllistymisestä ja siitä, että kotoutuminen on jouheva prosessi kun samalla esim. kielen opettajien taholta tulee signaalia, jonka mukaan kouluttamattomien ja jopa luku- että kirjoitustaidottomien mamujen kielen oppiminen vie hyvinkin reilut viisi vuotta - nykyisin resurssein. Ja vaikka rahaa kohdennettaisi kielen opettamiseen kuinka paljon tahansa, ei tästä panostuksesta ole hyötyä jos ei ole olemassa riittävästi ammattitaitoisia opettajia ja etenkin mamujen kohdalla opettajille asetetaan erityisvaatimuksia - ja osassa Suomea opettajista on pulaa, mikä tietää sitä, että kurssien alku viivästyy, odotusajat pitenevät. Mahdollisina vaihtoehtoina pidetään verkko-opintoja (mutta jos ei osaa lukea/kirjoittaa tai käyttää tietokonetta - kuinka opiskella verkossa?)

Uskallan sanoa, että tulevina vuosina ollaan nesteessä myös kotouttamis- ja integroinnin osalta - tai nykyistä merkittävällä tapaa enemmän nesteessä. Ja kun etenkin kehitysmaista ja aivan toisesta kulttuurista tuleville on kielen lisäksi opetettava (usein kädestä pitäen) se millainen yhteiskunta Suomi on, millaisia tapoja täällä on, millainen laki on ja mitä se pitää sisällään, millaisia kulttuurin erityispiirteitä täällä on etc. Puhumattakaan työelämän erityispiirteistä, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista (niitäkin on), yhteiskunnan asettamista velvollisuuksista (joista ei läheskään aina pidetä mamujen kohdalla kiinni, etenkin jo on kielitaidoton humamu). Tietty on syytä miettiä mihin kannattaa kohdentaa resursseja ja mihin ei, mutta toisaalta heille on hyvä tehdä selväksi tietyt tavat ja perinteiset juhlapyhät ja ehkäpä kertoa niihin liittyvistä traditioistakin.

Jos mamuille on kohdennettava vaatimuksia on niitä syytä kohdistaa myös eri alojen viranomaisille ja esim. kuntien sosiaali- ja TE-työntekijöille, jotta minimoitaisi riskit laajeneville väärinkäytöksille ja toisaalta luotaisi yhteneväinen standardi jonka puitteissa toimitaan. Eivät ne mamut huvikseen neuvo toisiaan näyttelemään kielitaidotonta asioidessa sosiaalitoimen, Kelan ja TE-keskuksen kanssa.

Ja koko keskustelussa on huomioitava se, että Suomeen tulee muitakin mamuja kuin humamuja ja osa heistä tulee osallistumaan samoihin kotouttamiskoulutuksiin, jos he haluavat saada tietyn suuruisen tuen. Ja globalisoituvassa maailmassa myös heidän määrä tulee vääjäämättä nousemaan tulevina vuosina nykyisestä. Tämäkin seikka on työnnetty syrjään kun fokus keskittyy humamuihin.

vlad.

 

[FinnNSF]

Ovatkohan nämäkään kustannukset siinä 15k/vuosi arviossa? Kohta taas ihmetellään kun Suomen PISA-tulokset tippuu edelleen, miksi ihmeessä Elmeri ja Fanni ei opi aikaisempaan tahtiin?!?

http://yle.fi/uutiset/kunnat_vaikea...n_lapsille_pitaa_jarjestaa_peruskoulu/8358653

Kunnat vaikean paikan edessä – myös käännytettävien turvapaikanhakijoiden lapsille pitää järjestää peruskoulu
Lain mukaan kaikille oppivelvollisuusikäisille lapsille on järjestettävä perusopetus. Moni kunta on vaikeuksissa, kun opetus pitäisi saada käyntiin olemattomalla varoitusajalla.

Maahanmuuttajalasten valmistavaa opetusta Ruovedellä. Kuva: Jukka Töyli / Yle
Kunnilla on ankarat paineet järjestää perusopetusta Suomeen tuleville turvapaikanhakijalapsille, kun vastaanottokeskuksia nousee ennätysvauhtia eri puolille maata.

Osalle kunnista tilanne on hankala, kun vastaanottokeskuksia koskevia päätöksiä tehdään hyvinkin nopeasti, eikä kunnilla ole etukäteen tietoa siitä, kuinka paljon lapsia on tulossa.

– Monet kunnat eivät ole valmistautuneet tilanteeseen. Vastaanottokeskus voidaan perustaa kunnalta kysymättä, mutta kunnan on kuitenkin järjestettävä nämä tietyt palvelut, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

– Esimerkiksi opetussuunnitelman hyväksyminen ja mahdollinen henkilökunnan rekrytoiminen pitäisi pystyä tekemään varsin nopeasti, Päivärinta sanoo.

Aluehallintovirastot valvovat sitä, että kunnat noudattavat perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä myönnetään, että tilanne on monessa kunnassa vaikea.

– Varmuudella ei voi sanoa, miten kunnat tästä selviävät, mutta lähtökohta tietenkin on, että laista pidetään kiinni. Syksyn aikana nähdään, miten tilanne kehittyy ja millaisia keinoja kuntien auttamiseen tässä tilanteessa on, sanoo hallitusneuvos Jan Öberg.

Lain mukaan opetusta on tarjottava kaikille oppivelvollisuusikäisille, myös niille, jotka saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja viipyvät maassa ehkä vain viikkoja tai kuukausia.

Valtio antaa rahat opetukseen – lakia ollaan muuttamassa
Yleensä Suomeen tulevat, suomea taitamattomat lapset pannaan aluksi niin sanottuun valmistavaan opetukseen, jossa opetellaan lukukauden verran kieltä ja koulunkäyntiin liittyviä perusasioita.

Pulmia tuottaa valmistavan opetuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö. Rahat opetukseen tulevat valtiolta, mutta vuosittainen potti lasketaan sen mukaan, kuinka monta lasta on kirjoilla syyskuun 20. päivänä. Jos oppilas saa opetusta, mutta ei ole syksyllä paikalla, valtion raha jää kunnalta saamatta.

Turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun takia lakia ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että raha maksettaisiin kaikista vähintään neljä kuukautta opetusta saaneista oppilaista riippumatta siitä, milloin he ovat opetusta saaneet.

Syynä on se, että kouluihin tulee todennäköisesti melko paljon sellaisiakin lapsia, jotka eivät ole olleet kirjoilla vielä tänä syksynä ja jotka ehtivät lähetä koulusta ennen ensi syksyä.

– Toivottavasti laki muuttuu mahdollisimman nopeasti. Tilanne on akuutti, sanoo Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Valmistavan opetuksen kautta peruskouluun
Tavoitteena on, että lapsia opetettaisiin oikeassa koulussa, eikä esimerkiksi vastaanottokeskuksessa. Näin lapsi on tekemisissä muiden kanssa ja oppii toivottavasti kieltäkin nopeammin.

Esimerkiksi Mikkelissä maahanmuuttajalasten valmistava opetus on tällä haavaa keskitetty lähellä kaupungin keskustaa sijaitsevaan Urpolan kouluun.

– Meillä on täällä Urpolassa kolme valmistavan opetuksen ryhmää, mutta ne ovat kyllä täynnä. Jos lapsia tulee paljon lisää, niin ryhmiä täytyy varmaan perustaa lisää, sanoo valmistavan luokan opettaja Maaret Deufel-Kirjalainen.

Lisää lapsia on todennäköisesti tulossa, koska parin viikon kuluttua Mikkeliin avataan 300:n turvapaikanhakijan vastaanottokeskus, paikkakunnan ensimmäinen. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, mistä maista tulijat ovat tai kuinka paljon lapsia heidän joukossaan on.

– Jos tarve vaatii, valmistavan opetuksen luokkia perustetaan lisää niihin kouluihin, jotka sijaitsevat lähimpänä vastaanottokeskusta. Kyllä siitä selvitään, sanoo sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen.

 

[Honcho]

Olen sattuneesta syystä päässyt seuraamaan noin vuoden verran hyvinkin läheltä kotouttamisprosesseja (kokemusta aiheesta on kohtuudella kertynyt jo ennen tätä) ja jo ennen nykyistä kaaottista tilannetta kotouttamisohjelmat vaihtelivat paljon Suomen sisällä riippuen kunnan ja/tai kuntien resursseista. Toisaalla kuntaan muuttanut ulkomaalainen, joka hakeutui kotouttamisohjelmaan, saattoi päästä kielikurssille ½-vuoden kuluessa ilmoittautumisesta TE-keskukseen kun taas toisaalla saattoi vierähtää reilusti yli vuosi ennen kielikurssin alkua ja tämän vuoden ajan ulkomaalainen saattoi olla käytännössä täysin "heitteillä". Ainoa opastus saattoi olla se, että a) hakeudu oma-alotteisesti kielikurssille b) hakeudu tukityöllistämisen kautta töihin c) noudata TE-keskuksesta saamiasi ohjeita d) kun kutsu kielitestiin tulee, testiin on osallistuttava ja sen jälkeen alkaa kurssi (jossain vaiheessa, aikataulu riippuu kunnasta).

Kohta a. ei ole edes mahdollista täyttää osassa Suomea kun kunnilla ei ole resursseja kielikurssien järjestämiseen tai kunnassa ei järjestetä mamuille vapaaehtoispohjalta/maksua vastaan perusopintoja.

Kohta b. käytännössä harva taho ottaa kielitaidottomia (hu)mamuja tukityöllistämisen kautta töihin - ei ole yrityksillä/yhteisöillä ole resursseja valvoa kielitaidotonta tukityöllistettävää.

Kohdat c. ja d. ovat käytännössä ne joiden mukaan eletään.

Hyvin suurena ongelmana pidän sitä, että todellisuus ja puheet eivät juuri laisinkaan kohtaa - päättäjät ja osa virkamiehistä maalailee aivan liian ruusuista kuvaa tulevaisuudesta kun jo tällä hetkellä asetelma on se, että resurssit ovat paikoin riittämättömät, kotouttamisen kanssa on ongelmia puhumattakaan työllistymisestä (ja kaiken lisäksi kohtalainen osa etenkin humamu-työllistymisestä on ns. tempputyöllistämistä jossa rahoja siirrellään biranomaistaholta toiselle työllistämisen todellisen hyödyn ollessa olematonta taloudellisesti - psykologinen ja moraalinen vaikutus voi olla toinen).

On naurettavaa puhua pikaisesta työllistymisestä ja siitä, että kotoutuminen on jouheva prosessi kun samalla esim. kielen opettajien taholta tulee signaalia, jonka mukaan kouluttamattomien ja jopa luku- että kirjoitustaidottomien mamujen kielen oppiminen vie hyvinkin reilut viisi vuotta - nykyisin resurssein. Ja vaikka rahaa kohdennettaisi kielen opettamiseen kuinka paljon tahansa, ei tästä panostuksesta ole hyötyä jos ei ole olemassa riittävästi ammattitaitoisia opettajia ja etenkin mamujen kohdalla opettajille asetetaan erityisvaatimuksia - ja osassa Suomea opettajista on pulaa, mikä tietää sitä, että kurssien alku viivästyy, odotusajat pitenevät. Mahdollisina vaihtoehtoina pidetään verkko-opintoja (mutta jos ei osaa lukea/kirjoittaa tai käyttää tietokonetta - kuinka opiskella verkossa?)

Uskallan sanoa, että tulevina vuosina ollaan nesteessä myös kotouttamis- ja integroinnin osalta - tai nykyistä merkittävällä tapaa enemmän nesteessä. Ja kun etenkin kehitysmaista ja aivan toisesta kulttuurista tuleville on kielen lisäksi opetettava (usein kädestä pitäen) se millainen yhteiskunta Suomi on, millaisia tapoja täällä on, millainen laki on ja mitä se pitää sisällään, millaisia kulttuurin erityispiirteitä täällä on etc. Puhumattakaan työelämän erityispiirteistä, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista (niitäkin on), yhteiskunnan asettamista velvollisuuksista (joista ei läheskään aina pidetä mamujen kohdalla kiinni, etenkin jo on kielitaidoton humamu). Tietty on syytä miettiä mihin kannattaa kohdentaa resursseja ja mihin ei, mutta toisaalta heille on hyvä tehdä selväksi tietyt tavat ja perinteiset juhlapyhät ja ehkäpä kertoa niihin liittyvistä traditioistakin.

Jos mamuille on kohdennettava vaatimuksia on niitä syytä kohdistaa myös eri alojen viranomaisille ja esim. kuntien sosiaali- ja TE-työntekijöille, jotta minimoitaisi riskit laajeneville väärinkäytöksille ja toisaalta luotaisi yhteneväinen standardi jonka puitteissa toimitaan. Eivät ne mamut huvikseen neuvo toisiaan näyttelemään kielitaidotonta asioidessa sosiaalitoimen, Kelan ja TE-keskuksen kanssa.

Ja koko keskustelussa on huomioitava se, että Suomeen tulee muitakin mamuja kuin humamuja ja osa heistä tulee osallistumaan samoihin kotouttamiskoulutuksiin, jos he haluavat saada tietyn suuruisen tuen. Ja globalisoituvassa maailmassa myös heidän määrä tulee vääjäämättä nousemaan tulevina vuosina nykyisestä. Tämäkin seikka on työnnetty syrjään kun fokus keskittyy humamuihin.

vlad.

Hyvä ja mielenkiintoinen analyysi.

Esim. nyt joka tahon toitottama "turvapaikanhakijat heti töihin" (viimeksi RKP?) on niin kaukana todellisuudesta kuin olla ja voi. Uskon että sanojatahot tietävät sen, sanominen on vain imagojuttu.

 

[Honcho]

Ovatkohan nämäkään kustannukset siinä 15k/vuosi arviossa? Kohta taas ihmetellään kun Suomen PISA-tulokset tippuu edelleen, miksi ihmeessä Elmeri ja Fanni ei opi aikaisempaan tahtiin?!?

http://yle.fi/uutiset/kunnat_vaikea...n_lapsille_pitaa_jarjestaa_peruskoulu/8358653

Kunnat vaikean paikan edessä – myös käännytettävien turvapaikanhakijoiden lapsille pitää järjestää peruskoulu
Lain mukaan kaikille oppivelvollisuusikäisille lapsille on järjestettävä perusopetus. Moni kunta on vaikeuksissa, kun opetus pitäisi saada käyntiin olemattomalla varoitusajalla.

Maahanmuuttajalasten valmistavaa opetusta Ruovedellä. Kuva: Jukka Töyli / Yle
Kunnilla on ankarat paineet järjestää perusopetusta Suomeen tuleville turvapaikanhakijalapsille, kun vastaanottokeskuksia nousee ennätysvauhtia eri puolille maata.

Osalle kunnista tilanne on hankala, kun vastaanottokeskuksia koskevia päätöksiä tehdään hyvinkin nopeasti, eikä kunnilla ole etukäteen tietoa siitä, kuinka paljon lapsia on tulossa.

– Monet kunnat eivät ole valmistautuneet tilanteeseen. Vastaanottokeskus voidaan perustaa kunnalta kysymättä, mutta kunnan on kuitenkin järjestettävä nämä tietyt palvelut, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

– Esimerkiksi opetussuunnitelman hyväksyminen ja mahdollinen henkilökunnan rekrytoiminen pitäisi pystyä tekemään varsin nopeasti, Päivärinta sanoo.

Aluehallintovirastot valvovat sitä, että kunnat noudattavat perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä myönnetään, että tilanne on monessa kunnassa vaikea.

– Varmuudella ei voi sanoa, miten kunnat tästä selviävät, mutta lähtökohta tietenkin on, että laista pidetään kiinni. Syksyn aikana nähdään, miten tilanne kehittyy ja millaisia keinoja kuntien auttamiseen tässä tilanteessa on, sanoo hallitusneuvos Jan Öberg.

Lain mukaan opetusta on tarjottava kaikille oppivelvollisuusikäisille, myös niille, jotka saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja viipyvät maassa ehkä vain viikkoja tai kuukausia.

Valtio antaa rahat opetukseen – lakia ollaan muuttamassa
Yleensä Suomeen tulevat, suomea taitamattomat lapset pannaan aluksi niin sanottuun valmistavaan opetukseen, jossa opetellaan lukukauden verran kieltä ja koulunkäyntiin liittyviä perusasioita.

Pulmia tuottaa valmistavan opetuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö. Rahat opetukseen tulevat valtiolta, mutta vuosittainen potti lasketaan sen mukaan, kuinka monta lasta on kirjoilla syyskuun 20. päivänä. Jos oppilas saa opetusta, mutta ei ole syksyllä paikalla, valtion raha jää kunnalta saamatta.

Turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun takia lakia ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että raha maksettaisiin kaikista vähintään neljä kuukautta opetusta saaneista oppilaista riippumatta siitä, milloin he ovat opetusta saaneet.

Syynä on se, että kouluihin tulee todennäköisesti melko paljon sellaisiakin lapsia, jotka eivät ole olleet kirjoilla vielä tänä syksynä ja jotka ehtivät lähetä koulusta ennen ensi syksyä.

– Toivottavasti laki muuttuu mahdollisimman nopeasti. Tilanne on akuutti, sanoo Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Valmistavan opetuksen kautta peruskouluun
Tavoitteena on, että lapsia opetettaisiin oikeassa koulussa, eikä esimerkiksi vastaanottokeskuksessa. Näin lapsi on tekemisissä muiden kanssa ja oppii toivottavasti kieltäkin nopeammin.

Esimerkiksi Mikkelissä maahanmuuttajalasten valmistava opetus on tällä haavaa keskitetty lähellä kaupungin keskustaa sijaitsevaan Urpolan kouluun.

– Meillä on täällä Urpolassa kolme valmistavan opetuksen ryhmää, mutta ne ovat kyllä täynnä. Jos lapsia tulee paljon lisää, niin ryhmiä täytyy varmaan perustaa lisää, sanoo valmistavan luokan opettaja Maaret Deufel-Kirjalainen.

Lisää lapsia on todennäköisesti tulossa, koska parin viikon kuluttua Mikkeliin avataan 300:n turvapaikanhakijan vastaanottokeskus, paikkakunnan ensimmäinen. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, mistä maista tulijat ovat tai kuinka paljon lapsia heidän joukossaan on.

– Jos tarve vaatii, valmistavan opetuksen luokkia perustetaan lisää niihin kouluihin, jotka sijaitsevat lähimpänä vastaanottokeskusta. Kyllä siitä selvitään, sanoo sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen.

Tämäkin on nykyisillä tulijamäärillä katastrofaalista, eikä helpota kokonaisuutta yhtään jos ja kun valtio ottaa kulut pois kunnilta (samalla taskulla molemmat loppuviimeksi käy).

Ehdottomasti pitäisi jotenkin saada ainakin "selvät tapaukset" käännytettyä todella nopeasti. Pahimmillaan tämä puurouttaa koulut niin, että turvapaikansaajien lapset, ne joilla ihan oikeasti on erinomaiset mahdollisuudet intergroitua 95%:sti suomalaiseen yhteiskuntaan (5% on ihan sopiva etninen mauste), jäävät huonolle opetukselle täysin hurjien lapsimäärien takia.

Nythän on kai käännytetty jo 65% tulijoista ja suhde kääntyy olettaakseni siihen, että n. 80% nyt sisään tulevista turvapaikanhakijoista ei turvapaikkaa saa. Palautus on sitten herran hallussa.

Toinen vastaavanlainen vuosi perään 2016:sta, ja Suomi alkaa olla melko lailla paketissa lopullisesti.

 

[FinnNSF]

Taas tärkeää tiedettä tehty verovaroin. Mitä on "uuspopulismi"?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100720481350_uu.shtml

Tutkija selvitti maahanmuuttovastaisten viholliskategoriat: "Vihreät khmerit" yksi uusimmista
Torstai 8.10.2015 klo 07.00 (päivitetty klo 07.28)

Uuspopulistien kriitikot on asemoitu mielikuvituksellisiin viholliskategorioihin, Niko Pyrhönen sanoo.


Helsingissä järjestettiin viime sunnuntaina rajat kiinni! -mielenosoitus. Samana päivänä järjestettiin myös rasisminvastaisia mielenosoituksia. (MIKKO VIRTA)

Vastaanottokeskus yritettiin polttaa Hämeenlinnassa keskiviikkona. Tutkijan mukaan ylilyöntejä ei haluta kunnolla tuomita. (ESKO TUOVINEN)
- Kukkahattutäti on unelmahöttöhenkilö, joka ei ymmärrä reaalisia lainalaisuuksia, joilla maahanmuuttoa voi hallita. Vihreät khmerit on varsin uusi kategoria, jolla viitataan kiakkovierastyyppeihin, jotka uhkaavat vakavasti yhteiskuntarauhaa, Niko Pyrhönen erittelee.

Pyrhönen arvioi The True Colors of Finnish Welfare Nationalism -väitöskirjassaan, että maahanmuuttovastaiset uuspopulistit ovat asemoineet poliittisia vastustajiaan ja julkisia kriitikoitaan mielikuvituksellisiin viholliskategorioihin.

Tutkimuksen aineisto on kerätty muun muassa maahanmuuttokriitikoiden Hommaforumilta ja Helsingin Sanomien keskustelupalstalta.

Suhteellisen uutena ilmiönä Pyrhönen pitää sitä, että aiemmin verkkoympäristössä aktivoituneet populistit ovat alkaneet harjoittaa katutason aktivismia, joka on näkynyt esimerkiksi rajat kiinni! -mielenilmauksina.

Ylilyönnit, kuten ilotulitteiden heittäminen kohti turvapaikanhakijoiden bussia, tuomitaan Pyrhösen mukaan "jollakin tasolla", vaikka samaan aikaan pidetään hyvänä, että "meilläkin on radikaaleja tyyppejä".

- Ruohonjuuritasolla kukaan ei näe linkkejä oman retoriikan ja kreisien yksittäistapausten välillä, Pyrhönen luonnehtii.

Radikaalit turhautuvat?


Astrid Thors leimattiin maahanmuutto- ja eurooppaministerinä toimiessaan kukkahattutädiksi. Thors laski asiasta myöhemmin leikkiä julistautumalla kaikkien kukkahattutätien äidiksi. (FRANK LEIMAN)
Kaikki uuspopulistit eivät ole välttämättä perussuomalaisten jäseniä, minkä vuoksi Pyrhönen ei halua vetää yhtäläisyysmerkkejä uuspopulismin ja perussuomalaisten välille.

Toisaalta Pyrhönen katsoo, että perussuomalaiset on noussut suureksi puolueeksi juuri maahanmuuttovastaisten uuspopulistien vetoavulla.

Pyrhönen pitää ymmärrettävänä, että tämä radikaali siipi - jota myös puolueen sisäisen "kapinaliikkeen" keulakuvana ollut varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen edustaa - alkaa käydä kärsimättömäksi, kun hallitusvalta ei ole konkretisoitunut riittävästi politiikan sisällöissä.

- Konflikti maltillisten ja radikaalien välillä voi jäätyä, mutta on myös mahdollista, että se räjähtää. Se ei ole mahdollista, että se jollakin nokkelalla tavalla saataisiin menemään pois, Pyrhönen näkee.

Pettymys perussuomalaisiin voi korostua Pyrhösen mukaan siksi, että puolue on näyttäytynyt ennen valtaan nousemistaan vastakohtana vanhalle korruptoituneelle poliittiselle eliitille.

Samaan asiaan viittasi tiistaina perussuomalaisten Kymen piirin puheenjohtaja Raul Lehto.

- Perussuomalaisten agendana on ollut alun perin tehdä politiikkaa uudella tavalla ja muuttaa rakenteita. Nyt kuulostamme vähintään yhtä tympeiltä kuin muutkin, ministeritkin ovat samasta muotista, Lehto moitti.

OLLI WARIS
[email protected]

 

[Honcho]

Taas tärkeää tiedettä tehty verovaroin. Mitä on "uuspopulismi"?

Kun lisätään "uus" minkä tahansa eteen, saadaan sitä vähän trivialisoitua, tulee sellainen nousukasmainen kuva. Tutkija tekee selvästi uustiedettä, päätelmätkin ovat uuspäätelmiä. Koko lehtijuttu on eräänlaista uusjournalismia ns. uustoimittajalta.

En tunnista itseäni noista populismiasioista, enemmänkin olen aika perinteinen, mutta olen kääntymässä Kokoomuksesta vahvasti PS:n kannalle koska Kokoomus ei ole tällä hetkellä johtonsa vuoksi mikään konservatiivipuolue. Ellei PS ehdi tuhota itseään ennen seuraavia vaaleja. Mutta onhan se kivaa olla "uuspopulisti", joka ei "välttämättä ole persujen jäsen". Turhaa nollatutkimusta, tosin käsite "vihreät Khmerit" on hyvä - taitaa kuitenkin olla aika paljon punaista siinäkin taustalla, olisikohan punavihreät Khmerit paras ilmaisu?

 

[Iso-Mursu]

Olen sattuneesta syystä päässyt seuraamaan noin vuoden verran hyvinkin läheltä kotouttamisprosesseja (kokemusta aiheesta on kohtuudella kertynyt jo ennen tätä) ja jo ennen nykyistä kaaottista tilannetta kotouttamisohjelmat vaihtelivat paljon Suomen sisällä riippuen kunnan ja/tai kuntien resursseista. Toisaalla kuntaan muuttanut ulkomaalainen, joka hakeutui kotouttamisohjelmaan, saattoi päästä kielikurssille ½-vuoden kuluessa ilmoittautumisesta TE-keskukseen kun taas toisaalla saattoi vierähtää reilusti yli vuosi ennen kielikurssin alkua ja tämän vuoden ajan ulkomaalainen saattoi olla käytännössä täysin "heitteillä". Ainoa opastus saattoi olla se, että a) hakeudu oma-alotteisesti kielikurssille b) hakeudu tukityöllistämisen kautta töihin c) noudata TE-keskuksesta saamiasi ohjeita d) kun kutsu kielitestiin tulee, testiin on osallistuttava ja sen jälkeen alkaa kurssi (jossain vaiheessa, aikataulu riippuu kunnasta).

Kohta a. ei ole edes mahdollista täyttää osassa Suomea kun kunnilla ei ole resursseja kielikurssien järjestämiseen tai kunnassa ei järjestetä mamuille vapaaehtoispohjalta/maksua vastaan perusopintoja.

Kohta b. käytännössä harva taho ottaa kielitaidottomia (hu)mamuja tukityöllistämisen kautta töihin - ei ole yrityksillä/yhteisöillä ole resursseja valvoa kielitaidotonta tukityöllistettävää.

Kohdat c. ja d. ovat käytännössä ne joiden mukaan eletään.

Hyvin suurena ongelmana pidän sitä, että todellisuus ja puheet eivät juuri laisinkaan kohtaa - päättäjät ja osa virkamiehistä maalailee aivan liian ruusuista kuvaa tulevaisuudesta kun jo tällä hetkellä asetelma on se, että resurssit ovat paikoin riittämättömät, kotouttamisen kanssa on ongelmia puhumattakaan työllistymisestä (ja kaiken lisäksi kohtalainen osa etenkin humamu-työllistymisestä on ns. tempputyöllistämistä jossa rahoja siirrellään biranomaistaholta toiselle työllistämisen todellisen hyödyn ollessa olematonta taloudellisesti - psykologinen ja moraalinen vaikutus voi olla toinen).

On naurettavaa puhua pikaisesta työllistymisestä ja siitä, että kotoutuminen on jouheva prosessi kun samalla esim. kielen opettajien taholta tulee signaalia, jonka mukaan kouluttamattomien ja jopa luku- että kirjoitustaidottomien mamujen kielen oppiminen vie hyvinkin reilut viisi vuotta - nykyisin resurssein. Ja vaikka rahaa kohdennettaisi kielen opettamiseen kuinka paljon tahansa, ei tästä panostuksesta ole hyötyä jos ei ole olemassa riittävästi ammattitaitoisia opettajia ja etenkin mamujen kohdalla opettajille asetetaan erityisvaatimuksia - ja osassa Suomea opettajista on pulaa, mikä tietää sitä, että kurssien alku viivästyy, odotusajat pitenevät. Mahdollisina vaihtoehtoina pidetään verkko-opintoja (mutta jos ei osaa lukea/kirjoittaa tai käyttää tietokonetta - kuinka opiskella verkossa?)

Uskallan sanoa, että tulevina vuosina ollaan nesteessä myös kotouttamis- ja integroinnin osalta - tai nykyistä merkittävällä tapaa enemmän nesteessä. Ja kun etenkin kehitysmaista ja aivan toisesta kulttuurista tuleville on kielen lisäksi opetettava (usein kädestä pitäen) se millainen yhteiskunta Suomi on, millaisia tapoja täällä on, millainen laki on ja mitä se pitää sisällään, millaisia kulttuurin erityispiirteitä täällä on etc. Puhumattakaan työelämän erityispiirteistä, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista (niitäkin on), yhteiskunnan asettamista velvollisuuksista (joista ei läheskään aina pidetä mamujen kohdalla kiinni, etenkin jo on kielitaidoton humamu). Tietty on syytä miettiä mihin kannattaa kohdentaa resursseja ja mihin ei, mutta toisaalta heille on hyvä tehdä selväksi tietyt tavat ja perinteiset juhlapyhät ja ehkäpä kertoa niihin liittyvistä traditioistakin.

Jos mamuille on kohdennettava vaatimuksia on niitä syytä kohdistaa myös eri alojen viranomaisille ja esim. kuntien sosiaali- ja TE-työntekijöille, jotta minimoitaisi riskit laajeneville väärinkäytöksille ja toisaalta luotaisi yhteneväinen standardi jonka puitteissa toimitaan. Eivät ne mamut huvikseen neuvo toisiaan näyttelemään kielitaidotonta asioidessa sosiaalitoimen, Kelan ja TE-keskuksen kanssa.

Ja koko keskustelussa on huomioitava se, että Suomeen tulee muitakin mamuja kuin humamuja ja osa heistä tulee osallistumaan samoihin kotouttamiskoulutuksiin, jos he haluavat saada tietyn suuruisen tuen. Ja globalisoituvassa maailmassa myös heidän määrä tulee vääjäämättä nousemaan tulevina vuosina nykyisestä. Tämäkin seikka on työnnetty syrjään kun fokus keskittyy humamuihin.

vlad.

Niin olen tullut siihen tulokseen että tuota hyvää kotouttamista hoetaan mantrana, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän mitä se pitää sisällään.

Toki turvapaikanhakijoissa tuntuu olevan oikeasti eroja. Joku näkee ensimmäistä kertaa eläissään vedellä toimivan vessan kun pääsee Suomeen. Ja joku on voinut oikeasti olla jopa koneteknikko.

Omat kuulemani kokemukset kotouttamiskoulutuksesta on näiltä työkavereilta jotka ovat käyneet sen jo 20-10-vuotta sitten. Ja siitä ei ole kovin hyvää sanottavaa ainakaan kurssien käyneillä. Sisältö oli keskittynyt lähinnä soskun lappujen täyttämiseen. Mikä oli koettu loukkaavana tulijoiden puolesta. Miehen kun pitäisi elättää perhe ei armolahjojen.

En oikein usko tuohon Hakkaraisen risusavotta kototuttamiseenkaan. En nimittäin usko että jos laitetaan 30 000 turvapaikan hakijaa keskenään metsään, niin he oppisivat nopeammin maan tavoille ja kielelle. Toki varmasti se työllistäisi ensihoitoa ja vastaavia kun paleltuneita sekä eksyneitä kavereita kerättäisiin pitkin metsiä.

Viranomaisilla on se taipumus että ekaksi katotaan, sitten on valtakunnallinen komitea jonka jälkeen kirjoitetaan 5 vuotta oppikirjoja.
Jonka jälkeen alkaa kokeilu kotouttamiskoulutuksia, joissa ei missään nimessä puhuta esimerkiksi suomalaisesta tapakulttuurista. Ja siitä kuinka ns. menetät kasvosi yhteisön silmissä.
Kun 2-3 kokeilukoulutusta on saatu loppuun, niin tehdään yhteenveto ja aloitetaan 3 paikkakunnalla -Nurmes, Sodankylä ja Ähtäri- kotouttamiskoulutus.

 

[Honcho]

En oikein usko tuohon Hakkaraisen risusavotta kototuttamiseenkaan. En nimittäin usko että jos laitetaan 30 000 turvapaikan hakijaa keskenään metsään, niin he oppisivat nopeammin maan tavoille ja kielelle. Toki varmasti se työllistäisi ensihoitoa ja vastaavia kun paleltuneita sekä eksyneitä kavereita kerättäisiin pitkin metsiä.

Jep, ihan täyttä skeidaahan tuo on. Mutta koomista että se mitä Hakkarainen sanoi 5 vuotta sitten kelpaa nyt jopa RKP:n viralliseksi linjaksi, vaikka kaikki vähänkin järjissään olevat tietävät että se on täysin epärealistista.

 

[Fortis]

Pitäis uhrata jokin paikka suomessa, pistää kaikki kotoutumaan sinne, vapauttaa veroista, sosiaaliturvasta ja työsuhdelainsäädönnöstä ja antaa Kokoomuksen markkinamekanismien hoitaa hommat.

 

[Gee]

Taas tärkeää tiedettä tehty verovaroin. Mitä on "uuspopulismi"?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100720481350_uu.shtml

Tutkija selvitti maahanmuuttovastaisten viholliskategoriat: "Vihreät khmerit" yksi uusimmista

Ei ole verovaroin tehty vaan Koneen säätiön rahoittamana. En tiedä, mikä Herliinejä näissä fasismi- ja rasismitutkimuksissa viehättää, kun ovat käyttäneet tämän vuosituhannen aikana miljoonia kyseiseen puuhasteluun. Itse tutkimus vaikuttaa olevan sarjaa, jossa tutkimus aloitetaan kirjoittamalla johtopäätökset, jota seuraa suuri ajatustyö, miten näihin johtopäätöksiin päästään.